jos olisit 28 vuotias nainen niin voisitko seurustella 23 vuotiaan miehen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja juulia tuulia
  • Ensimmäinen viesti
vieras
Hmm.. Mulla on kaverina mies, joka on itseäni 3v nuorempi ja haluaisi todella minut omakseen. Hän on kyllä ihana ja huolehtiva jne ja siis voisin seurustella, mutta en osaisi varmaan ottaa kauhean vakavissani. Varsinkin kun tämä kyseinen tyyppi on aika naistenmies ja menijä. Ei ehkä kuitenkaan jaksaisi mitään yh-äidin arkea jakaa.. Mutta jos olisin lapseton niin kyllä kelpaisi. Nyt saa kelvata -kaverina. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Juu.
Mä oon 32 v ja mun mies on 27-vuotias vielä reilun viikon ajan. Ennen miestäni seurustelin vuonna 1984 syntyneen kundin kanssa, ja itse siis oon vuosimallia 1976 B)

sull on jäänyt nukkeleikit kesken , ton ikäiset kundit on ihan pellejä ja kakaroita sulle =O
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Juu.
Mä oon 32 v ja mun mies on 27-vuotias vielä reilun viikon ajan. Ennen miestäni seurustelin vuonna 1984 syntyneen kundin kanssa, ja itse siis oon vuosimallia 1976 B)

sull on jäänyt nukkeleikit kesken , ton ikäiset kundit on ihan pellejä ja kakaroita sulle =O
Mun mies on ainakin erittäin aikuinen. Ihan eri aaltopituudella kuin ikäisensä suomalaiskundit joita tunnen. Sitäpaitsi, se valehteli alussa olevansa pari kolme vuotta vanhempi, kun ajatteli että pidän häntä muuten liian nuorena :LOL: . Hyvin tässä on pyyhkinyt jo 7½ vuoden ajan.

Kasinelosta edelsi mua 11 v vanhempi tyyppi. En mä huomannut ikäeroa siinäkään suhteessa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja sipuli:
Tottakai, ja toivottavasti ja tietysti sitten seurustelenkin :heart:
mä muistelinki et sulla nuorempi mies. paljoko teillä on ikäeroo? onko teillä jo yhteinen lapsi vai muistanko väärin?
Vajaa viisi vuotta :)
Mies oli silloin 18 kun tavattiin :)
Ja juu, yksi yhteinen poika on myös, pieni hassu uusioperhe :D
 
MNJAAH..mää oon 40v ja ukko 32 ja kun alettiin seurusteleen hän oli 20 ja mää 28 tai jotain :LOL: sillon lähimmät ihmiset vähän ihmetteli muttei enään...ton 25v:n jälkeen lakkaa laskemasta noita vuosia enään! ;) Tietysti jos jotain kamalaa haluu penkoo ikäerosta niin ollaan naureskeltu,että ollaan asuttu samassa lähiössä ja käytetty samaa dösää,jolloin mää olin yh ja kapusin dösään viemään lasta tarhaan ja siittä opiskeleen kun ukko on ollu 13v teiniangstina todennäkösesti dösän perällä huutelemassa jotain idioottimaista!! :LOL:
Mutta enää kukaan ei ihmettele meitin ikäeroo,ollaan oltu yhessä 12v ja sitä ennen kavereita!
..Ja oikeesti toi ukko on välillä aikuisempi kuin minä!!!Mitä se aikuinen sitten tarkottaakin!! =)
 
Tuskin, kun olen aina ollut kiinnostunut vanhemmista. Pari vuotta sitten tapailin ensimmäisen kerran oman ikäistä, ja voi luoja miten outoa se oli ja se riitti. Ei ikinä saman ikäistä eikä varsinkaan nuorempaa. Tai eihän sitä koskaan tiedä mitä elämä tuo tulleessaan, mutta en osais kuvitella sellaista tilannetta.

Mutta ihmisiä on monenlaisia, varmaan joillekin (kuten tästä ketjustakin voi päätellä) ikäero noin päin ei ole este. Jos sydän sanoo jotain niin anna mennä ap :) Ja eikö moni nuori mies toivo vanhempaa naista :D
 

Yhteistyössä