Jos joutuisitte yllättäin kolmeksi kuukaudeksi sairaalaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mummeliisa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei olisi hätää. Siskoni huolehtisi puolestamme laskujenmaksun tililtämme, isovanhemmat jakaisivat lasten hoidot, anoppi luultavasti ajelisi meille asumaan siksi aikaa. Mieheni sisko ja veli auttaisivat, samaten minun siskoni. Isotätinikin olisi lapsia hoitamassa.
Elämämme on siltä osin turvattu.
 
Nyt ois vähän vaikee tilanne, kun oon hoitovapaalla ja mies töissä, eikä vauvalla ole hoitopaikkaa. Varmaan sais kiireellisesti jonkun hoitopaikan ja varmaan mies/äiti tai molemmat vähän ottais palkatonta siihen asti. Muuten mies kyllä pystyis hoitaan arjen ja kodin hyvin.

Jos molemmat jouduttais, äiti varmasti isäni avustuksella hoitais lapset ja kodin. Tosin sen hoitopaikan lapsi tarvis äidin työpäiviksi.
 
Jos itse joutuisin sairaalaan, mies jäisi puolestani hetkeksi vanhempainvapaille kuopuksen kanssa ja saisi sitten nähdä paljonko tarvisi ulkopuolista apua isompien kanssa. Ystäväni auttaisi koiran hoidossa.

Jos molemmat joutuisi sairaalaan niin ystäväni ottaisi koiran ja yhteiskunta joutuisi etsimään lapsille sijoituspaikat.
 
Meillä aikoinaan äitini joutuin kolariin ja oli pitkään sairaalassa, niin enoni tuli vaimonsa kanssa pitämään huolta minusta (ja isästä). Isä kun oli vanhan kansan mies eikä osannut ruokaa laittaa.

Nyt jos minulle ja miehelle jotain kävisi, niin minun äitini tulisi meille hoitamaan lasta. Ja lisäksi apuna olisi miehen vanhemmat, minun kummini sekä ihanat, rakkaat naapurit!
Minulla on paha tapa miettiä kaikki asiat aina pahimman mukaan, niin olen solminut hyvinkin tiiviin tukiverkoston meidän ympärille. Vastavuoroisuus periaatteella tottakai. Jos ko. ihmiset tarvitsevat apua jossain vaiheessa elämäänsä, minä/me puolestamme olemme valmiit auttamaan heitä!
 
miten perheenne pärjäisi?
Entä jos vaikka kolariin joutuisitte yhtä aikaa sekä puolisonne että te - ja kummallakin edessä pitkä sairaalajakso?

Suomessa hyvinvointiyhteiskunnassa pärjää vaikka ei koko suku saman katon alla asuisikaan ;)
Lapset pääsee silloin väliaikaisesti perhekotiin/lastenkotiin ym ja sosiaalihuolto varmasti huolehtii maksouista.
Sama jos olisi perheessä lemmikki,uskon että joku senkin huolehtisi sellaisten ihmisten hoitoon siksi ajaksi että elukkakin olisi hengissä ;)
 
Suomessa hyvinvointiyhteiskunnassa pärjää vaikka ei koko suku saman katon alla asuisikaan ;)
Lapset pääsee silloin väliaikaisesti perhekotiin/lastenkotiin ym ja sosiaalihuolto varmasti huolehtii maksouista.
Sama jos olisi perheessä lemmikki,uskon että joku senkin huolehtisi sellaisten ihmisten hoitoon siksi ajaksi että elukkakin olisi hengissä ;)

Uskotko että lastenkoti ajaa lapselle saman asian kuin olo tutun ja turvallisen ihmisen kanssa kotonaan?
 
[QUOTE="vieras";26083887]Olen kaiken varalta pysytellyt lapsettomana, ettei kyseisenkaltaista tilannetta pääsisi kehkeytymään.[/QUOTE]

Täsmennän: ettei kyseisenkaltanen tilanne pääse aiheuttamaan mitään ongelmia.
 
Uskotko että lastenkoti ajaa lapselle saman asian kuin olo tutun ja turvallisen ihmisen kanssa kotonaan?

Eiköhän alan ammattilaiset osaa tai tiedä tilanteen paremmin ;)
Vai meinasitko olevasi jotenkin parempi kun sinulla on muka "sukua" enemmän kun lasket sukuusi naapurin mummon prostitoidun tyttärestä lähtien kaikki kenen nimen suunnilleen vain kuulet?
Miksi sinusta lastensuojelu laitokset olisi kamalia? Onko sinulla edes kokemusta niistä,jotain sotajan tai ennen sitä siihenkö näkemykseesi nojaudut tai johonkin Venäjän pieneen köyhissä oloissa tvssä näytttyyn dokumenttiin?
Vai onko sinusta lastensuojelu muka joku mörkö mitä pitää pelätä?
 
Eiköhän alan ammattilaiset osaa tai tiedä tilanteen paremmin ;)
Vai meinasitko olevasi jotenkin parempi kun sinulla on muka "sukua" enemmän kun lasket sukuusi naapurin mummon prostitoidun tyttärestä lähtien kaikki kenen nimen suunnilleen vain kuulet?
Miksi sinusta lastensuojelu laitokset olisi kamalia? Onko sinulla edes kokemusta niistä,jotain sotajan tai ennen sitä siihenkö näkemykseesi nojaudut tai johonkin Venäjän pieneen köyhissä oloissa tvssä näytttyyn dokumenttiin?
Vai onko sinusta lastensuojelu muka joku mörkö mitä pitää pelätä?

Lastensuojelu ei ole mikään mörkö, mitä pitää pelätä.
Silti uskon että lapselle on parempi jos saa moisessakin tilanteessa pysyä kotona läheisten turvallisten ihmisten kanssa - ihan siitä riippumatta millaisia laitoksia tarjolla olisi.
En myöskään kuvittele että "alan ammattilaiset", jotka eivät tunne lasta ja joita lapsi ei tunne, tuntuvat hänelle turvallisemmille ja vähemmän traumaattisille hoitajille kuin vaikka isoäidit tai tädit joiden moni tässä ketjussa vastannut uskoivat heidän perheessään avuksi rientävän.

:)
 
Eiköhän alan ammattilaiset osaa tai tiedä tilanteen paremmin ;)
Vai meinasitko olevasi jotenkin parempi kun sinulla on muka "sukua" enemmän kun lasket sukuusi naapurin mummon prostitoidun tyttärestä lähtien kaikki kenen nimen suunnilleen vain kuulet?
Miksi sinusta lastensuojelu laitokset olisi kamalia? Onko sinulla edes kokemusta niistä,jotain sotajan tai ennen sitä siihenkö näkemykseesi nojaudut tai johonkin Venäjän pieneen köyhissä oloissa tvssä näytttyyn dokumenttiin?
Vai onko sinusta lastensuojelu muka joku mörkö mitä pitää pelätä?

Voi luoja. Lapselleko olis ihan sama mennä tuntemattomaan paikkaan tuntemattomien ihmisten luokse asumaan, kuin tuttuun paikaan läheisten hoivattavaksi? Jumalauta, sun tunne-elämä tai olla tosi kylmä ja epänormaali.
 
[QUOTE="höö";26083918]Miksi tämmöisiä pitää pyöritellä edes ajatuksissa? Sitä saa mitä tilaa pian..[/QUOTE]

Minusta on vastuullista vanhemmuutta miettiä myös kriisitilanteiden ratkaisut ennalta valmiiksi ja tietoisesti rakentaa lapsille vahva, turvallinen läheisten verkosto.

:)
 
Jos mä joutuisin taas sairaalaan, niin muksu muuttais isälleen ja koira luovutettais ilmeisesti johonkin, mitä en tiedä. Minulla ei ole mitään hoitopaikkaa tolle aarteelle edes tunniksi. Saatikka päiviksi tai kuuukausiksi.
 
Eiköhän koulutetut ammattilaiset hoida lasta paremmin ja osaa ottaa huomioon tilanteen traumaattisuuden, kuin jotkut randon sukulaiset tai tuttavat, jotka mutu-periaatteella luovivat lastenhoidosta ja kasvatuksesta...

(sori, tää ketju jostain syystä vetoaa trolligeeniini)
 
Jos jompi kumpi meistä olisi kyseessä, niin perheessä jatkettaisiin suht samaan tyyliin kuin tähänkin asti. Jos kummatkin olisimme pois pelistä, niin lähellä olevat isovanhemmat ja mun sisarukseni varmaankin enimmäkseen pyörittäisivät arkeamme. Voi kyllä olla, että appivanhemmatkin tossa tilanteessa haluaisivat soppaan mukaan. :D Että vois olla huusholli täynnä porukkaa...
 
Vanhempani muuttaisivat meille hoitamaan lapsia ja taloutta. Appivanhempani lomittaisivat. Lastemme elämä siis jatkuisi niin ennallaan kuin mahdollista. Meillä siis ihanteellinen tilanne. :) Mutta toivottavasti ei siihen tilanteeseen koskaan päädytä.
 
[QUOTE="vieras";26084015]Eiköhän koulutetut ammattilaiset hoida lasta paremmin ja osaa ottaa huomioon tilanteen traumaattisuuden, kuin jotkut randon sukulaiset tai tuttavat, jotka mutu-periaatteella luovivat lastenhoidosta ja kasvatuksesta...

(sori, tää ketju jostain syystä vetoaa trolligeeniini)[/QUOTE]

On sellaisiakin yhteiskuntai joissa todellakin uskotaan noin.
Esimerkiksi Venäjällä oli alkuaikoina uskomus että lasten parempi lastenkodissa kui "random-vanhempiensa" kanssa.
Itse uskon että niin ei ole asian laita, mutta kukin tavallaan.

:)
 
[QUOTE="vieras";26084025]Olitko itse aikanaan varautunut jo etukäteen, kun teille tuli näitä tilanteita?[/QUOTE]

Minä olen aina mieltänyt toimivan tukiverkon eräänlaiseksi lasten perusoikeudeksi eli olen panostanut siihen siinä misssä lasten ruokaan, koulutukseen, vaatteisiin, asumiseen yms.
Sitä tosin en tajua miksi tukiverkon pitäisi välttämättä koostua biologsiista sukulaisista. Kaikilla moisia ei ole - eikä se toki tarkoita automaattisesti sitä, että lapsensa olisivat pelkästään vanhempiensa hyväntahtoisuuden ja hyvän onnen armoilla.

:)
 
Meil ei ole mummoja ketkä hoitaisi muutamaa tuntia pitempään lapsia. Lapsi sijoitettaisiin siksi aikaa johonkin, ellei isä sitten jaksaisi hoitaa sillä aikaa lasta kun olisin sairaalassa. Ei parane joutua tuollaiselle keikalle, lapsi vasta 5v :)
 
Minä olen aina mieltänyt toimivan tukiverkon eräänlaiseksi lasten perusoikeudeksi eli olen panostanut siihen siinä misssä lasten ruokaan, koulutukseen, vaatteisiin, asumiseen yms.
Sitä tosin en tajua miksi tukiverkon pitäisi välttämättä koostua biologsiista sukulaisista. Kaikilla moisia ei ole - eikä se toki tarkoita automaattisesti sitä, että lapsensa olisivat pelkästään vanhempiensa hyväntahtoisuuden ja hyvän onnen armoilla.

:)
Eivät lapset välttämättä kaipaa sellaista, mitä heillä ei ole koskaan ollutkaan. Siis mummeja, kummeja, tätejä tai vanhempiensa ystäviä. Uskoisin, että jos tukiverkostoa ei ole vanhemmilla koskaan ollutkaan, lapsi ei myöskään osaa kuvitella, millaista olisi olla tukiverkoston hoivissa. Näin ollen ammattilaiset ovat varsin hyvä ratkaisu silloin, jos vanhemmille sattuu jotain.
 
miten perheenne pärjäisi?
Entä jos vaikka kolariin joutuisitte yhtä aikaa sekä puolisonne että te - ja kummallakin edessä pitkä sairaalajakso?

Mitä järkeä tuollaisia on murehtia etukäteen. Eiköhän sitä jotenkin sitten selvittäisi, kun pakko olisi. Typerää käyttää aikaa etukäteen jossitteluun ja murehtimiseen ja kaiken varmistamiseen, ihan varmasti kerkeää jälkikäteen murehtia tarpeeksi.
 
Kyllä joku löytyisi hoitamaan lapsia. Valitettavasti saattaisi olla muutama liiankin innokas ihminen ottamassa paikkaansa täällä taloudessa. Jos vain toinen vanhemmista olisi paikalla, niin sehän hoitaisi sitten talouden ja lapset, ilman ongelmia luultavasti.
 

Yhteistyössä