joulukuiset!!!!!

[Minna]

Milla : Mulle neuvolatäti just tänään sano et ananas on kuulema tosi hyvä turvotukseen,minullakin sitä jaloissa kun on.Menin sit ostamaan pari purkkia ananaspaloja,onneksi satun tykkäämään ananaksesta.Ja sit tietty sitä vettä pitäisi litkiä enemmän.Itse huomasin kun en ollut juonut oikeestaan olleskaan vettä koko päivänä,ni kyl oli jalat hiukka enemmän turvoksissa.

Mun nännit vuotaa nyt päivittäin,varsinkin yön aikana tulee tiputtelua.Kaikki on muuten ok.HB on noussut jo 121 ja verenpainekin alkaa pikkuhiljaa nousta...kuhan ei liikaa nousisi.Painoa mulle tullut huikeat n. 15kg,toivottavasti jäisi kumminkin alle 20kg:n.Vauva on ollut jo useamman viikon pääalaspäin,eli ei varmaankaan siitä enään käänny....toivottavasti =)!Selkä on oikealla ja raajoja hän puskee vasemmasta kyljestä ulos.

Maanantaina oli vika työpäivä,ihanaa,ei enään tarvi seisoksia koko päivää.Äippäloma alkaa kyl vasta 16.11.,nyt on vaan muut lomat menossa.

Nähdään!!Vointeja kaikille!!

Minna 32+6

 

[joulumamma]

Heippa kaikille joulukuun odottajille!!
ajattelimpa minäkin kirjotella tänne vähän kuulumisia.
LA on puolessa välissä joulukuuta ja vkoja on siis nyt kasassa 33+4. Toista odotan ja esikoinen on melkein 2 vuotias.
Hyvin ollaan voitu...mitä nyt jokapäiväisiä supistuksia on saanut kestää jo jonkin aikaa. eivät ole kivuliaita...mut ei tota mahan kovettumista voi mukavan tuntuseksikaan sanoa!!!
Kertoilkaapa millasia HB arvoja teillä on näillä viikoilla ollu. Mul on aika alhanen, mutta kun en viittis tota rautaakaan popsia kun maha karsii siitä kovin.
Mitään en ole uudelle tulokkaalle vielä hankkinut....kun on tota tavaraa esikoiseltakin niin paljon. Mammaloman alkaessa parin viikon päästä sitten ajattelin laittaa paikkoja kuntoon ja pestä pieniä vaatteita taas kaappiin.
Painoa on tullu n. 8 kiloa....saman verran kun koko edellisessä raskaudessa tuli yhteensä....saapi nähdä kuinka paljon sitä kerkiääkään nyt kertymään
Oikein aurinkoisia alkutalven päiviä toivotellen ja joulua ja joulunyyttiä odotellen.

 

[Äiti'79]

Terve tänne ja terveiset neuvolasta
Arvot kohdallaan ja verenpainekkin saatiin normaalilukemiin kolmannella kerralla! Sf-mitta oli 32,5... Ja vauva kuulemma ""medium"" kokoinen.Meidän nuo tytöt on olleet syntyessään yli ja alle neljän kilon,joten en ees mieti/haaveile pienestä vauvasta. Mutta tämän vauvan kasvukäyrät (tai siis mun kohdunkasvukäyrä) menee alempana kuin molempia tyttöjä oottaessa.. siksi itse ""kuvittelenkin "" että ehkä se olis nyt poika!? Painoa tullut vähän päälle 10kg. Hyvä niin..Turvotusta ei hirveesti ole,kun olen kotolaisena ollut koko aika,mut jos satun syömään vähänkin suolaisempaa ruokaa niin yleensä se kostautuu heti..
Supisteluja on ollut paljon ja kipeitäkin.. viimeiset 2 päivää..Kun ei tässä oikein pääse rauhoittumaan silloin kun tekis mieli.Isosisko sanoikin,jotta koitas sitten olla siellä sairaalassa pitkään,jotta saat levätä ja pitää lomaa näistä kotitöistä!! Houkutteleva ajatus, mutta tuleehan noita tyttöjä (ja miestäkin) ikävä hyvinkin pian.
2 vkon päästä on sitten lääkäri.. Aika menee hurjan nopeasti.. alkaa koko aika enemmän jännittämään ...
rkv. nyt 34+3

Voikaahan hyvin!!!!

 

[Happy]

Kyllä on mukavaa olla mammalomalla!!! Ainakin nämä ensimmäiset (kokonaista 2 pv takana :-D) päivät on olleet täynnä touhua. Aloitin loman kampaajan tuolissa ja kaupungilla pörrätessä. Eilen aloin jo hieman siivota, mikä nyt ei niin mukavaa puuhaa ole... Ikkunat täytyy pestä ja ajattelin, että pesen yhden ikkunan päivässä, niin se ei sitten niin suururakalta tunnu. Itsensä huijaamista!!! Mutta olen päättänyt, etten pakota itseäni tekemään mitään, mitä ei ole pakko. Otan tämän ajan ennen vauvan syntymää todellakin LOMANA ja levon kannalta. Kokemuksesta tiedän, että vauvan synnyttyä lepo ei olekaan mikään itsestäänselvyys, ainakaan silloin, kuin sitä itse kipeimmin tarvitsisi.

Oltiin toissa päivänä ylimääräisessä ultrassa tarkistamassa, että vauva köllöttelee masussa oikein päin. Oli aika pitkään perätilassa ja nyt on kääntynyt, onneksi. Oli pakko oman mielenrauhan kannalta varmistaa ultralla, kun liikkeiden perusteella en pystynyt sanomaan, miten päin se siellä milloinkin on. Liikkeet kun tuntuu ihan joka puolella. Välillä tekee oikein huonoa, kun vatsa velloo joka suuntaan. No, ei pidä valittaa. Kauheampaa se olisi, että koko ajan saisi kuulostella, että liikkuuko se vai ei. Samaisella käynnillä tarkastettiin kohdunsuu ja visusti on vielä kiinni. Minua on supistellut rv 17 asti, mutta ne on sellaisia kivuttomia. Toivottavasti tämä synnytys vaan aikanaan käynnistyisi itsekseen, esikoinen kun käynnistettiin vasta rv 41+4. Nopeahan se synnytys oli ja helppo kuin mikä, mutta haluaisin kokea myös sen, miltä itsekseen käynnistynyt synnytys tuntuu. Käynnistyssupistukset kun oli aika kivuliaita ja pitkiä ja ainakin kätilö sanoi, että ""kemiallisesti"" aikaansaadut supistukset usein ovat vähän voimakkaampia. Tiedä häntä...

Seuraava neuvolakerta onkin sitten lääkäri viikon kuluttua. Tulevassa synnytyssairaalassakin pitäisi käydä joku päivä tutustumassa, kun en ole siellä aikaisemmin käynyt.

Mutta hyviä vointeja kaikille!!! Kohta saadaan alkaa jännittämään, kuka meistä lähtee tositoimiin ensimmäisenä!!!

Happy rv 35+0

 

[Äiti'79]

Kuten nim.merkki "" Happy"" kertoi.. mullakin on 2 edellistä synnytystä käynnistetty ja nyt myös toivon että vauva syntyisi itsestään. Ehtisi ehkä menemään niihin supistuksiin mukaan,kun ne rupeisi pikku hiljaa voimistumaan.. toisin kuin käynnistyksessä,jossa ne ainakin mulla,alkaa lähes heti ja tosi kovina..

No... eihän sitä taaskaan tiedä etukäteen koska ja miten kaikki menee.. toisaalta.. kiva niinkin. =)

 

[helmi]

terkut neuvolasta!
käytiin ihan ylimääräisellä käynnillä taas, kun satuin soittamaan muutamasta mieltä kummastuttaneesta sattumuksesta.

Toissailtana iski kauhea tuskanhiki ja meinasi taju lähteä. kyljessä tuntui makuulla ollessa kunnon kipuja. Samoin seuraavana päivänä alavatsaa jomotteli ihan kuin kuukautiset olisivat alkamassa. Valkovuoto on melkein vettä ja sitä tulee tosi runsaasti. Kuvittelin kaiken johtuvan kenties matalasta verenpaineestani. No olihan se matala, mutta yksin se ei olisi moisia voinut aiheuttaa. Nyt oli sitten hb:kin laskenut alle sadan (97) ja pississä oli taas sokeria. Kaikki nämä kun yhdistetään niin ei kuulemma ihme, että taju lähtee. Huomenna pitää viedä uusi pissinäyte aamulla ja verikokeiden tulokset tulevat alkuviikosta. Nopeasti nyt sitten raudan lisäksi foolihappoa jotta saadaan se rauta imeytymään. Tai itseasiassa rautaa varmaan saan riittävästi, mutta sitä foolihappoa en. Salmiakkia ja vettä runsaasti...suolaa en saa vältellä. Pitäisi saada kaikki arvot nyt pikaisesti kohoamaan.

Puhuttiin jo imetyksestäkin kun kerran kärsin siitä yöllisestä hikoilusta (merkki rintojen maidontuotannon kiihtymisestä).
Käyrää otettaessa sitten saatiinkin vahvistettua sekin, että ne kivut kyljessä ja vatsan jomotus ovat supistuksia...eli kivuliaita ovat jo.
Lääkäri halusi sitten varmistaa tilanteen tekemällä sisätutkimuksen kun viikkojahan on huomenna vasta 36. Ja sitten se pommi putosikin: lääkärin villi veikkaus oli 2 vkon sisällä synnyttämään!!!!!!!!Kohdun suu oli pehmeä ja -kaulakin lyhentynyt 2 cm:in. Eli ohjeet olivat: sairaalakassi valmiiksi ja seuraava yhteydenotto onkin sitten sairaalan suuntaan. Onneksi kaveri on pää alaspäin, joten ensiviikon synnytystapa arviota ei tarvitse jännittää...hyvin oli jo kiinnittynyt normaalisynnytystä varten.

Olisihan se pitänyt jo näistä lemmikeistä arvata. Kissat ovat muuttaneet hurjasti käytöstään lähelläni viimeisen viikon aikana. Koko ajan ollaan puskemassa ja mahaa vasten nojailemassa ja silmiin tuijotellaan kauheasti...ihan kuin yrittäisivät selittää jotain.
Hiukan iski paniikki. Lastenhuone on valmis, mutta osa hankinnoista on vielä tekemättä. Turvakaukalo puuttuu ainakin. Äkkiä ostin varalle kaupasta heti tänään liivinsuojuksia ja vaippoja sekä puhdistusliinoja. On sitten ainakin jotain kotona jos tästä vaikka ensi yönä joudutaan lähtemään! Loput täytyy hankkia sitten sairaalasta tultua.

jännittyneenä, mahdollista isänpäivälahjaa odotellaan (mies oli veikannut jo aiemmin että vauva tulisi ennenaikaisesti 15. päivän tienoilla). Rv 35+6

 

[Minna]

Voi vitsit Helmi,ihanaa =))!!!Sulla kun on ollut niin ikäviä niinsanottuja takaiskuja koko raskauden ajan (jos muistan oikein),ni tosi ihanaa,että saat ajoissa nyytin syliin. Toivotaan ettei tarvitse kauhean pitkään odotella =))!Onnea loppu odotukseen teille molemmille !!Oletkin sitten ensimmäinen.

Minna 33+0

 

[toivonkipinä]

Kuulumisia täältäkin suunnalta, enpä ole vielä tälle listalle ehtinyt kirjoittelemaankaan!

Viikkoja kasassa tasan 35 ja äippälomalla ollaan nyt virallisesti. Tosin töistä olen ollut pois jo pari viikkoa turvotuksen ja levottomien öiden vuoksi. Vaivat ovat tosin helpottaneet kummasti kun on saanut olla kotona ja levätä tarpeeksi.

Minulla todettiin kk sitten raskausajan diabetes. Sokerirasitukseen jouduin kun kohdun koko alkoi mennä käyrien yli (rv 33+5, sf-mitta 34). Kaikki kolme arvoa oli reilusti koholla, joten jouduin seurantaan. Sokereita olen nyt mittaillut itse kotona ja kaikki arvot olleet ok. Ruokavaliota muutin vielä terveellisempään ja jätin sokerin ja tuorehemun kokonaan pois.

Kahdesti olen nyt käynyt äippäpolilla ultrassa ja tällä hetkellä vauvelin painoarvio on 2700g. Hieman on isohko mutta normaalikäyrien sisällä kuitenkin mennään. Lääkäri sanoi, että tässä vaiheessa jos alkaa syntymään niin ei enää estellä. Tuntui aika hurjalta tajuta, että ollaan tosiaan jo niin pitkällä!

Supistuksia ei ole juurikaan ollut, ainakaan mitään kivuliaita. Ainoastaan menkkamaista juilintaa silloin tällöin. Liikkumaan pystyy vielä melko hyvin ja viimeisiä syyspihatöitäkin on tullut tehtyä. Tahti tietysti on paljon rauhallisempi kuin yleensä...

Hyvää talven ja joulun odotusta kaikille!

 

[AnniinaA]

Hei! Kiva, kun olette olleet aktiivisia tässä ketjussa. Teknisistä syistä tätä ei joskus löydy ollenkaan, jos esimerkiksi joku on juuri vastannut, mutta silloin kannattaa etsiä vähän ajan päästä uudelleen!

Itse en hetkeen ole jaksanut kirjoitella, kun on tympinyt tämä voinnin huononeminen. Kaksi aiempaa raskautta mulla meni jälkeenpäin ajatellen tosi pienillä vaivoilla ja esikoista lähdin synnyttämään 10 kilsan kävelylenkin jälkeen, mutta nyt liikkuminen on päivä päivältä vaikeutunut, vaikka on vasta 33 + 5. Levon jälkeen aamulla on vähän aikaa hyvä, mutta sitten vauva alkaa vähitellen painaa kovasti tuonne alas ja hankaloittaa kävelyä, vessassa käyntiä ja kaikkea olemista. Istuen ei paina, mutta selkä kipeytyy tunnissa. Lääkäri kehotti olemaan välillä lantio ja jalat mahdollisimman ylhäällä, mutta siinä asennossa tulee jatkuvia melko voimakkaita supistuksia ja selkä kipeytyy taas. Nyt tuli jo uinnistakin hankalat liitoskivut, kun edellisessä viestissäni uintia vielä kehuin...

Menin vuosiloman jälkeen maanantaina töihin ja olisin vielä ""korvaamaton"" ensi sunnuntaina ja keskiviikkona, mutta kun joka ilta on edellistä huonompi, on kai pakko mennä saikkua hakemaan lopuiksi päiviksi (ä-loma alkaa ensi perjantaina). Se harmittaa, kun pidän työstäni ja tavaratkin on vielä töissä pakkaamatta.

Pakko oikein miettiä myönteisiä asioita: turvotuksen, verenpaineen, sokerien tai Hb:n kanssa ei ole ollut ongelmia (närästystä ja ummetustakin on riittävästi). Ostin kirpparilta pienen talvihaalarin ja pieniä vaatteita ja tässäkin kunnossa pystyn pesemään niitä vähitellen (mutta en todellakaan ikkunoita kuten joku kirjoitti, huh!). Kodinhoitohuoneen pöydälle pitäisi vielä hankkia pehmeä alusta ja sideharsoja ym. pikku tavaraa, mutta melkein valmista on.

Kysyisin vielä, aiotteko te hankkia kantoliinaa? Jos joku on hankkinut, onko se trikoinen vai kudottu, pitkä vai rengas sellainen?

 

[Jenni 33+1]

Huomenta päivää kaikille,

Minä kävin jo näytillä äolilla toissa iltana kun sohvalta noustessani lorahti todella paljon jotain, mitä luulin lapsivedeksi. Sitä tuli n.2 dl. Olin käynyt kymmenen minsaa aijemmin veskissä, joten pissaa se ei ollut. Eikä pissa kyllä tule sieltä mistä vauva tulee
Kävin siis polilla ja tutkittiin että oliko se lapsivettä ja ""tikkutestin"" mukaan oli mutta kun lääkäri teki sisätutkimuksen ja katsoi tuleeko sitä lisää ei mitään tullut.
Täysin ei siis tullut selvyyttä että olisi se lapsivettä vai kenties valkovuotoa. Ihmettelen vaan että kun oli ihan kirkasta nestettä eikä voinut estää sen tuloa. Noh kotiin pääsin onneksi joka tapauksessa eikä tosi ollut kyseessä. Käyrältä näki että olin kyllä saanut suppareitakin, mutta en tuntenut mitään. Vauvalla oli kaikki hyvin ja kätilö kehui vilkkaaksi tyypiksi. Hän oli 2200g.

Nyt sitten seuraan tilannetta jos sieltä vielä lorahtelee niin sitten uudestaan polille.

Mukavaa päivän jatkoa ja ensimmäistä ketjumme poksahdusta odotellessa

 

[Taru rv 35+2]

Moikka joulukuiset!
Jospa nyt saisin kirjotettuakin jotakin. Käyn kyllä joka päivä lukasemassa kuulumisia täällä meidän ketjussa.
Mulla kans oli viime lääkärikäynnillä jo kohdunsuu pehmentynyt ja kohdunkaula lyhentynyt. Se lääkärineuvola oli jo rv 32+ ja nyt mennään jo 35+2. Saas nähdä onko muutosta tullut ku menen ens viikolla taas lääkäriin. Supistuksia on ollut jonkin verran jo pisempään. Hui, rupee ihan jänskättää tuleva synnytys.
Turvotusta on jaloissa aikakailla ja se iskias vaivaa päivittäin. Välillä vähän pahempana ja välillä taas olo helpottuu.
No nyt täytyy taas lopetella ku esikoinen heräs päikkäreiltä.
Rauhaisaa odotusta kaikille.

 

[Ompula rv 32+2]

Onpas nyt jännää, kun täällä meinataan jo kohta synnyttää!! Toivottavasti en itse kuitenkaan vielä: töitä on vielä 2 viikkoa jäljellä, eikä kotona ole oikein mitään valmista vielä. Äitiyspakkaustakaan ei olla vielä saatu!

Itse sain antibiootteja (emätinpuikkoja) viikoksi, kun supistelujen takia tutkittiin tulehduskokeet ja todettiin eräänlainen tulehdus tuolla alapäässä, tai olisiko paremmin bakteeriepätasapainosta kyse, ei mikään ihan tauti... Lääke tuntui auttavan: supistelee paljon vähemmän ja jaksan olla enemmän liikkeellä!

Painoa tuli alku- ja keskiraskaudesta reippaasti (400-800g/vko, huh) ja päätin siistiä ruokavaliotani huomattavasti: kaksi viikkoa söin oikein säntillisesti ja terveellisesti. Neuvolassa hyppäsin sitten toiveikkaana vaa'alle, ja se näytti, että painoa olisi tullut 1200g/vko! Jo meinasin tuskastua! Kotivaaka näyttää kuitenkin suht samaa kuin 2 vko sitten, ja tuo neuvolan vaaka oli eri kuin aikaisemmin, joten toivottavasti on siitä johtuvaa mittausvirhettä! No, ensi viikolla näkee neuvolassa uudestaan ""vanhalla"" vaa'alla, mikä on totuus...

Vauva mönkii mukavasti, tuntuu olevan oikein päinkin. Närästyksen ja liitoskipujen kanssa pärjää, joten mikäs tässä on nyt ollessa!

Hyviä vointeja!

 

[Johanna]

Hmph, en meinannut löytää koko meidän ketjua tänään!

Mutta mutta; kuulumisia pitkästä aikaa taas... Täällä jaksellaan vielä kohtuu hyvin; mitä nyt selkä on jo vähän alkanut vaivata ( selkävaivoja jo entuudestaan ennen raskauttakin ) ja ei enää ihan jaksa niin hyvin kaikkea mitä vielä muutama viikko jaksoi oikein hyvin! Esim. kävelyllä on saanut jo vähän rauhoittaa vauhtia... Toisaalta taas jaksaa imuroida koko asunnon! Hassua miten vointi vaihtelee päivittäin... Lisäksi mulla todettiin raskausdiabetes, joten dieetillä mennään loppuaika. Vähän ihmetytti itseäkin kun en ole koskaan ollut mikään herkkupeppu ja nyt piti jättää kaikki makeat ja rasvaiset ruuat pois, tai piti ainakin vähentää. ( Niin, siis mistä vähennän?? ) Mulla tämä olikin ihan perinnöllinen juttu (isällä diabetes), kun ei ole mitään ylipainoa, syön suht terveellisesti ja liikunkin säännöllisesti. Onneksi ei kuitenkaan vauveli ole turhan suureksi intoutunut kasvamaan tämän takia.
Vieläpä olisi marraskuun loppuun asti töitä. Alkaahan tuo jo olla ajatukset välillä ihan jossain muualla, mutta pitää nyt yrittää tsempata loppuun asti kun pitää uusi kaverikin opettaa vielä tekemään mun töitä äippälomani aikana.

Onko muuten teidän masuasukeilla säännöllistä jumppaamisaikaa? Meidän asukki alkaa treenata joka päivä klo14! Eli kohta alkaa taas hirveä mönkiminen ja monotus! Kaveri kun on jo kääntynyt raivotarjontaankin, että oikein hyvin tuntuu jalkojen potkiminen kylkiluihin ja välillä taas pikku pikku kätöset heiluu alavatsalla... Tuntuu aikasta hauskalta...

Nostampa meidät taas tuonne etusivulle, kirjoitelkaahan muutkin viimeisimpiä kuulumisia!

Johanna 32+5

 

[Äiti'79]

Heips kukkuu ...

Johanna kyseli vauvan jumppa-aikoja.. onhan ne aika selviä.Selvimmin täällä tuntuu illalla kun itse menen sänkyyn.. n.21-23.00 välillä.Ja sekös pakkaa harmittamaan kun ei ne tunnu enää niin höyhenen kevyeiltä liikkeiltä ja itse haluais ruveta nukkumaan.
Nyt on taas muutenkin vaihteeks tukala olo ja voimat on kateissa. Laiskottaa... Aamulla sanoin miehelleni että lähdetään jo synnärille..Muistan kyllä vanhastaan että viimeinen kuukausi voi olla raskas,mut kyllä se harmittaa kun vallan hikoiluttaa ja tekis mieli olla ilman vaatteita..ei mistään kiristäisi. No... enää vajaa 5vkoa (kai?)

Että semmoista ... valitusta

rkv. 35+1

 

[Happy]

Nää on kyllä ihmeelliset nämä Ellien sivut, kun tuntuvat olevan ihan sekaisin... Aamupäivällä etsin meidän viestiketjua kissojen ja koirien kanssa tuloksetta.

Täällä ei mitään uutta auringon alla. Mitä nyt tuo väsymys painaa, mutta syynä saattaa olla esikoisen huonosti nukkuma yö ja toi veemäinen keli! Mä kyllä olen niin kesän lapsi, että haluaisin aina painua talviunille viimeistään näin marraskuussa. Hetken näytti jo hyvältä, kun satoi lunta, mutta nyt on niin ankeata ja harmaata! No, ohihan tämä vaihe on aina mennyt, joten kai se menee tänäkin vuonna ;-)

Ensimmäinen lomaviikko on mennyt ihan siivillä, enkä ole saanut tehtyä puoliakaan kaikesta, mitä olin suunnitellut. Vauvaa varten ei ole edelleenkään mitään valmiina. Sen verran olen saanut aikaiseksi, että olen katsonut, mitkä esikoisen vauva-ajan vaatteet ovat vielä inhimillisessä kunnossa ja jopa pessytkin ne. Siinä kaikki... Sänky on kasaamatta ja kassit pakkaamatta. Esikoinen meni tosiaan melkein sen kaksi viikkoa yli, joten koko ajan tämänkin kohdalla tuntuu, että onhan tässä vielä aikaa yllin kyllin. Totuus kuitenkin on se, että vauva voi periaatteessa syntyä koska vaan. No, torstaina on lääkäri ja taas katsotaan tilannetta. Edelleenkin supistelee päivittäin, mutta ne on semmoisia harmittomia ja kivuttomia eli en usko niiden saaneen aikaan mitään.

Olin tänään aamulla kasvohoidossa, eikä vesseli oikein tykännyt tuosta selällään olemisesta. Koko vatsa velloi ihan valtoimenaan ja potkua tuli ihan joka puolelle! Tämä meidän tenava on niin vilkas mahassa, että hirvittää, millainen hän on mahan ulkopuolella... Minä kun olen tilannut semmoisen rauhallisen ja helpon vauvan ;-)

Ylihuomenna mennään tutustumaan tulevaan synnytyssairaalaan. Se on ihan normaali valmennus- ja tutustumisilta, mutta kun ei olla siellä aikaisemmin käyty, ajateltiin tähän osallistua, vaikka toista odotetaankin. Ei kai se asioiden kertaus pahaa tee kenellekään. Ainakin nuo kivunlievitysmahdollisuudet ovat unohtuneet ihan totaalisesti. Esikoisella kokeilin ilokaasua, mikä ei tehonnut yhtään. Ellen sitten hengitellyt väärästä maskista ;-) Ja siis loppujen lopuksi sain epiduraalin. Se oli kyllä hyvä ja tehokas, mutta ihan tolkuton jysäri tuli synnytyksen jälkeen. Liekö epiduraalista, nukkumattomasta yöstä vai ponnistamisesta...

Jaahas, alkaa kello olla sen verran, että täytyy lähteä hakemaan tyttöä tarhasta. Ei muuta kun voikaa kaikki hyvin ja kasvatelkaa masuja vielä hetken aikaa!!!

Happy rv 35+4

 

[helmi]

Ihanaa kun olitte löytäneet ketjumme! Multa meni hermot eilen illalla kun yritin kovasti etsiä meitä parin päivän lukemattomuuden jälkeen...ja kun en löytänyt niin en. Voihan se olla että silmät taas vaan heittää niin hyvin ettei näe vaikka eteen kanettaisi =) Ei mitään uutta meikäläisen raskaudessa tuo hajamielisyys.

Täällä sitä vielä sinnitellään kotona vaikka se lääkäri muuta veikkasikin. Arvasin, että kun kotona saadaan kaikki kireellä valmiiksi ja kuntoon niin kaverikin herkeää pyrkimästä mahasta ulos. Ihan ihmetyttää kuinka supistukset ovat vähentyneet nyt kun koko viikonloppu riehuttiin tavaroita järjestykseen. Ihme ettei sillä riehumisella (tosin itse toimin suurimmaksi osaksi muonittajana ja komentajana) tarvinnut laitokselle lähteä. Nyt pitäisi vielä saada koulutustehtävät tehtyä sellaiseen jamaan ettei ihan heti iske paniikki kun laitokselta pääsen (omakustanteinen lisäkoulutus).

Hauska oli (tai miten kukin sen ottaa) lukea, että muillakin on asiat edenneet mahan kanssa hieman odotettua nopeammin. Vähän kun tuppaa mietityttämään miten kaikki menee jos ja kun kaveri tuleekin ennen aikojaan. Synnytys pyörii päässä koko ajan ja vihdoin on tullut omiin ajatuksiin kaikki sairaala-asiat. Tosin vieläkään en ole kassia saanut pakatuksi, on muka koko ajan jotain muuta. Taidan olla koko suku/kaveri/tuttava-piirissä se joka vähiten jännittää tätä meidän prosessia. Itsekin olen yllättynyt etten tätä tämän enempää hermoile...tosin hermoilenkin sitten kaikkea muuta.

Meidän kaveri on myös selkeästi iltakukkuja. Toisinaan myös tässä iltapäivällä tulee parit jumppaharkat, mutta illalla kun kello lyö 22 niin alkaa ne hikitreenit tuolla mahassa. Ja hauskasti pyörittää itseään eestaas laidasta laitaan (ei taida olla liiemmälti tilaa enää potkia).
Viime yö meni taas valvoessa kun en sitten itse saa unta vaikka mahassa nukutaankin kiltisti koko yö. Onko muilla yöllisiä heräämisiä tai ihan tätä unettomuutta? Meillä mies alkaa olla jo huolissaan kun kukkelehdin pystyssä kaiket yöt ja päivät. Ilmeisesti näkyy jo ulkonäössä kun ehdotti josko haluaisin käydä vaikka joku päivä kosmetologilla ja kampaajalla. Kuulemma voisi vähän rentouttaa. Ihana mies. =)

Hikoilu on ihan hillitöntä ja nyt sitä esiintyy jo kaverin jumppatuokion jälkeenkin. Aamuisin ei meinaa päästä sängystä pystyyn kun liitoskivut ovat niin kovat ja paikat ihan jumissa. Mutta tukala olo mahan kanssa on kadonnut vatsan laskeutumisen myötä...ihanaa voi taas hengittää normaalisti...tosin tilalle tulleet raskausarvet ovatkin sitten vähemmän ihania.

Kirjoitellaas taas! Lähdenkin tästä iltapäivä-teelle ja mustikkapiirakalle...nam!

 

[Johanna]

Toisilla tuntuu asukit olevan kovin iltakukkujia! Heh, meillä kaveri taitaa olla aika kohtelias kun antaa äipän nukkua ihan koko yön eikä herättele jumppasessioillaan... ;-) Vasta aamulla mun herättyäni on pieni venyttelyhetki ja sitten iltapäivällä rummutetaan masua oikein kunnolla!

 

[AnniinaA]

Meidän Nipsukaan (siskojen antama työnimi asukille) ei koskaan herätä mua yöllä, mutta kun itse herään kääntymään vaivalloisesti (liitoskipujen takia) kyljeltä toiselle, hän saattaa pari kertaa liikkua ja rauhoittuu sitten. Aktiivisimmillaan hän on iltaisin, mutta kellonaika riippuu siitä, milloin itse makoilen tai istun rauhassa. Muutenkin Nipsu herää hyvin herkästi mesoamaan, jos kuuluu kovempia ääniä tai tuntuu tärinää tai joku kokeilee mahaa kevyestikin ihan mihin aikaan tahansa. Nukkumaanmennessäni hän jumppaa hetken, mutta ei liian kauaa, samassa ajassa itsekin rauhoitun uneen. Nyt ihan viime aikona olen huomannut uuden aktiivisuusajan aamulla puoli seitsemän aikaan. Kaiken kaikkiaan tämä kolmas lapsi on kyllä ollut vilkkaampi kuin isosiskonsa, joten saa nähdä, kuinka helisemässä sitä on ensi vuonna...

 

[Äiti'79]

Miksi olemme taas 3. sivulla vaikka eilenkin tänne kirjoiteltiin??! Höh.. no laitetaan etusivulle..yritetään ainakin.
Nyt alkaa vauva ja synnytys pyörimään unessa.
Viime yönä näin unta että menin pissalle ja luulin että limatulppa irtoaa ja hetken katselin sinne pönttöön ja aattelin että onpa oudon iso limatulppa,kunnes tajusin että vauva syntyi pönttöön!! =) Poika sieltä tuli...

Hassu, kivuton uni.. =) Toivottavasti muutkin näkee näitä...

 

[AnniinaA]

Hei! Nämä Soneran sivut toimivat tosiaan aina vain huonommin, tuntuu olevan ihan sattumaa, millä sivulla ketjumme on ja milloin viimeisin vastaus on merkitty. Varmaan tästä syystä ei oikein synny keskusteltuakaan, kun viesteistä saattaa puuttua uusin jne. Huomasiko kukaan esim. kantoliinakysymystäni 3.11. viestissä?

Itse huomasin unohtaneeni kommentoida helmin kokemuksia kissojen käyttäytymisestä. En ole ehkä edes maininnut, mutta meillä on myös kaksi kissaa, 2-vuotiaita narttuja. Toinen on ollut jatkuvasti seurassani jo monta kuukautta; jos vaikka menen kodinhoitohuoneeseen ripustamaan pyykkiä, se tulee aina seuraksi. Koko ajan se haluaisi olla olkapäälläni, joka vähän rasittaakin, kun mahan takia pitäisi olla ryhdikkäästi takakenossa ja kissan takia vähän kumarassa, ettei se ota kynsillä kiinni. Toinenkin kissamme on mulle jonkin verran seurallisempi kuin ennen raskauttani ja tulee mahan viereen nukkumaan, jos makaan sohvalla; mahan päällekin se on yrittänyt, mutta asukas alkaa potkia, joten siinä on liian rauhatonta nukkumiseen ;-). Viime aikoina niiden käytös ei ole muuttunut, joten varmaankaan en ole synnyttämässä vielä...

Helmi, oletko hankkinut kissasuojusta pinnasänkyyn? Meidän kissat ovat ainakin todella uteliaita, joten täytyy jonkinlainen verkko järjestää. Ääntelevästä vauvasta ne kyllä pysyvät kaukana, mutta maidontuoksuinen nukkuva olento varmaan kiinnostaisi.

 

[helmi]

Juu, jotain kummaa on menossa näillä sivuilla. Meillä on sähköpostikin poikki jo toista päivää (valitettukin on, tosin kirjallisesti kun ei sinne soneralle pääse puhelimella läpi...)...onneksi sentään nettiyhteys pelaa! Täytynee valittaa taas tuonne laskutuksen puolelle niin johan rupeaa lyyti kirjoittamaan

Meillä tosiaan nämä karvaiset ystävämme (kaikki kolleja) kiehnää koko ajan jaloissa. Niillä on sellainen ihme autuas katse kun ne napittavat silmiin. Ja rapuissa (asunto useassa tasossa) saa aina kulkea käsi kiinni kaiteessa kun tuppaavat samaan aikaan samaan paikkaan. Tyytyväisiltä näyttävät kaikenkaikkiaan...saas nähdä mitä ovat sitten siitä pienestä nyytistä mieltä. Tavarat ovat jo vauvanhuoneessa paikallaan ja kyllähän sitä kiinnostusta pinnasänkyä kohden on osoitettu. Tosin ei niin paljoa kuin olisin luullut. Samoin hoitoalusta pesukoneen päällä on kovassa kulutuksessa =) onneksi se on helppo pitää puhtaana (emme ole siitä kissoja rankaisseet, sängystä kylläkin). Kävimme katsomassa lastentarvikkeessa kissasuojusta sänkyyn. Mutta huh huh kun oli kallis! Ajattelimme kyhätä samanlaisen itse, kun ei se valmiskaan kovin monimutkaiselta näyttänyt.

Kantoliinaakin olen miettinyt. Vaan en vielä ole päässyt ratkaisuun ostetaanko liina vai reppu. Ja kestovaippojakin ajattelin kokeilla sitten muutaman kuukauden jälkeen kunhan elämä on asettunut uomiinsa. Kun tuolle miehelle pitää esittää yksi vauva-aiheinen kysymys/asia päivässä...muuten se on ihan pihalla ja unohtaa puolet asioista. =) taitaa vähän jännittää, kun joka ilta se on kysynyt josko tänä yönä oltaisiin lähdössä?!

Anoppi aiheuttaa harmaita hiuksia. Se ei sitten osannut luovuttaa aiheesta: äitiyspakkaus vauvalle ensisängyksi.
Me emme pakkausta ottaneet kun saimme niin paljon kaikkea käytettynä. Ja nyt hän on sitten jostain sellaisen hankkinut (pelkän laatikon) ja haluaa tehdä siitä vauvalle ensisängyn. Ideana hänellä oli, että se pahvilaatikko sitten laitetaan aluksi jopa sinne pinnasänkyyn (kun pinnis on niin kylmä pienelle vauvalle kuulemma?!) ja vauvaa on siinä sitten helppo kuljettaa pitkin asuntoa. Meinasi, että se toimisi ns. sitterinä vaikka olohuoneessa. Mutta edelleenkin meillä on ne kissat...ja mikäs sen kiinnostavampaa kuin kaikenmaailman laatikot!! Oli siellä vauva tai ei. Ei tuntunut käsittävän alkuunkaan sitä, että suurempi työ on sitten vahtia etteivät kissat mene vauvan kanssa samaan laatikkoon kuin jos vauva on viltin päällä lattialla (takuuvarmasti pysyvät etäisyydellä). Tästä aiheesta on väännetty kättä jo monta kuukautta ja nyt vihdoin annoin periksi...jos haluaa tehdä niin tehkööt...eri asia sitten tuleeko käytettyä. Ja miehestä tiedän sen verran, että laatikko varmaankin lentää varastoon siltä istumalta. Kun kerroinkin, että sellainen olisi tulossa totesi hän vain, että: meidän vauvahan ei missään laatikossa nuku....eihän se mikään koiranpentu ole!
Teillä joilla on vauvoista aiempaa kokemusta: onko se oikeasti hyvä se pahvilaatikko? Ja kuinka kauan olette sitä käyttäneet? Entä AnniinaA, onko kokemusta laatikosta + kissoista? En haluaisi anopille turhaa mielipahaa mikäli laatikko todella on käyttökelpoinen...mutta silti hirvittää ajatus vauvasta laatikossa ja kissoista (kollit kun eivät ole mitään höyhensarjalaisia).

Te joilla on ollut supistuksia, oletteko huomanneet niissä mitään säännöllisyyttä jo? Täällä ne tulevat aina tuossa alkuillasta pikkukakkosen aikoihin ja sitten loppuvat tunnin parin sisällä. Kumma juttu. Kovia ovat mutta eivät vielä pakota lähtemään laitokselle...mies veikkasi tämän perusteella lähdön koittavan joku ilta juuri nukkumaan menoaikoihin.

Täytynee tästä taas lähteä toteuttamaan pesänrakennusviettiä eli pyykkäämään ja järjestelemään tavaroita. Illaksi olisi tulossa vieraitakin...hauskaa vaihtelua tälle kotiorjuudelle.
Viestitellään taas kunhan tuolta sivuilta löydytään

 

[Johanna]

Meilläkin yksi karvajalka odottaa pikkusisarusta! En tosin ole huomannut kissassamme mitään erityistä käyttäytymistä raskauteni aikana... Jospa en sitten osaa tulkita kaikkia niiden eleitä...?!

Meidän kisu luuli heti että hän on saanut uuden sängyn kun kasasimme pinniksen muutama viikko sitten. Monta kertaa kannoin kissan sieltä pois ja yritin toruakin, mutta ei tuntunut menevän jakeluun että se EI ole hänen paikkansa... Nyt olen sitten laittanut sinne äippäpakkauksen ja pyykkikorin niin eipähän enää ole kiinnostanut...! Saas tosin nähdä miten tilanne muuttuu kun siellä tuhiseekin vauveli... En ole mitään verkkoa tms. vielä hankkinut, kun tuntuvat olevan niin kalliilta... Ajattelinkin vähän seurata alkuun tilannetta että kiinnostaako tätä meidän kisuneitiä se vauva ollenkaan vai kiertääkö kaukaa. Onhan se verkko sitten hommattava jos vauva alkaa saada unilleen karvaisen unikaverin! Meidän kisu on kyllä aika arka, että voi olla että lähtee aikasta äkäseen karkuun jos vauva alkaa harjoitella äänihuuliaan!
;-)

 

[Äiti'79]

Terve taas..
Tuosta kopasta... Meidän molemmat tytöt ovat ensimmäiset kuukautensa nukkuneet siinä äitiyspakkauksessa..Ja niin on tarkoitus,että tämä kolmaskin vauva nukkuisi. Se koppa ollaan sitten nostettu sinne pinnasänkyyn (kun meilläkin kissa) tai sitten jos katti on yöt ulkona niin se koppahan voi olla oman sängyn vieressä lattialla. Ollaan myös lainattu sisaruksilta/kavereilta sellaista reunuslakanaa siihen koppaan,niin se ei sitten näytä vain rumalta pahvilaatikolta.
Minä kuulin joskus,kun tuota ekaa odotin,että vauvan ois hyvä ens alkuun nukkua jossain pienemmässä tilassa,kun se siellä vatsassakin on tottunut lämpimään sopukkaan.
Nyt en kylläkään tiedä laitanko sitä koppaa sänkyni viereen lattialle,kun en voi kattia väkisin lykätä yöksi ulos pakkasella.Niin ja kun tuo meidän pirpana (1v3kk) nukkuu vielä siinä pinnasängyssä..
Niin.. minä kyllä suosittelen koppaa

 

[Katikka]

Hiphei!

Tännehän on kirjoiteltu ahkerasti, oikein mukavaa! En ole ikiaikoihin muistanut käydä lukemassa viestejä. Kiire vaan lisääntyy meikäläisellä...no, energiaakin on vielä riittänyt, vaikka hb ei ole edelleenkään noussut! Kummallista. EI muuta kuin luontaistuoteputiikkiin, nyt saa Obsidanit lentää huishelvataan.

Meilläkään ei vielä ole juurikaan mitkään vauvanjutut valmiina. Pinnasänky on oikealla paikallaan, mutta ei vielä kasattuna Vaatteet nyt on kutakuinkin järjestyksessä.
Ostoksille pitäisi lähteä....

Minä meinaan ainakin kantoliinailla, tosin talvellahan se ei ulkona ole kovin fiksua, mutta sisällä ainakin ja kevään ja kesän tullessa ulkonakin. En vielä tarkkaan tiedä minkälaisen liinan ostan, vähän olen katsellut niitä ja tällä hetkellä sellaisissa ajatuksissa, että tilaan BabyIdeasta kantoliinan. Liina on ehdottomasti suositeltavampi kuin reppu, ainakin kaikki jotka minulle ovat kokemuksiaan jakaneet ovat sanoneet että liinassa jaksaa kantaa paljon paremmin isompaakin lasta, kun taas repussa väsyy selkä...

Samat vaivat vaivaa edelleen, aamulla ja illalla käveleminen on vaikeaa liitoskipujen takia mutta muuten ihan ok olo. Oon ollu aika reipas ja yrittänyt syödäkin terveellisesti, mutta paino sen kun kasvaa... nyt rv 33+2 painoa on tullut 16kg ja sf on 30,5.
Tällä viikolla alkaa synnytysvalmennus!

Hyviä vointeja kaikille!! Jännissä tunnelmissa jo...

Katikka 33+2

 

[AnniinaA]

Moi! Kirjoitanpa lyhyesti vielä kolmannenkin kerran saman päivän aikana, ettei jouduta hukkaan. Kahdella aiemmalla lapsella on meilläkin ollut äitiyspakkauksen laatikko sänkynä noin 2 kk, äitini teki siihen kankaiset reunat. En muista, että olisimme juuri siirrelleet laatikkoa, vaan se oli toisen laatikon päällä makuuhuoneessa. Meillä ei ollut tällöin vielä kissoja, joiden todellisena intohimona ovat pahvilaatikot...

Tällä kertaa satuimme saamaan pyörillä kulkevan rottinkisängyn, joka on vain hiukan isompi kuin laatikko, joten taidan laittaa nuo reunuskankaat siihen. Pinnasänkyähän voi pienentää myös ylimääräisillä pyyherullilla tms. jos laatikko ei ajatuksena miellytä. Voi olla, että vastasyntynyt kokee ison, avonaisen pinniksen turvattomammaksi, mutta varmasti osa nukkuu siinä heti ihan ongelmitta.

Huomenna taas neuvolaan, käyntejä alkaakin olla jo melko tiheästi. Palataan astialle. Rauhallista yötä kaikille!