Tulin juuri lenkiltä ja nyt on mieli virkeämpi. Olen koko aamupäivän ryvennyt taas masennuksessa suoraan sanoen vit*tt** kun ei täti tule vaikka kuinka sitä pyydän. Jotenkin mieskään ei ymmärrä, miltä tuntuu kun tietää että oma vehje ei toimi :kieh: Mutta onneksi elämässä on muutakin, mutta kun tuppaa unohtumaan.
Teillähän on ollut taas mukavat keskustelut. Minun äitini sai minut 20-vuotiaana ja minä sain siis ensimmäisen 20-vuotiaana joten äidistäni tuli mummi 40-vuotiaana. Meitä oli monta vuotta viisi sukupolvea hengissa, enään on neljä. Meitä on muutenkin neljä lasta. Kun äitini työnsi lastenrattaita (missä siis minun esikoiseni) oli joku kysynyt että " ai teille on tullut viides", Äiti, että ei vaan minusta on tullut mummi. On aina ollut kovin ylpeä "mummi" tittelistään. Isänikin on aina nauttinut pappana olosta :heart: Välillä isäni sanoi kun olemme yhdessä jossain, että joku voi luulla meitä seurustelevaksi pariksi, no onhan isäni aika nuorekas, mutta silti, on sillä ainakin itsetunto kohdallaan
Ikä todella on vaan numero, ja pitkään meillä siis oli miehni kanssa ajatus että nämä saavat riittää, nämä kaksi, mutta nyt on ääni muutunut kellossa, Emme me vielä liian vanhoja ole Gynekin sanoi viime syksynä että hyvä hyvä toista sarjaa vaan tekemään, vaikka ei niitä näytetä niin vaan tekevän :ashamed:
Tosta testaamisesta, mun mies ja odottaisi varmasti siihen asti että vauva vaan yht'äkkiä syntyisi, mitä sitä turhaan hermoilemaan. Helpommin sanottu kun tehtyä ainakin mulle. Miten se onkin niin vaikeeta Noista kahdesta ensimmäisestä katsoin neuvola kortista, että olin kylmän rauhallisesti odottanut kuukauden ennenkun testasin Nyt en kyllä siihen pysty 
puhaltakaas mulle tädit tänne +++++++++++++++++++
Teillähän on ollut taas mukavat keskustelut. Minun äitini sai minut 20-vuotiaana ja minä sain siis ensimmäisen 20-vuotiaana joten äidistäni tuli mummi 40-vuotiaana. Meitä oli monta vuotta viisi sukupolvea hengissa, enään on neljä. Meitä on muutenkin neljä lasta. Kun äitini työnsi lastenrattaita (missä siis minun esikoiseni) oli joku kysynyt että " ai teille on tullut viides", Äiti, että ei vaan minusta on tullut mummi. On aina ollut kovin ylpeä "mummi" tittelistään. Isänikin on aina nauttinut pappana olosta :heart: Välillä isäni sanoi kun olemme yhdessä jossain, että joku voi luulla meitä seurustelevaksi pariksi, no onhan isäni aika nuorekas, mutta silti, on sillä ainakin itsetunto kohdallaan
Ikä todella on vaan numero, ja pitkään meillä siis oli miehni kanssa ajatus että nämä saavat riittää, nämä kaksi, mutta nyt on ääni muutunut kellossa, Emme me vielä liian vanhoja ole
Gynekin sanoi viime syksynä että hyvä hyvä toista sarjaa vaan tekemään, vaikka ei niitä näytetä niin vaan tekevän :ashamed: Tosta testaamisesta, mun mies ja odottaisi varmasti siihen asti että vauva vaan yht'äkkiä syntyisi, mitä sitä turhaan hermoilemaan. Helpommin sanottu kun tehtyä ainakin mulle. Miten se onkin niin vaikeeta
Noista kahdesta ensimmäisestä katsoin neuvola kortista, että olin kylmän rauhallisesti odottanut kuukauden ennenkun testasin Nyt en kyllä siihen pysty puhaltakaas mulle tädit tänne +++++++++++++++++++
Miehen vanhemmat jo tutkittiin eikä kummassakaan ollut mitään "vikaa" ja heti kohta anoppi oli raskaana 
Esikoisen odotus on kuitenkin niin erilaista kun voi keskittyä vain masuun ja kaikkeen siihen haaveiluun ja ajatusleikkiin mitä elämä tulee sitten vauvan kanssa olemaan. Nyt uskon että toisen odotus menee kuitenkin enemmän siinä sivussa kun esikoinen vie niin paljon aikaa. Mutta tämähän ei välttämättä ole mitenkään huono asia, voi aika mennä meinaan vähän joutuisammin... 
Muuten.. Joskus olen kuullut urbaanilegendaa että raskautuessa "hengästyy" helpommin.. 
