***Joulukuiset lumihiutaleet 2010- LOKAKUU***

Tesmis, siis tietysti pitää olla tosi kriittinen. Esimerkiksi jo sanomalehteä lukiessa sais olla melkeen joka päivä tai ainakin viikko huomauttelemassa, kun puuttuu lähteitä tai on ymmärretty väärin tai klassisesti mennyt sekaisin prosentit ja prosenttiyksiköt toimittajilla. Mutta ite vaan otin kantaa siihen, että nimenomaan huhupuheita kohtaan täytyy olla kyllä kriittinen kun niitä kukaan ei voi tarkistaa mitenkään miltään osin. Varsinkin kun tuo sikainfluenssarokotus ja kausi-influenssarokotus on nyt kaksi eri juttua, niin ei voi oikein verrata suoriltaan kuin sitä viruskantaa.

Kuitenkin oon ehdottomasti sitä mieltä, että oman kannanhan joka asiaan voi perustaa tosi moneen asiaan. Jotkuthan valitsee miehetkin horoskoopin perusteella eikä siitä kukaan voi tietää onko se yhtään parempi tai huonompi tulos loppupeleissä. Niin paljon sattumat vaikuttavat meidän elämään=)

Lillikka, taitaa olla niin että taudin muuntuvuuden loppupeleissä näkee sitten jos rokotteet eivät tehoa. Mutta ainakin tuolla THLn tutkijoilla oli mainintaa siitä, ettei vielä olisi muuttunut. Toisaalta kaikkihan muuttuu koko ajan, joten voihan se yhtäkkiä tänne tullakin jokin eri versio. Ainakin vielä tuo viruskanta oli WHO:n suosittelema. Toisaalta se voi olla ainoa mitä on, tai kaiketi sitä on tässä jo pitkään valmisteltu jos muutoksia tulee.

Lolli oli kyllä ihan hyvin kiteyttänyt nuo munkin yöt. Ne välillä suorastaan ahdistaa! Ihan kirjaimellisesti, mutta muutenkin saa kyllä usein rampata vessassa. Viime yönä sain unta vasta kolmen jälkeen ja sillonkin katkeillen. Onkohan tämä sitä valmistautumista vauva-aikaan?|O Mulla taitaa tämä tiistaista asti tullut megaturvotus vaikuttaa kovasti. Jalat tuntuu välillä siltä kun tulee pakkasesta sisälle lämmittelemään sormien jäädyttyä.

Jennyli, mulla taas täällä käännyttiin niin ettei meinaa liikkeitä tuntea ja piti eilen ihan pariin kertaan tehdä liikelaskentaa. Jotenkin kun se kääntyminen tulee aina niin yhtäkkiä, että pakko laskeskella varmuudeksi. Kovasit tuolla massussa nyt ainakin tapahtuu ja tuntuu, oisko taas kiepsahtanut. Oon huomannut, että oon paljon onnellisempi kun ne potkut tuntuu oikeen kunnolla niin ei tarvi miettiä mitään:saint:

Mamadreadille nyt kovasti tsemppiä!:hug: Onneksi oot päässy jo hyvin tutkittavaksi, hyvähän se on että ottavat viimeisen päälle tuon hoidon. Jos vauva sitten aiemmin tulee, niin on ainakin valmistauduttu. Toivotaan kuitenkin, että tässä kaikki päästään pitkille viikoille.

-metsis 29+1

Lisäyksenä tuli Mannan jutuista mieleen, että mua jännittää vähän synnytyksessä se jos täytyy noita kipulääkkeitä laitella isolla piikillä. Mua ei vaivaa muita pistellä, mutta en yhtään siedä jos mua pistellään ja varsinkaan jos mennään jollain piikillä selkärangan lähelle heilumaan. Toisaalta mua ei ole mitään kivunlievityksiä vastaan, mutta tuo on ainoa mikä sinällään sen pyörtymisen lisäksi synnytyksessä jännittää.

 

Mamadread ja Cisu Toivottavasti vauvat jaksavat kyydissä vielä muutaman viikon.
Mä koen olevani päinvastaisessa tilanteessa, mun vauvat ei ole suostuneet syntymään ilman käynnistämistä. Olen varma että tämäkin käynnistetään

Kausi-influenssarokotetta en ole ajatellut ottaa. Sikapiikin otin viimevuonna pari viikkoa synnytyksen jälkeen. Raskaana en olisi uskaltanut ottaa. Mun bestis sai sen rokotuksen ja vauva kuoli pian sen jälkeen, en tiedä onko niillä mitään tekemistä toistensa kanssa.

Synnytyksen aikana ei tarjottu ruokaa, mutta silloin olikin molemmilla kerroilla yö. Eikä mulle kyllä olisi silloin maistuutkaan, jälkeen oli kiva syödä.

Lolli Oon nyt ollut karkkilakossa, koska pelkäsin tämän vauvan kasvavan liian isoksi. Hän oli nyt 522g pienempi kuin isoveljensä, raskausviikoissa eroa päivälleen viikko.

Vielä olisi pari viikkoa seuraavaan neuvolaan. Selän vasen puoli on niin jumissa ettei pysty istumaan. Mennyt varmaan turvakaukalon kantamisesta. Yöt nukun aika hyvin. Yleensä en joudu nousemaan pissalle. Lonkat särkee välillä ja siksi on vaikeampi löytää hyvää nukkuma-asentoa.

auringonpilkku rv 29+0 Poksista poks!!

 

POKS POKS POKS! Siirrympä minäkin sitten vihdoin viimeiselle kolmannekselle :heart: Hui, tästä se jännittäminen alkaa!

Syömisestä piti vielä jatkaa sen verran, että meille selitettiin tuosta sektiosta, että siihen periaatteessa pitäisi olla se 12h syömättä, mikä käytännössä harvoin toteutuu (jos ei ole suunniteltu sektio). Joten siksi voi syödä ihan rauhassa. Ja muistelisin, että syöminen ilmeisesti vaikuttaa lähinnä pahoinvointiin. Mutta toki kussakin sairaalassa mennään aina sen sairaalan säännöillä.

Täältä löytyi bakteerivaginoosi, mikä voisi selittää tän jatkuvan supistelun : / Toivottavasti vähenisivät nyt. Lisäksi rytmihäiriöt menneet sen verran pahaksi, että lääkäri suositteli beetasalpaajaa pahimpaan hätään :O Hui, ei mun sydämessä tähän asti oo mitään vikaa ollut!

neitoperho & toukka 28+0

 

mamadreadille kovasti lepoisia päiviä! Ja hyvä, että neitoperhon supisteluille löytyi syy. Kaverilla oli vastaavaa ja oikealla hoidolla supistelut lakkasivat ja beibe syntyi lopulta ihan ajallaan. Oli välillä jo yli kuukauden levossa ja saikulla siinä välissä supisteluiden takia.

Mulla flunssa vaan jatkuu, ääni ihan käheä, huono olo, kylkiluita särkee rintojen alta ja viime yönä oksetti. Mietin jo, että ei kai ole mikään raskausmyrkytys puhkeamassa, kun tutulla oli tuollaista kylkiluiden särkyä yhtenä oireena...Toisaalta verenpaine, turvotukset, protskut jne ollu ihan tasaiset koko ajan. No, onneksi ollaan jo tosi pitkällä, jos jotain tulisikin.

Yöt on jo tosi hankalia, heräilen välillä tunnin välein ja ainakin kerran pakko mennä pissalle. Pikkuinen potkii vimmatusti aina juuri nukkumaanmenon aikoihin.

Synnytys on alkanut vähän jo pelottaa. :ashamed: Mutta ei auta kuin toivoa, että kaikki menee hyvin. Menihän se ekakin kerta sitten loppupeleissä ihan hyvin ja saatiin tämä äiti ja vauva kotiin terveinä.

Kivaa alkavaa viikonloppua kaikille!

k&p-r 33+0

 

Unelmahöttö: Esikoispoitsu syntyi rv32+4, siihen on tässä raskaudessa matkaa miltei kuusi viikkoa vielä! :/

Jennyli: Poika oli neljä viikkoa sairaalahoidossa, joista viikon tehohoidossa ja kolme seuraavaa sitten pikkukeskolassa vähän pienemmällä seurannalla. Syntymämitat oli 43cm ja 1800g.
Hän oli ihan terve vauva, hengitti ilman hengityskonetta ensimmäisen yön jälkeen, eikä takapakkeja sairaala-aikana tullut. Keskoskaappia ei tarvittu myöskään, vaan poitsu lepäili lämpölampun alla. Lähinnä poitsun vaan tarvitsi sairaalassa kasvaa, kerätä rasvaa ja oppia imemään.
Mulla maito nousi heti synnytyksen jälkeen hienosti, mutta imettää en voinut, joten pumppailin säännöllisesti kolmen tunnin välein maitoa sekä sairaalassa että kotona (yölläkin!) ja vein sitten pojalle sairaalaan. Maidontuotanto pysyi tuolla tavalla käynnissä ja poikakin sai sitten äidinmaidosta kaikki tärkeät ravinteet. Alkuun poikaa ei saanut edes syliin, koska hänelle asennettiin suoniin suorat yhteydet verinäytteen ottoa varten, ettei tarvitse jatkuvasti pistellä ja aiheuttaa kipua pienelle. Ruoka annettiin nenä-mahaletkun kautta. Myöhemmin sitten sai pojun syliinkin ja muistaakseni kolmen viikon ikäisenä alettiin harjoitella tota imetystä. Poika osasi ottaa otteen hienosti ja kunhan jaksoi imeä ruokansa tissistä, niin päästiin kotiin sitten.

Olihan toi ennen aikainen synnytys tosi shokki silloin, vaikka ei sitä sillä hetkellä niin tajunnutkaan, meni vain päivän kerrallaan. Esikoinen syntyi kuitenkin hyvillä viikoilla jo, eikä kehityksessä ja kasvussa ole koskaan ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Ensimmäisen vuoden kulki hieman ikätovereitaan jäljessä taitojen oppimisessa, mutta siitä se sitten tasaantui.

Periaatteessa Jennyli noi sunkin muutokset ja tuntemukset on kai uudelleen synnyttäjällä ihan normaaleja, vaikka mulle kyllä sanottiin, että pitää heti hakeutua päivystykseen jos tulee enemmän suppareita kerralla (yli 5).
Jos huolestuttaa, niin kyllähän sun kannattaa yrittää ottaa rennommin ja välttää just painavien taakkojen kantamista ja nostelua, kumartelua ja reipasta liikuntaa vaikka sulla toi kohdunkaulan tilanne taisi ollakin ihan hyvä. Meillä esikoinen on onneksi tosiaan jo niin iso, että ymmärtää myös, etten pysty nyt kaikkia hommia tekemään ja paljonhan tuo esikoululainen osaa jo itse tehdä! Aamupalankin laittaminen, suihkussa käynti jne. sujuvat jo hienosti ja poju on myös ylpeä saadessaan ihan itse asioita tehdä. Ja onneksi mun mies myös ymmärtää yskän ja teki heti eilen hienot suunnitelmat siitä, miten hän töidensä ohella hoitaa kaupassakäynnit, kotityöt yms. Hyvin on asiat mun lepäillä!

Onnea Cisulle kontrolliin, kerrohan strategiset tulokset sitten! Meikäläinenkin suuntaa iltapäiväksi sitä seuraavaa keuhkoja kypsyttävää piikkiä ottamaan...

mamadread ja ihme 27+0 POKS

 

Moi!

Tsemppiä sairaslomalaisille ja muille hankaluuksista kärsiville! Toivottavasti vauvat pysyisivät mahassa vielä jokusen viikon. Vaikka onneksi kaikilla on aika hyvin jo viikkoja kasassa!

Täällä meni yö taas valvoessa kans. Onneksi ei ollut tänään työpäivä, ei tulis työnteosta mitään näillä tämän viikon valvomisilla. Meikäläisen tirriäinen on ollut nyt pari viikkoa sitkeästi perätilassa, saisi kääntyä jo takaisin kun sitten ei potkisi virtsarakkoa niin kipeästi. Oon yrittänyt konttausasennollakin houkutella kääntymään, ei ole vielä ollut vaikutusta kylläkään.

Synnytyksestä kysyisin, että onko täällä ketään joka olis esikoisen synnyttänyt ilman kivunlievitystä? Tai pelkän ilokaasun voimin? Sen mitä oon nyt noista lueskellut, niin haluaisin kovasti pärjätä ilman, kun riskit kasvaa noissa kivunlievityksissä. Mutta onko se ensisynnyttäjälle ihan utopiaa? Sen verran tiiän, että kivun kanssa yleensä tulen toimeen, kun olen migreenin kanssa tottunut pelaamaan, mutta tietty synnytyskipu on varmaan ihan erilaista. Varmaan ainakin se on hyvä idea, että pysyis kotona niin kauan kuin vaan voi.

Ai niin, oon lueskellut sellaista kirjaa kuin Kantamisen kausi, siinä on aika hyvin synnytysasiaa mun mielestä.

Mukavaa päivää, minä menen tästä uimaan.

donter 30+6

 

Donter minä olen synnyttänyt esikoiseni ja kaksi seuraavaakin ilman kivunlievitystä - tai tarkemmin ottaen esikoisen synnytyksessä sain ilokaasua hetken, mutta siitä ei ollut yhtään mitään apua, päinvastoin, tuntui että tukehtuu, kun piti siitä maskista hengittää. Täällä uudessa kotimaassani kun kerroin, että Suomessa annetaan ilokaasua, gyne räjähti nauramaan ja totesi vaan, että niin alkeellisia hoitomuotoja meillä ei käytetä... ja uskon kyllä hänen sanaansa, täällä kun terveydenhoito on ylipäätään paljon korkeammalla tasolla.

Mutta siis on ihan mahdollista synnyttää ilman kivunlievitystä, tärkeintä on mielestäni pysyä jaloillaan ihan ponnistusvaiheeseen asti, kaikki makoilu on vaan haitaksi (painovoima edesauttaa avautumista ja makoillessa ei ole oikein muuta mihin keskittyä kuin se kipu). Kannattaa myös muistaa, että ylivoimaisesti suurin osa m aailman ensisynnyttäjistä hoitaa homman ihan ilman lääkitystä - tietysti siitäö syystä, että sitä ei ole saatavilla, mutta kuitenkin.

 

Kivunlievityksistä muuten sen verran, että kaikissa synnytyssairaaloissahan Suomessa ei enää saakaan tuota ilokaasua. Joten kannattaa varmaan etukäteen tarkistella, jos sen varaan meinaa kovin laskea. Tuohon oli silleen ihan fiksu syykin, eli sitä vapautuu samalla myös ilmaan ja sitten hoitsut sekä lääkäritkin saavat oman nautinto-osansa ilokaasusta:xmas:

 

mamadread Tsemppiä ja jaksamista sinne! Koita ottaa rauhallisesti.. :hug:

donter En voi sanoa, että olisin synnyttänyt täysin ilman kivunlievitystä... mutta se oli minullakin reilu vuosi sitten lähtökohta. Mua puistatti ajatus, että mun selkään pistettäisiin piikki ja muutenkin olin kuullut epiduraalin pitkittämistä synnytyksistä. Joten se oli ainakin pois mun listalta. Kirjoitin synnytystoiveisiin, että jos jotain pitää ottaa, niin kohdunkaulan puudutus. Ja sen sainkin.. mutta vain toiselle puolelle, koska synnytys eteni niin nopsaa, että toiselle puolelle sitä ei ehditty laittaa. Kätilö sanoikin, että puoliksi luomuna syntyi poika.

Mun mielestä jokaisen kannattaa mennä synnytykseen avoimin mielin, kuunnellen omia tuntemuksiaan ja kysyä hoitohenkilökunnalta vinkkejä. Ei kenenkään tarvi tietää ennen h-hetkeä kaikkia kivunlievityksiä ja mikä olis sopiva. Kyllä ne kätilöt osaa suositella. Ne on ammattilaisia. Mulle kyllä yritettiin muutaman kerran tyrkyttää epiduraalia, mutta en suostunut. En tiedä onko aika kullannut muistot, mutta muistan kyllä ihan heti synnytyksen jälkeenkin, että mulla oli älyttömän mahtava mielikuva koko tapahtumasta. Avautumisvaihe oli kivulias, mutta en muista ponnistusvaiheen sattuneen ollenkaan (vaikka varmasti tuntui, kun karjuin kuin leijona ). Aion mennä nytkin ihan samoilla ajatuksilla synnärille kuin viimeksikin. Ja lohdutuksen sana: Ei se tilanne pelota yhtään sitten, kun on päällä. Sitä vaan keskittyy ja tekee.

Poksumpas minäkin!

Mandy ja pallero 28+0 POKS!

MUOKS. Metsis Täällä Keski-Suomessa ei nimenomaan ilokaasua saa.

 

Mamadread ja Cisu Tsemppiä ja jaksamista!

Jennyli Mulla oli myös lääkärineuvolassa viikolla 26+5 ulkosuu jo sormelle auki ja kohdunkaula pikkasen lyhentynyt,mutta lääkäri sanoi, että se on normaalia uudelleen synnyttäjälle eikä huolta ole jos aikasemmat lapset ovat syntyneet täysiaikaisina. Mulla oli sama tilanne edellisessä raskaudessa ja neiti syntyi 4 päivää LA:n jälkeen. Mutta kannattaa ehdottomasti mennä päivystykseen näytille jos on yhtään epävarma. Ainakin naistenklinikalla on otettu todesta kaikki odottajien huolet,eikä ole käännytetty pois.

Kivunlievityksestä Esikoisesta sain epiduraalin,ja olin todella tyytyväinen,kuopuksesta en ehtinyt saada mitään ja siihenkin olin tyytyväinen. Eli tällä kertaa mennään taas niin että jos vaan pystyy ja jaksaa niin ilman lievityksiä,mutta jos hirveesti synnytys venyy ja voimat loppuu,niin lääkettä kehiin.
Ikinä ei voi tietää,kun kaikki synnytykset on kuitenkin erilaisia.Mutta ilman kivunlievitystäkin voi synnyttää ja selvitä hengissä ja järjissään Synnytyksestä toipuu nopeammin jos ei ole puudutteita.
Naistenklinikalla oli ainakin pari vuotta sitten käytössä ilokaasu.
Syömisestä synnytyksessä,niin syötävää ei saanut,mutta mehua kyllä sai juoda. Mikä on aika hassua kun jos joudutaan nukuttamaan,niin yhtä haitallistahan sekin on...

Bamse 31+6 (oho huomenna poksuu jo 32!)

 

Mulla on kokemusta ihan täysin luomusynnytyksestä. Kyseessä oli kuopus ja synnytys kesti sen 55 minuuttia. Esikoisen synnytys puolestaan kesti 11 h ja silloin sain ilokaasua ja epiduraalin. Mulle on ihan sama onko tuleva synnytys luomu vai kipulääkkeilä autettu kunhan tulis oikein päin maailmaan kun edelleen perätilassa. Sektioon en haluaisi.

Täällä esikoisen mahakipuilut jatkuvat öisin edelleen. Lauantaina jotain tuloksia saattaa jo tulla näytteistä. Nyt kokeillaan antihistamiinia siksi että jos se nokkosrokko meni suolistoon kuten se kuulemma voi tehdä niin se voi kuulemma jäädä "päälle" se rokko sinne ja aiheuttaa kovat kivut. Tällöin syyllinen kaikkeen olisi se 4v rokotus Tällä viikolla ollaan kolme kertaa juostu yksityisellä tytön kanssa, toivottavasti vakuutus korvaa kun huomasin ettei hänellä olekaan lapsivakuutusta vaan henkilövakuutus.

Ens viikolla neuvola ja terveyskeskusultra ja mahdollinen lähete taysiin kääntöyritykseen. Täällä ollaan onnellisen tietämättömiä kohdunkaulan tilanteesta jota ei olla katsottu ties koska...

Tänään rv 32+1.

 

yöllä heräämisestä herään kerran tai kaks yöllä vessaan..ja muuten yöt on aika levotonta asennon etsimistä..ja viimeyönä heräsin ihan armottomaan suonenvetoon jalassa,joka kesti ainakin ikuisuuden..

synnytykseen lähdetään tälläkin kertaa avoimin mielin.. molemmista tytöistä olen saanut viime tingassa spinaalin,jonka pistäminen ei ole tuntunut missään, tosin oon pyytäny laittaan sen samaan aikaan supistuksen kanssa, kun mulla kaikki supistukset aina tuntunu selaässä niin en oo sit enään huomannu sitä piikkiä (on vaan aika iso homma pitää ittensä ihan liikkumatta supistuksen aikan, mutta kun on pakko niin kaikki onnistuu) =) oon myös samaa mieltä siitä, että kun synnytys on käynnissä niin jännitys häviää ja sitä menee vaan homman mukana

mamadread jaksamisia ja iso :hug:

lumi-enkeli ja aarre 29+3:heart:

 

Oon Mandyn kans samaa mieltä, et kannattaa lähteä avoimin mielin.. juuriki siten et mennään ilman kipulääkkeitä jos pärjää, mut jos ei pärjää ni sit ottaa sen avun vastaan mitä tarjotaan. Ku taas se et hampaat irvessä menee eteenpäin ei ole aina se parasvaihtoehto (vauvan voinnin tai synnytyksen etenemisen kannalta).
Mä taas toivon pääseväni ammeeseen. Esikoisesta en päässy ku mulle laitettiin epiduraalipiuha liian aikasin ja tämä kakkonen ku synty ni amme sali oli varattuna. Nyt toivon et pääsisin. Esikoista odottaessa suihku auttoi todella paljon.

Mua jänskättää se et nämä 2 edellistä synnytystä on ollu hitaita(16 ja 15h), mut sit taas tämä kolmas voi olla ihan extrapaljon nopeampi.. meiltä on 60km matka sairaalaan et varmaan kuitenki parempi et lähetään menemään heti ku siltä tuntuu

 

mä sain esikosta epiduraalin heti kun saliin pääsin,en sitä mitenkään etukäteen suunnitellut,mut ne kysy asiaa ja sanoin että ihan mitä vaan kuhan kipu loppuu ja kai ne jonkin näköstä puudutetta kohdunkaulaan laitto kanssa,kun joutuvat välilihaa leikkaamaan että imukupin menemään.tai en kyllä tiedä mitä kohtaa ne siellä oikein puudutti,mut jotain kuitenkin.

 

anve: Toivottavasti ei olla ihan samaan aikaan synnyttämässä, sillä minäkin haluaisin ammeeseen.

Tosiaan kun laskettuaika on 22.12. niin suurimmalta osalta on kuultu kommenttia, että voi syntyispä se jouluna, siinä ois paras joululahja! Ja muutenkin tuolleen positiiviseen tyyliin. Ja osa on heittänyt vitsillä että kai sen nimeksi tulee sit Jesus? Ite synnyttäisin mieluummin ennen joulua, että pääsis jouluksi kotiin tai sit reippaasti joulun jälkeen. Harmittais jos menis joulu tavallaan ohi. Vaikka voihan sitä joulua juhlia vaikka jälkikäteenkin, jos on tarvis.

 

Hip hei, vihdoinkin sairaalakontrollista kotiuduttu. Pari tuntia oli ajat myöhässä mutta hyvillä mielin ollaan sillä viikossa ei ollut kohdunsuulle tapahtunut muutoksia vaan tilanne ennallaan eikä siis syytä huoleen! =)
"Täyslepo" ja aamuinilloin otettu Adalat-lääke on auttanut ja neuvolakortista kun lunttaan niin tän hetkinen tilanne kohdunsuulla tämä:

Kohdunsuu pehmeä, kiinni, pituus 2 cm ja muuta huom. uäpituus 3,2 cm.
Pissa puhdas, verenpaineet 124/77
Lapsiveden määrä normaali
Vauvan painoarvio (päästä ei saanut kunnon mittaan joten painoarvio ehkä liian alhainen) 1.4 kg
Tarjonta RT
Sykkeet ja liikkeet hyvät

Lepo jatkuu mutta hieman ajattelin ottaa siitä rennommin sillä tälläkin viikolla olen täyslevosta vähän lipsunut eikä muutokset ollut pahentuneet. Toki pääasiassa kuitenkin lepäilen. Saunomista voin silloin tällöin kokeilla mutta tuntemuksia täytyy tarkkailla. Seksistä en edes kysynyt, eipä paljon sellaiset just tällä hetkellä kiinnosta
Seuraava kontrolli parin viikon päästä ja ens tiistaina neuvola.

Hyvää viikonloppua!

Cisu 30+4

 

mullahan la 23.12 ja menee hermo äitiin joka pähkäilee et miten meiän joulun nyt käy ku mä oon sairaalas aattona.mä sille huudan pää punasena et hitostako me tiietään millon se syntyy ja et vietetään joulua sitte myöhemmin koska mä oon se joka joulun on tähänki asti yksin järjestäny..ja se vaa ressaa kuka paistaa joulutortut ku se ei saa niitä onnistumaan.voi haloo-niinku täs ei olis tärkeämpääki aateltavaa niinku vaik esim se VAUVA:kieh: mun päässä kiehuu niiiiiin jos mä olisin saanu valita niin edellinen raskaus olis menny loppuun asti ja laskettu aika olis ylihuomenna..todennäkösesti olisin jo saanu sen vauvan.ja olis äitinki joulu pelastettu! mutta mä oon äärettömän kiitollinen just tästä vauvasta ja siinä ei paljo joulut tunnu miltään kun sen pienen syliini saan:heart:

murunen&nappula 29+1

 

nachopallo meidän pitää sopia vuorot

Mä en hirveästi ole saanu muuta kommenttia kuin "ihanaa jouluvauva". Meil kakkonen on syntyny 16.12:sta ja paras lahja mitä toivoa saattoi oli se et pääsi jouluksi vauvan kanssa kotiin (jopa vielä viikkoa ennen joulua). Nyt oon aatellu et en ressaa joulusta joulusiivoista tai lahjoista.. tuli se joulu viimevuonnaki ja toisaalta meil on lapset niin pieniä et eivät ymmärrä vielä ite joulusta.. hyvin voidaan viettää vaik joulunjälkeen.

 

Lauantaihuomenet

Me lähdetään kaksikon kanssa MLL:n touhupäiville pitämään lystiä ja isäntä jää pienimmäisen kanssa kotiin viettämään laatuaikaa! =)
Ihan liian harvoin tulee vietettyä ja järjestettyä mukavaa tekemistä näin erikseen vaikka se olisi niin tärkeää keskittyä välillä vain noihin isompiinkin!

Tuosta syntymäajankohdasta ei ole mullekaan kukaan mitään voivotellut, lähinnä kai se joulunyytti tuo sellaisen ihastuttavan mielikuvan :heart: Tai sitten La 24.12 on luonut myös jonkinlaista hilpeyttä lähipiirissä
Noh, mä taas itse ajattelen asian juurikin niin että en haluaisi vauvan syntyvän aattona!
Joulusta en ota stressiä enkä sitä sen kummemmin suunnittele kuin muutoinkaan mutta toivoisin silti että vauva syntyisi ennen La, niinkuin nämä edellisetkin!
Toinen hassu sattuma on myös se että meillä aikaisemmat ovat syntyneet kuun 31pvä ja olisi aika hassua jos tämäkin...siinä tapauksessa toivoisin että vauva syntyisi tammikuun puolella! Tosin yliaikaisuus mua hieman hirvittää sitten jo vauvan koon puolesta!!
No oli miten oli, kunhan kaikki menisi vain hyvin!

(.) Edellinen päivä kun oli hiljainen niin eilinen olikin sitten taas potkuja ja masun heilutusta tännä! :heart:
Tais vauvakin hermostua siitä lääkärin sisätutkimuksesta, niinkuin minäkin Onneksi ne jomottelut menivät jo ohi!
Olo on juuri tällähetkellä oikeastaan aikasta mukava =)

Mukavaa viikonloppua kaikille!:heart:

Jennyli 29+1

Ps. Ihanaa cisu että kontrollissa tilanne ennallaan! =)

 

Turun suunnalla asuvat Tänään on Littoisten monitoimitalolla Lastentavara-kirppis klo 12-14!

 

Vastasyntynyt kuoli vessanpönttöön - Nuorelle äidille ehdollista | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi

Onpa jotenkin järkyttävää, että ehdollista vaan tuli. Hirveen paha mieli, kun miettii paljonko täälläkin on perheitä jotka tosissaan haluaisi lapsen omaan perheeseen:'( Tuntuu, että nämä huonot uutiset ottaa niin itteensä nyt, kun on herkillä.

Murunen, sanohan äidillesi että tähtitorttuja saa valmiina kaupastakin:saint:

Onko teillä ollut maha taas kipeänä? Musta tuntuu, että on tullut taas ne kohdunkannattimet tosi kipeiksi ja oikeen nivusiin asti kipunoi. On muuten melkosta yrittää pungertaa ittensä eri asentoon sängyssä, kun tuntuu ettei pysty liikkumaan.

-metsis 29+2

 

Hei kaikille!
Me saatetiin pieni enkeli-poikamme haudanlepoon viimeperjantaina. Oli ihanat ja täydelliset hautajaiset ja viimeinen hetki olla vauvan vierellä. Pappi piti aivan ihanan siunaustilaisuuden. Nyt on suru kyllä ääretön mutta muistot vauvastemme vaikkei sitä nähtykkään ovat niin ihanat :heart: Kätilö oli synnytyksessä niin ihana, otti vauvastamme ihanat pienen pienen jalanjäljet muistoihimme :heart: ne oli niin täydelliset ja ihanat pienet enkelin jalanjäljet. Nyt meidän poika-vauvoillamme on ihanin osa taivaassa. Muistomme kulkee aina sydämissämme ikuisesti niin ihanista enkeleistämm jotka ei päässyt meidän luoksemme! Ikävä on suunnaton, itku herkässä ja pojilla ihania kysymyksiä. Mutta palutuminen arkeen on nyt alkanut ja ilotsemme ja rakastamme muita lapsiamme taas paljon paljon enemmän! kiitos kun saan käydä kirjoittelemassa teille kokemuksistani.
Teillä on nyt ihana osa, synnytys lähenee ja kohta saatte pienen nyyttinne kainaloon, muistakaa ja iloitkaa kuin se on suuri lahja se piene, avuton vasta-syntynyt pieni vauva :heart:
voin käydä kertomassa tässä lähipäivinä synnytyksestä jos hauatte, ei siinä mitään kauheasti ole kerrottavaa ku nkipulääkeitä sain melkein koko ajan ja ei kipua ollut juuri ollenkaan. suloinen ja ihanan rauhallinen oli synnytys!
tulee varmaan käytyä aina lukemassa teidän kirjotuksia ja voina joskus kommentoidakin jotain jos osaan auttaa teitä! Ihanaa odotusiaka teille vielä loppuun asti vaikka varmasti nyt alkaa olemaan jos kohta kipuja ja muita rajoituksia monien asioiden suhteen! voimia teille :heart::hug:

Poika-enkelimme sai kutsun taivaaseen rv.29+1 24.09.2010 :heart: ( voisiko joku laittaa tiedon tuonne etusivulle )?

tässä ihana runo vielä:

KATSELEN TÄÄLTÄ KAUKAA

Rakas Taivaan Isä, miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?
Minäkö heille olen surua tuottanut, kun vain katselen täältä kaukaa.
Enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.
Voitko, Taivaan Isä, äitiä lohduttaa, pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa, ettei niin kumarassa hän ois?
Kerro heille, Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro, että jotkut lapset taivaassa
niin rakkaita on luojalleen ettei heitä malttaisi millään antaa pois.
Huomaisipa äiti, kun hänen luokseen lennän perhosena ikkunaan....
Tietäisipä isä, miten tuulen mukana hänen poskeaan silittää saan.
Vielä joskus saan siemenenä kasvaa äidin vatsassa
ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.
Ja kun vihdoin kohtaamme, löytää tarkoituksensa pettymys :heart:

 

Sabine olen niin pahoillani puolestanne! Halauksia ja voimia!

 

Sabine:''(. Koita jaksaa ja voimia teille kaikille!

 

Voimia ja jaksamista Sabinelle ja koko perheelle! :hug: