Ivf hoitoja lapsettomille

Haikala :hug: Täällä me kanssa siskot ollaan juuri sitä varten, että tarjoamme virtuaalisen olkapään asiassa kuin asiassa. Teetä ja sympatiaa tarjolla, aina =)

Rachel Anteeksi minun sekoilut teidän hoitojen suhteen… olen ollut viime päivät ihan päivistä ja viikoista sekaisin, ei mittään tolkkua. Vanhuus ei tule yksin – vai miten se olikaan Mittään erityisoireita ei oikeastaan enää ole tai tällä hetkellä on vaikea erotella mitkä oireista johtuu tukilääkityksestä, mitkä kiireisten työviikkojen seurauksena, ja mitkä mahdollisesta raskaudesta… Sitä kylmyyttä, väsymystä, vaihtelevaa etovaa tunnetta, repäisy kipuilua vasemman kyljen puolella, alaselkä kipua, menkka-oireita, janottaa (menee helposti 4-6 litraa vettä päivässä)… Se mihin kiinnitin huomiota alkuviikosta niin pissa haisi erille kuin normaalisti ja sellainen kivimöykky ilmesty pallean kohdalle (mistähän se johtuu?).

Lutinus Olen kovin pahoillani :hug: Olisin enemmän kuin mielelläni toivonut sinne plussaa myös.

Lämmin kiitos aikaisista onnitteluista. Ennen kaikkea kiitos jaetuista iloista, suruista, odottamisesta, tiedon/kokemuksienjakamisesta ja ennen kaikkea korvaamattomasta tuesta. Mutta älkää nyt siirtäkö minua mihinkään toiseen pinoon, koska kaikkihan on hyvin haurasta ja herkkää vielä tässä vaiheessa – niin kuin tiedätte viisaat naiset. Ja toivottavasti kukaan ei loukkaannu kun jään taustalla siksi aikaa seurailemaan, että UÄ:ssä ollaan käyty tarkistamassa tilanne (pääsiäisen jälkeen vasta) ja yleensäkin pysyykö plussa vuodosta huolimatta.

 

Nannukka onnea :heart: Ihanaa että tuli plussa tähänkin pinoon. Liian monta pettymystä tullut.

Lutinus pahoittelut :hug: Millä mielin jatkon suhteen?

 

Nannukka onnittelut! ihana uutinen! kai menet veritestiin vielä? Kyllä tämä taas toivoa antaa meille kaikille!! ihanaa ihanaa :heart:

Lutinus oon todella pahoillani. Ei ole sanoja kertomaan kuinka oisin sinulle plussaa myös toivonut :hug:

 

Helge Noh, kun en ruinaamisesta huolimatta saanut tännään lupaa veritestille, kun soitin hoitajalle... joten pitänee yrittää päästä veritestiin työterveyden kautta ja sitä kautta päästä selvittelemään asiaa tarkemmin.... Ei kait tätä oikein muuten usko, jos sittenkään...

 

piupau noh sillä mielin että kolmanteen hoitoon ehkä loppu vuodesta jos sittenkään. Nyt tarvitaan hengähdys taukoa. Alku vkosta soittelen pkl.lle ja varailen lääkärille ajan. Haluan vähän jo lisätutkimuksia ennen kun etes kolmanteen hoitoon suostutaan ja lähdetään arpomaan.

 

Lutinus :hug: ,olen niin pahoillani puolestasi. Teillä on siis pakkanen tyhjä nyt? Näyttää kuitenkin, että teillä on tullut hyvin alkioita hoidoissa, kun olette päässeet kolmanteenkin PAS:n yhdestä hoidosta. Ja syyhän oli male factor, eikö? Kyllä teillä toivoa on! Jos me tuohon 2. hoitokierrokseen joudutaan, myös meidän lääkäri sanoi, että täytyy tehdä lisätutkimuksia. Kerron sitten millaisia, jos siihen joudutaan, jos siitä on sinulla apua, nyt kun haluat pitää kuitenkin taukoa. Onko sinusta kuitenkin kaikki perusjutut otettu, esim. kilpirauhanen ja se keliakia? Ja ainakin yksi lisäkeinohan on alkion kuoren avaus. Joskushan on niinkin käynyt, että välikierto on yllättänyt... Ymmärrän kyllä, jos kaipaat taukoa tähän rumbaan.

Nannukka, hyvä, jos et heti jätä meitä. Minua ainakin kiinnostaa, miten UÄ menee jne.

Toive, sinulla on siis menossa IVF/ ICSI hoidon jälkeinen kierto? Minulla tuli silloin ovis ihan normaalisti omalle kierrolle kp 17 ja vaikka lääkäri oli sanonut, ettei seuraavaan kiertoon kannata siirtää, näytti ultrassa paikat siltä, että siirto olisikin voitu tehdä. Mulla onkin outo juttu, se, että kun tiedän, että siirtoa ollaan tekemässä luomukiertoon, ovis aikaistuu. Tämä on lääkärini mukaan normaalia aivotoimintaa ja aika yleistä...

(.) Usko plussaan on melko ohut perustuen siihen, ettei oikeastaan ole oireen oiretta. Ei mitään poikkeavaa aiemmista kierroista. Olen aina palellut paljon ja juonut paljon, joten niissä oireissa ei mitään ihmeellistä. Sellaisia illan väristyskohtauksia kuin viikon alussa oli, ei ole enää näkynyt. Yöllinen nuha on hieman erikoista minulla, mutta tuskin mikään tähän liittyvä merkki. Vastan seudullakaan ei mitään erityisiä merkkejä. Toistaiseksi otan rauhassa ja ajattelen, että sitten vaan ne lisätutkimukset kehiin ja 2. hoitoon. Itse olen sellainen hätähousu, että haluan, että seuraavaan selvitykseen ryhdytään heti. Siksi sekin jotenkin helpottaa, että seuraava aika lääkärille on jo varattu. Tämä ehkä johtuu siitä, että koin viime vuonna, että kuukausia meni "hukkaan".

Aiemmin, kun nega on tullut, olen itkuillan jälkeen pakannut jumppakassin ja vetänyt elämäni treenit. Siihen päälle se pannassa ollut sauna ja lasi punkkua. Nämä ovat mielessä..

Kun kävin juttelemassa klinikkamme psykologin kanssa, hän sanoi, että hoitoihin on hyvä suhtautua pitkäaikaisena prosessina, jotta yhteen siirtoon ei latautuisi niin paljon onnistumisen painetta ja mahdollinen nega ei aivan kokonaan romauttaisi maailmaa. Minusta tämä oli hyvä neuvo, vaikka tietysti odotuksia on hirveästi. Toivottavasti tästä ajatuksesta on teillekin hyötyä. Hän myös neuvoi, että suremisrutiinit auttavat negassa. Mikä ne sitten kenelläkin ovat.

Näillä ajatuksilla aurinkoiseen talvipäivään.

Rachel PP8

 

Rachel tsemppiä piinailuun, voi plussa tulla ilman mitään oireitakin. minua kiinnostaisi myös kuulla lisätutkimuksista mitä voisi tehdä ennen seuraavaa kierrosta.

Lutinus voimia! Ymmärrän että kaipaat taukoa.

(.) Tänään sovittelin bikineitä loma mielessä, niin tajusin sen minkä olin jo vaa'an lukemusta nähnyt, 2 kiloa tullut lisää. Ei ole paljon, mutta tiedän kuinka iso työ pudottamisessa on, oon normaalipainoinen, mutta siinä ylärajoilla keikun. Omaa syytähän se on, olisi pitänyt olla tiukempi herkkujen suhteen hoidon aikana, tuli itseään hemmoteltua sitten niillä ja liikunta jäi pois. Ei vaan riittänyt energiaa enää siihen. : / tiedän että on tässä isompiakin murheita, mut silti...:headwall: no nyt häivyn marisemasta salille.

 

Rachel juu, pakkanen on tyhjä. Alkiota ollaan hoidoista saatu hyvin, eka hoito oli pitkällä ja tämä toinen lyhyellä. Tässä lyhyessä saatiin vähemmän pakkaseen mutta olivat minusta parempilaatuisia, kaikki selvisivät sulatuksesta aina. Male factor on meillä syynä, siittiöiden pään muoto.

Kilpparikoe on otettu, keliakiaa ei... hyytymistekijät ja kromosomit ottaavat varmaankin nyt ja jotain vasta-aine tutkimuksia, mut en tiedä mitä..

Onhan tämä aika uskomatonta kun aina olen ajatellut että ei niitä lapsia niin vaan välttämättä saa ja entäs jos ei ikinä oikeasti saakaan. Nyt sitten ollaan tässä tilanteessa jota aina on jollain lailla pelännyt.

Ystävistä: me ollaan muutamille ystävillemme tästä kerrottu, niin niille joilla lapsia jo on ja niille joilla ei. Kaikki on suhtautuneet asiaan mielestän ihan hyvin, ja aina kyseleevätkin missä vaiheessa meidän hoidot on ja ihan luonnollisesti pystyn kysymyksiin vastaamaan. Yhdellä ystävällä on kova vauvakuume (on jo kaksi poikaa) mutta mies ei vielä ole ollut suostuvainen kolmanteen lapseen. Hänen tilityksensä aina välillä pistää vituttamaan suoraan sanottuna !!! ja sitten kun ne pojat on niin kauheita välillä ja kun joku ottais hoitoon jne..... hohhhoijaa !!!!! itse kun ei saa etes sitä yhtä aikaiseksi !!!!!

 

Nannukka Iso onnen rutistus !! ihanaa ! Tuot niin paljon toivoa tähän ryhmään :heart: Mikä teillä oli lapsettomuuden syy? Minäkin olen kuullut, että vuoto alussa on ihan normaalia.

Rachel Meillä lapsettomuuden syynä mun lievä endo, toinen tuuba tukossa ja miehen todella vähän norm. siittiöitä. Lääkäri on antanut meille paljon toivoa, kun ollaan niin nuoriakin yms. mutta hoitojen edetessä pelottaa ja pelko kasvaa..kun näitä hoitoja tehdään vain 3 julkisella ja ilmeisesti jos sitten ei onnistu niin peli on pelattu. En ole vielä kuitenkaan luovuttamassa =)

Tsemppiä sinulle piinailuun ja plussaonnea :heart:

 

aniraz Mulle tuli 1. ICSIssä painoa melkein 8 kiloa (!), vaikka liikuin ja söin mielestäni terveellisesti. Sain osan sitten karistettua ja nyt näyttää tulleen muutama lisäkilo takas, jotka pitäisi yrittää saada nipistettyä jossain vaiheessa poies. Älä hermoille, kevätauringossa lenkkeillen ja salilla ähertäen ne karisee, vaikka tiukassa ovatkin. Tsemppiä parin kilon karistamiseen! Onko loma-suunnitelmia kun biksut on kaivettu esille? =)

Lutinus Toivottavasti pääsette lisätutkimuksiin. Älä menetä toivoa, vaikka sen kaivaminen esille tällä hetkellä on varmasti vaikeaa. Kaikkea hyvää sinulle tauolle, joka varmasti tulee tarpeeseen :hug:

Toive13 Joko ovis on pongattu?

Rachel Meille annettiin myös samantapainen ohje psykologilta joulun alla – pitkä prosessi, johon kuuluu pettymykset. Mitkä siellä on fiilikset? Testipäivä lähenee – jännää…Ei tosiaan tarvi olla mitään oireitakaan, että plussa tulisi.. Toivotaan sormet ristissä, että näin käy.


( . )
Meidän syyt on miehen siittiöt (laiskoja liikkumaan, määrällisesti vähän ja huonoja)… Lääke-coctail oli tällä jaksolla Supercur+ Puregon (300IU)+Pregnyl+Lutinus (1 tabu x 3 pv). Plus itse olen vitamiini-coctailina vetänyt viime syksystä B-, C-, D, E-vitamiinit, sinkki, seleeni, möllerit ja maitohappobakteerit (aina silloin kuin muisti). Ja en tiedä mikä merkitys on ollut tällä jaksossa mini-disperiinillä (2x50mg), jonka aloin ottamaan punktion jälkeisenä päivänä.

Elämä on aina kaunis. Se ei vain aina näytä siltä. Silloin tarvitaan useimmiten silmienpesuvettä, joka on kyynelistä tehty. (Marleena Moisio)

Te olette mielessä kanssa siskot. Tsemppiä piinailuihin ja plussa tuulia ennen kaikkea :heart:

 

Hei pitkästä aikaa!

Nannukalle onnittelut plussasta, hieno juttu!

Oon ollut taustalla, ei oikein ole ollut energiaa kirjoitella eikä oikein nytkään. Mutta nyt on pakko avautua. Sen verran tiukille otti pari viikkoa sitten yhdet juhlat, joissa mahoja oli enemmän kuin laki sallii ja jos eivät mahat olleet pystyssä niin sylissä oli kaikilla muilla paitsi meillä alle vuoden ikäisiä lapsia. Olin niin lähellä purskahtaa itkuun, kun jouduin väkisin katsomaan sitä söpöstelyä ja kuuntelemaan kuinka vauva muuttaa elämää. Oma tyhjä syli huusi ikäväänsä. En voinut olla ajattelematta, että jos marraskuussa tuoresiirretyt kyytiläiset olisivat kiinnittyneet, raskaus näkyisi jo. Romahdin ihan täysin, eikä sen jälkeen kauaa oltukaan enää juhlissa.

Pitäisi olla kauhean levännyt tässä tauon aikana, mutta jotenki tuleva hoito ahdistaa, on jo 2. ivf julkisella. Oon kai jo alkanut tehdä surutyötä, ettei me koskaan tulla saamaan lasta. Jotenkin en edes pysty kuvittelemaan kasvavaa mahaa itselleni taikka näkemään positiivista raskaustestiä. Totta kai pitäisi uskoa ja ajatella positiivisesti, mutta mistä sen voiman saisi. Kun edes saisi jonkin merkin, että joku päivä meillä on oma nyytti sylissä, jaksaisin varmasti toivoa ja uskoa siihen onneen. Se Arttu Wiskarin Ikuisesti kahdestaan-kappale aiheuttaa sellaiset kylmän väreet, että tällainen, lapsetonko, elämä meille annetaan. Toinen mikä koskettaa on Juha Tapion Kuinka paljon?:'(

Ja mua hävettää! Mua hävettää, kun mä en tule raskaaksi! Jos ei itkettäisi niin paljoa, niin nauraisin kuinka surkuhupaisaa tämä yrittäminen ja toivominen onkaan. Ihan oikeasti! Mikä tarkoitus tällä koettelemuksella oikein on? Muut menee toista taikka jopa kolmatta kierrosta, mutta me ei olla edes sillä ensimmäiselläkään. Ihan kuin tämä lapsettomuus olisi jotain pahaa unta, mistä ei herää. Tänään on selvästi huonompi päivä. Oon mä jaksanut ottaa ilon irti siitä, että on taukoa. On voinut mennä ja tehdä kaikkea, harrastaa ja kuntoillakin.

Oon lueskellut teidän kirjoituksia ja fiiliksiä eikä voi muuta sanoa kuin jaksamista meille kaikille. On tää vaan niin väärin, että haikara ei löydä meitä. Voimia kaikille, voimia meillä urheille naisille!:hug:

Meillä 2.ivf lähestyy.. Seuraavassa kierrossa alkaa sumuttelut.

Tammikuun lopullahan kävin siitä tiputteluvuodosta lääkärillä ja määräsi verikokeita. Aktiivista endoa ei ainakaan ole ja keltarauhashormonipitoisuutta ei oltu vielä vastattu. Mutta nyt onkin sit jännä juttu. Just kun pääsin lääkärille valittamaan, että tiputteluvuotoa on ollut vauvan yrittämisen ajan eli sen 2,5 vuotta niin eiköhän tämän kierron aikana, kun kävin niissä verikokeissakin, tiputteluvuoto jäänyt väliin. Tai siis on se nyt alkanut, mutta kestänyt sen 4 pv. Nyt on kp 31 ja menkkojen pitäisi alkaa ihan parin päivän sisällä. Tai oikeastaan niitten pitäisi alkaa tänään, kun pari viimeistä kiertoa ollut 31 pv. Kp 24 tein negatiivisen raskaustestin, mikä ei ollut yllätys, mutta lähinnä kiinnosti kun tiedossa oli alkoholin nauttimista juhlien takia, että skippaanko juomingit vai en. Kp 27 meillä oli aika ivf-suunnitteluun ja siellä ultrassa näkyi vasemmalla munasarjassa n.3cm:n hemorraginen kysta eli veren täyttämä. On oireillut aika ikävästi mutta nyt tuikkimiset ovat loppuneet. Kp 20 lähtien hirveitä menkkakipuja ja vasemmalla puolella jäätävää tuikkimista, mutta johtuivat tuosta kystasta. Sen pitäisi itsestään kuivua kasaan.. Alkais vaan nyt se vuoto.

Silloin tammikuussa, kun juttelun lääkärin kanssa ja pyysin sitä dhea:ta, niin en saanut, sillä lääkärin mukaan siitä ei ole kuulemma mainittavaa hyötyä. Ainakaan mulle, koska mulla on muka hyvät reservit munasoluja, etten hyötyisi lääkkeestä. Aijaa. :headwall:

Eilen tuli sellainen Tabu-ohjelma. Siinä kerrottiin chileläisestä pariskunnasta, jotka olivat yrittäneet lasta 4 vuotta, olleet hoidoissakin, alkoivat nauttia sammakkomehua. Sen kuulemma pitäisi auttaa/lisätä hedelmällisyyttä ja siis muutenkin olla ihme ainetta. Sanoinkin kotona, että mä alan kans kesällä vetää sammakoita blenderillä soossiksi että häissä tarjoillaan sitten sammakonmehua
Olisi siinä sukulaisilla sitten ihmettelemistä..:kieh: Tutkijoiden mukaan itse sammakot ei auta hedelmällisyyteen vaan mehuihin lisätty maca-jauhe. Tämä pariskunta sai kun saikin lapsen, kun lääkäreiden mukaan heidän mahkut saada lapsi oli yksi miljoonasta. Ihmeitä tapahtuu…

Oon ollut niin happy tuosta tiputteluvuodottomuudesta! En tiedä mistä johtunut, mutta veikkaan tuota maca-jauhetta, koska oon sitä nauttinut viimeiset pari kiertoa ja multa esim. ns. hormonifinnit ovat hävinneet. Tosin oon noudattanut vhh-ruokavaliota, ehkä nyt viime viikkoina vähän repsahtanut makeilun puolelle, mutta pääsääntöisesti uusi ruokavalio on ihan huippujuttu. Mulla käytössä raskaus-vitamiinit, -omega3:set, c-vitamiini, magnesium, maitohappobakteerit, ubikinoni+e-vitamiini. Ja tietty toi maca-jauhe. Aika arsenaliini.

Mä en ainakaan pomolle aio ikinä kertoa hoidoista. En ikinä. Kaduttaa jo, kun oon kertonut parille työkaverille. En tiedä, onko tahallista vai ei, mutta kaikki asiat, joista nykyään keskustellaan, päätyy aina hedelmällisyyteen, lapsettomuuteen, lasten kasvattamiseen, lastenlapsiin you name it. Ja se tuntuu niin pahalta, kun tämä henkilö tietää varsin tarkkaan, että lasta toivotaan kaikista eniten maailmassa. Ja mä en oikein jaksa uskoa, että se on enää vahinkoa, että keskustelu aina kääntyy jollain tavalla lisääntymiseen. Mulla kanssa uusi työpaikka hakusessa. Se voisi olla sellaista uutta, hyvää stressiä. Kannattaa oikeasti miettiä kelle puhuu näin henk. koht. asiasta, koska mä ainakin kadun avautumisiani. Ei sitä ymmärrystä tule kuin täältä.:heart:

Tulipa pitkä kirjoitus, sorry..

 

Nannukka juu lomaillaan toukokuussa paratiisirannoilla, tulee niin tarpeeseen. Sitten taas jaksaa.

Mohair iso :hug:! Täällä kaikki ymmärtää nuo tunteet, kaikki tää vaiva ja rahanmeno eikä mitään takeita ole. Ja miksi lapsettomuus on sattunut omalle kohdalle vaikka voisi tarjota lapselle hyvän kodin? Musta toi suhtautuminen hoitoihin pitkänä prosessina on todella hyvä neuvo. Ja oon lukenu et eka IVF on sellainen testikierros, jossa selviää sopivat lääkeannokset tms. Sit seuraavassa voi jo onni potkasta. Kyllä tää kysyy kärsivällisyyttä ja uskoa ja toivoa, mielettömiä määriä vielä. Noi lauluvalinnat on osuvia, tuo Juha Tapion varsinkin. Kuinka paljon pitää ihmisen jaksaa? Niinpä..meidän täällä nähtävästi aika paljon. Kaikki ovat kyllä niitä vahvoja naisia täällä, kyllä tää pistää käymään sellasissa syvyyksissä välillä.

 

aniraz, pari kiloahan voi naisella heilua ihan yleisesti kuukauden aikana suuntaan tai toiseen. Se ei ole vielä paljon! Mutta kuten Nannukka sanoi, niin nythän kevät kelit kutsuu esim. ulkoilemaan, jos liikuntaa pitää lisätä. Ihanaa, että pääset reissuun! Ne on kyllä aina sellaisia etappeja, joiden avulla jaksaa taas eteenpäin ja saa ajatuksia pois näistä jutuista.

Toive, tsemppiä oviksen bongaamiseen. Minä päivinä se Ei saisi tulla? Vai joko tuli?

Lutinus, Haikala ja Mohair, oon Nannukan kanssa samaa mieltä siitä, että 2. hoitoon meno ei vielä ole mitenklään liikaa ja toivoa kyllä hyvinkin on. Voi tosiaan olla, että eka hoito on mennyt vähän harjoitellessa, miten lääkkeet yms. sopii ja miten kroppa reagoi.. Muistuttakaa minua tästä, jos viikon päästä itken teille negaa! Näin yritän kuitenkin jo etukäteen asiaan suhtautua.Lääkärimme mielestä raskaaksi tullaan todella paljon 2 ja 3 hoidossakin ja jopa 6 hoidossa raskaudet on ihan hyvin mahdollisia.. Sehän on sitten syvältä, ettei Kela korvaa kuin ne kolme hoitoa. Kuka senkin on päättänyt?


Mohair, voin kuvitella, että tuollaiset juhlat oli karsea kokemus. Rohkea olit, kun uskalsit sinne lähteä. Itseä ei tosiaan pari kaveria vauvoineen haittaa, mutta kokonaiset juhlat.. Huhhu. Onni on, että tässä elämäntilanteessa on myös kavereita ilman lapsia. Minulla paljon myös ihan sinkkukavereita, joilla on sitten ihan omat ongelmansa, kun kello tikittää, mutta sopivaa miestä ei löydy. Ehkä olenkin enemmän hakeutunut näiden kavereiden seuraan.

(.) Jo etukäteen harmittaa mahdollisessa negassa oman arjen järjestely, rahanmeno ja tietysti tämän paineen kestäminen aina uudelleen. Onneksi olen löytänyt teidät. :heart:
Miehen työmatkan takia teemme testin jo tiistai-iltana pp11. Se on mielestäni liian aikaisin, ja mieluummin testaisin myöhemmin, mutta nyt se menee näin. Perjantaina sitten veritesti. Olen ehkä yllättävänkin rauhallisena pysynyt, mutta en edelleenkään hirveästi usko plussaan. Nannukka, mahtava tuo oirearsenaali sinulla. Ei täällä kyllä vastaavia ole ollut. Tänään vähän alaselkä kipeä, mutta se johtuu varmaan siitä, etten ole päässyt treenailemaan yli viikkoon. No omahan on ollut valintani, ja taidan tehdä näin seuraavallakin kerralla. Kyllä tässä negan odottamisessa on kyse myös itsesuojelusta, ettei niiin korkealta tippuisi.. Välillä miettii, että mitä jos kuitenkin nyt.., mutta hirveästi ei uskalla alkaa sitä vaihtoehtoa edes miettimään. Ja kun ei niitä oireita oikeasti juurikaan ole.

Tuolla aiemmin jo kyselin taas hönttejä, mutta oletteko alkaneet jo tässä piinailuvaiheessa syömään vain pastöroimattomia maitotuotteita? Olen nimittäin tehnyt näin. En hysteerisen tarkasti kuitenkaan. Vähän pöhköä, eikö?

Tsemppiä uuden viikon alkuun systerit!

 

Rachel kyllä kaksi hoitoa on ollut päivänselvää että ne mennään ja kolmaskin oli vielä joku aika sitten.... Mutta näitten ainaisten epäonnistumisien vuoksi en juuri nyt kolmanteen ole valmis/jaksa. Me ollaan tultu siihen tulokseen että jos näillä kolmella hoidolla ei lasta saada niin sitten sitä ei saada... En voi kuvitellakaan että esim. kuusi hoitoa jaksaisin kahlata läpi. Joillekin se voi sopia, mutta minulle ei.

Tsemppiä piinailijoille !!

 

Lutinus iso halaus sinulle! Niin toivoin, että olisit plussannut. Kovasti voimia taukoiluun. :heart:

Nannukalle paljon onnea plussasta! Hyvä, että joku meistä sen plussan vihdoin sai! Tulethan kertomaan meille, kuinka raskaus etenee ja onko siellä yksi vai kaksi kyytiläistä.

Helge Voi rähmä, että vieläkin joudut kontrollikokeisiin... Toivottavasti et kuitenkaan matkalla joudu missään verikokeissa tms käymään! Aikamoinen ruljanssi tuosta hommasta sulle sit tuli. :| Olitko muuten silloin TAYSissa käydessä hormoni- ja lapsettomuuspolin aulassa vai missä? Jos olit tuolla niin silloin saatoit minut nähdäkin. Siellä lapsettomuuspolin aulassa tosin kävin vain ilmoittautumassa ja jatkoin samantien matkaa Ovumian puolelle, missä PASsit tehdään... Helge ja ambrosio mun mies naureskeli, kun kerroin, että saatetaan törmätä tietämättämme toisiimme TAYSissa, että meidän pitäis kuulema laittaa tyyliin neilikat rintaan, kun sinne mennään, että voitais tunnistaa toisemme.

Mohair huh huh, mitkä juhlat. Juhlamieli oli varmasti kaukana tuollaisissa juhlissa. :| Kiitos, kun kerroit tuon maca-jauhe asian! Ostin sitä tuossa joku aika sitten raakasuklaan tekoa varten, mutta taidanpa ottaa sen pienenä määränä päivittäiseen käyttöön, ei siitä ainakaan haittaa voi olla.

Rachel mä en ole välttänyt pastöroimattomia maitotuotteita piinaillessa, tosin mun tulee syötyä sellaisia muutenkin tosi harvoin. Hirmuisesti tsemppiä piinailun loppumetreille!

Mohair ja aniraz tuo Juha Tapion Kuinka paljon ja Arttu Wiskarin Ikuisesti kahdestaan nostaa mullakin vedet silmiin... Niin osuvat sanat.

Täällä alkoi perjantaina vuoto, joten huomenna soittoa lapsettomuuspolille, että saadaan taas kontrolliultraan aika. Laskeskelin, että jos tämä menee saman aikataulun mukaan kuin aiemmat PASsit niin siirtoon päästäisiin pääsiäisviikolla, jolloin mulla on sopivasti lomakin. Oon kauheesti miettinyt, mitä on ollut erilailla näissä PASseissa kuin tuoresiirrossa. (Tuoresiirrostahan mä sain silloin sen haamuplussan, mutta tiputteluvuotoa tuli jo ennen virallista testipäivää ja silloin pp14 alkoi sit ihan kunnon vuoto lugeista huolimatta. Mutta jotain kiinnittymistä oli tapahtunut, pikkuinen ei vain jaksanut kunnolla kiinnittyä.) PASseissa on tukilääkitys ollut erilainen, kun lugejen lisäksi on estrogeeni käytössä. Mietin sitä, kun tuoresiirron jälkeen olin vielä melko kipeä punktiosta ja sen vuoksi en harrastanut mitään liikuntaa ja olin tosi rauhallisesti, että voisikohan se liikkumattomuus kuitenkin jotenkin edistää alkion kiinnittymistä? Vaikka lääkärit sanookin, että ihan normaalisti voi liikkua PASsin jälkeen... Ajattelin nyt kuitenkin seuraavan PASsin jälkeen ottaa pari päivää tosi iisisti ja löhöillä vaan. Ei siitä varmasti haittaakaan ole. Kaikki keinot käyttöön vaan.

Voimahalaukset teille ihan jokaiselle ja hyvää alkavaa viikkoa!

 

Rachel79 ja nannukka81 Ei ole ovista vielä bongattu ja nyt menossa jo kp13. Yleensä tässä vaiheessa se on jo tuloillaan.. Eilen näkyi haamuviiva, mut tänään ei oikein mitään. Mutta on mulla ovis tullut joskus kp14 tai 15 eli vielä odotellaan. Kai se voi olla tulemattakin, jos kroppa on sekaisin tuon IVF-touhun jälkeen. Ovisolot on kyllä vahvat. Tikut on eri mieltä.. Mulla saa nyt ovis tulla ihan koska vaan, kun PAS tehdään vasta ens kiertoon.

Mohair Mukava kuulla susta pitkästä aikaa ja tsemppiä uuteen yritykseen. Meillä on pakkasessa yks alkio joka siirretään huhtikuussa, jos selviää sulatuksesta mutta itse olen jo asennoitunut tuohon 2. IVF:ään. En usko juurikaan enää meidän luomuyrityksiin (vaikka kovasti aina yritelläänkin..) enkä tuohon PAS:iin (koska muistakaan alkioista ei ollut mihinkään ni miks sit siitä olis?). Sun ajatusmaailma&kokemukset on kuin omasta elämästä. Aivan samoja ajatuksia pyörittelen omassakin päässä enemmän tai vähemmän joka päivä. Minkä ikäisiä te olette? Sun ikää ei tainnut olla tuossa listassa. Mulla nimittäin sekin painaa jo pahasti päälle eikä ainakaan auta näissä hoitotuloksissa.

 

Onnea plussanneille täältäkin!

Katsoin myös tuon tabu ohjelman ja ois tehnyt mieli tilata lennot heti Peruun=) Jäin katsomaan ohjelmaa, kun arvasin että tulee lapsettomuuteen liittyvää ja niin tulikin
Macaa lähden kohta ostamaan, mutta en taida näiden hoitojen yhteydessä käyttää...keskiviikkona punktio...väli kierroilla sitten jauhetta juomaan...

 

Toive: Ollaan 3-kymppisiä. Täytyy katsoa jos ikänsä päivittäis tuohon listaan. Syy lapsettomuuteen on mussa ja mun epäkypsissä munasoluissa ja ilm. tuossa tiputteluvuodossa, josta oon kärsinyt lukuunottamatta tätä kiertoa. Tai siis onhan sitä tiputtelua nyt kun menkkojen pitäisi alkaa. Mä oon kans salaa toivonut luomuihmettä, mutta toisaalta on aivan sama millä keinolla sen lapsen saa, kunhan saa!

Joo, niin lääkärikin sanoi mulle, että toiseen hoitoon tiedetään ekasta hoidosta taas enemmän, esim. mulle tulee lh-lisä, koska mulla oli paljon epäkypsiä munasoluja ja tarkoitushan on niitä kypsiä saada aikaiseksi. Alkais nyt se vuoto vaan, ettei kevään aikataulu mene sekaisin tästä pitkittyneestä vuodosta, arg! Kun täytyisi elää muutakin varten kuin vain näiden hoitojen.

Joo, oli niissä juhlissa kärvistelemistä. Tiesin kyllä mitä tuleman pitää ja olinkin siihen valmistautunut henkisesti parin viikon ajan, mutta loppujen lopuksi se kaikki oli vain niin liikaa. Me tosiaan oltiin ainoita, joilla sitä mukulaa ei ollut. Aivan hirveää ja jotenkin niin järkyttävän noloa, vaikkei mitään hävettävää pitäisi olla, mutta silti se vain hävettää. Ja mua vihastutti kun jouduin kuuntelemaan muiden suunnitelmia, milloin olisi paras tulla raskaaksi, ettei tarttis vaan mennä töihin. Niin, raskaaksi tuleminen käy kuin naps vaan... :stick: Mun lähipiirissä on lähes kaikilla, ehkä just tyyliin meitä lukuunottamatta, lapsi tai tuloillaan. Rajoittaa vähän tätä sosiaalista kanssakäymistä

keijukainen: Kannattaa aloittaa se macan käyttö tosi pienellä määrällä, koska voi aiheuttaa aikamoisia mahan väänteitä. Mä aloitan macan kanssa taas kunhan vuoto alkais.

Onko muuten kellään ollut kortisonia tuoresiirrossa tukena? Jos on niin millä annostuksella?

Tsemppiä jokaisella omiin vaiheisiin!

 

Nannukka, mistäs keksit cocktailiisi vielä maitohapot? Olen nimittäin minäkin ne ottanut nyt ihan itse mukaan. Ajattelin, että saa vastustuskykyä tänä flunssa-aikana. Mutta onko joku muukin (oikea) syy syödä niitä? Entä miksi sinulla aloitettiin tuo mini-disperiini? Siitäkin olen kuullut pelkkää hyvää...

Mohair, minulla on ollut prednison kortisooni käytössä, yleensäö 10 mg annoksella, mutta viime kierrosta, en lopettanutkaan niiden syömistä välillä, joten annos oli pienempi 5 mg. Sehän pitää aloittaa isolla annoksella ja minulle on aiheuttanut kunnon sydämentykytyksiä ja lisännyt unettomuutta, siis siinä aloitusvaiheessa.

Se on kyllä outoa, miten siinä vaiheessa kun lasta alkaa haluamaan, niin alkaa ikään kuin "hävettämään" oma tilanne, eli se ettei lapsea näy.. Joskus mietin, mitenköhän muut sen tilanteen näkee vai näkeekö ollenkaan. Sitä nyt on tietysti turha miettiä. Tänään kuulin taas töissä raskausuutisen ja mietin, miten taas psyykkaan itseni onnittelemaan henkilöä ja puhumaan aiheesta - yleensähän siitä juttua sitten riittää pitkäksi aikaa..

Keijukainen, minä olen nyt tällä kerralla halunnut kokeilla tuota liikkumattomuutta. Olin siirtopäivän ihan sohvalla ja seuraavatkin päivät otin rauhassa. Aiemmin olen kurvannut suoraan treenailemaan.. Joillakin klinikoilla on ilmeisesti Suomessakin neuvottu olemaan tekemättä kiertoliikkeitä tai nostamaan raskaita tavaroita. Meidän klinikalla sanotaan vain, ettei saa mennä uimaan / kylpyyn. jenkeissä ilmeisesti joskus suosivat jopa sitä, että siirron jälkeen maataan tunti paikoillaan ja siellä on usein myös ihan bedrestiä useampi päivä. Toisaalta luin myös tutkimuksesta (jenkki / britti, en muista kumpi), jossa todettiin, ettei raskautumisessa ollut eroa liikkuvien ja liikkumattomien välillä.. Nyt olen kuitenkin itse vain kävellyt, kuten myös tuoresiirron jälkeen, mutta silloinhan liikunta on kielletty munarakkuloiden määrän / koon jne takia. Koska liikun melko paljon, olen jotenkin itse miettinyt, että tällöin siirtojen aikaan, voin ihan hyvin vähän höllätä tahtia jatkossakin. Ainakaan ei tunnu, että itse on puskenut alkion ulos. Jos haluatte googlailla noita britti / jenkkijuttuja niin tiedoksi vaan, että PAS on sitten FET (frozen embroy transfer) ja sillä saa jo paljon tuloksia, esim. FET and diet yms. On tullut nyt englanninkielinenkin slangitutuksi.

Huomenna testipäivä..

 

Mohair kiitos vinkistä!

Rachel osaatko sanoa, mihin tuo perustuu, ettei saa mennä uimaan/kylpyyn? Mulle ei ole tuollaista sanottu missään vaiheessa. Hirrrveästi tsemppiä huomiseen testiin! Koitahan saada nukuttuakin.

 

Nannukka, vihdoin plussa tänne. Onnittelut!

Lutinus, pahoittelut negasta ja voimia eteenpäin tarpomiseen.

Haikala, oon niin samoissa fiiliksissä sun kanssa että et tiedäkkään. Mulla kun ei ole kovin paljon tässä enää ikää pelleillä (siltä tämä välillä tuntuu) tämän lapsenteon kanssa niin olen kai alkanut tekemään myös jonkinlaista surutyötä. Mutta me päätettiin, että nyt katsotaan nämä mahdollisuudet, jos me se vauva avustettuna joskus saataisiin. Jos tässä hoitoputkessa mitään emme saa niin, en aio palata hoitoihin. Meidän elämässä on nyt se hetki, ihan iänkin puolesta. Tämä on vain niin yhtä helvettiä, että ei ole tosikaan. Mä vaan toivon, että tämä loppuisi joskus tavalla tai toisella. Ensimmäiseen hoitoon kun mentiin, olo oli tosi toiveikas ja nyt kun saadaan hoitoa ja ollaan hyvissä käsissä,niin varmasti tärppää. No, olo vain pahenee, mitä pidemmälle epäonniset hoidot jatkuu.

Mohair, elän myös siinä hävetyksessä, että olen niin huono, että en saa edes lasta aikaiseksi. Valtavat alemmuuskompleksit, kun en osaa tehdä lasta. Ja nyt kun hoidot etenevät pidemmälle, on tullut myös vahoja tuntemuksia, että lapsettomuus vie mun koko naiseuteni ja taysin halun olla äiti, koska lasta ei minulle anneta, niin mun täytyy olla jotenkin huono, eikä minusta varmasti äidiksi olisikaan.

HelgeR, en ole perehtynyt vielä tarkemmin siihen munasolun luovutukseen, nyt en vaan jaksa, kun en tiedä vielä ollaanko valmiita siihen, lähinnä rahanmeno mietityttää. Lääkäri kertoi, että sillä on saatu hyviä tuloksia, kai kunne tsekataan tarkkan ja luovutetaan ainoastaan priimaa mutta jonot on pitkät ja jonkin verran sopivana luovuttajaakin pitää tsekata. Kai ihon ja silmien väri , en oikeasti tiedä.

Mulle tuli kauhean vaikea tilanne eteen. Ystäväpariskunta pyysi meitä kummeiksi, vaikka tietävät varsin hyvin meidän vaikeudet ja meneillään olevat hoidot. Minkälaiset ajatukset tällaisilla ihmisillä pyörii päässä, en vain saa siitä kiinni. Mähän sekoan, jos joudun pitämään pientä sylissä hoitorumban keskellä. Ja kun tässä rumbassa on juuri tällä hetkellä niin syvällä, niin sehän tuntuu jo hieman piikikkäältäkin, olisihan meillä sitten edes heidän lapsi jouluna muistettava, kun omia ei saada. Voi itku, että tämäkin vielä!

 

Onnea Nannukka <3!

Noista kiloista, mulle on tullut hoitojen myötä myös noin 6-7 kiloa....kolme hoitoa takana. Vähän ahdistavaa on, mutta kaipa ne joskus lähtee ja jos ei lähde, ei voi mitään...

 

Rachel: Tsemppiä testaukseen! Söitkö koko kierron tota kortisonia vai siirrosta alkaen?

Ameile: Auts... :hug: Jos mua/meitä kysyttäis kummiksi, en kyllä tiedä mitä tekisin. Tietty se on kunnia, mutta tässä kriisissä, kun oman lapsen saaminen ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys, en varmaan pystyisi. Varsinkin jos se lapsen saanut pariskunta tietäis meidän liian pitkästä yrittämisestä, voisin jopa tulkita asian kunnon kettuiluna. Omien kummilasten, isoveljen lapsia, ristiäisissä olin tosi onnellinen ja iloinen kummiudesta, mutta siinä vaiheessa oltiin vasta muutama kuukausi yritetty ja mielikuvat, että kohta mekin tässä samassa tilanteessa ollaan, olivat niin ruusunpunaiset..

Mutta ne muut ristiäiset, joihin on ollut vain pakko mennä, ovat olleet tiukkoja paikkoja. Kun puhutaan, miten lapsi on lahja, on kyllä alahuuli väpättänyt niin lujaa, että on oikein hävettänyt liikuttuminen. Kukaan lähipiirissä ei voi aavistakaan kuinka lapsi on lahja-puheet riipaisevat. Siinä sitä on miettinyt just neganneena mikä hiton tarkoitus tällä kaikella kärsimyksellä oikein on!

Mua kans oikeastaan kauhistuttaa ottaa lapsi syliin, kun jotenki tuntuu, ettei sen pitäminen tunnu luontevalta eli en vain osaa taikka musta heti näkyy se kaipuu omaan lapseen. Sen takia oikeastaan vältän ottamasta ketään pientä syliin ihan varta vasten (oon tosi äitimateriaalia), mutta en tietenkään aja lasta pois jos syliin haluaa tulla. Siinä tilanteessa tuntee itsensä vain jotenki niin nollaksi ja mitättömäksi verrattuna siihen, joka on lapsen saanut. Hienoja fiiliksiä todellakin!

 

Rachel Maitohappobaktereja on meidän taloudessa aina syöty enemmän ja vähemmän säännöllisesti. Ja nuo disperiinit olen ihan itse aloittanut (huom! ilman lääkärin lupaa), kun luin kokemuksista. Päätin siis vaan kokeilla, kun olen aika paksu verinen. Mitä testi näytti?


( . ) Ja otettaanpa ne onnittelut takaisin päin, kun se plussa jäi kuin jäikin lyhyeksi iloksi… Kaikki oireet kadonneet ja tilalle tullut helvetin voimakkaat menkka kivut, tuhru on rehellistä verta (niukahkoa, mutta ei mulla menkat muutenkaan ole runsaat)… En saanut vielä hoitajia kiinni, että olisin kysellyt jatkosta. Mutta eiköhän se meidän mahdollinen PAS mene syksyyn, siis jos selviävät sulatuksesta. Häpeä on suuri, vaikka mies ei mistään syylistäkään. Päinvastoin…Että tämmöistä näiden risaisten tähtien alla…

 

Voi Nannukka :hug: Voisko se kuitenkin olla vielä alkuraskauteen liittyvää? Oletko tehnyt uutta testiä?

Täällä on ollut puhetta lapsettomuudesta kertomisesta ja siitä et asia hävettää jollain tapaa. Me ollaan puhuttu asiasta aika avoimesti enkä ole katunut. Mä en jotenkin osaa hävetä asiaa, ajattelen sen niin et joidenkin täytyy kulkea pidempi matka tämän asian vuoksi. Tottakai lapsettomuus tekee kipeää mutta nyt olen oivaltanut etten ruoski itseä enempää, en asialle kuitenkaan mitään mahda. Se on myös kasvattanut mua tosi paljon. Viime vuosi oli tosi raskas. Oli ensimmäinen hoito ja odotukset oli kovat. Ympärillä siskot ja ystävät raskautui tuosta vain ja se lisäsi paineita onnistua. Lähipiiriin syntyi vauvoja about kymmenen ja meitä pyydettiin kummeiksi kolmelle vauvalle. Mä ajattelin niin et on rikkaus olla näiden lasten elämässä ja varmasti kummin rooli vahvistuu entisestään jos ei sitä omaa lasta saakaan. Viime vuonna lapsettomuuden päivänä mä pitelin yhtä nyyttiä ristiäisissä, kyllä siinä papin puheet tuntu vihlaisulta rinnassa mut kyl mä silti olin siinä roolissa mukana täydestä sydämestäni. Kaikki käsittelee ja kokee nämä asiat erilailla ja on hienoa että täällä pystytään tunteet jakamaan. Mä olen painottanut ystäville et mä nimenomaan haluan kuulla lapsista, ja osallistua keskusteluihin. Siitä mä en tykkää että asioista jätetään kertomatta tai keskustelematta koska meille ei lasta ole suotu. Toki välillä on ulkopuolinen olo kun on neljä mammaa ja mä. Toisinaan niinä hetkinä mä käännän sen tilanteen niin, et oi, mä saan nukkua ku nukuttaa ja mennä kuin haluan, vielä.

ON: Takana 1.folliultra. Siellä näkyi n. 5 hyvänkokoista ja 6 vähän pienempää follia. Nyt yritetään kasvattaa pienemmätkin mukaan ja pistospäiviä tulee tod.näk pari lisää. Punktio ehkä ens viikon keskiviikkona. Viime ultrassa tosiaan löytyi kohdusta polyyppi ja se nyt saattaa aiheuttaa sen ettei tuoresiirtoon päästä. Jos se näkyy siellä ens viikolla edelleen niin alkiot pakastetaan ja polyyppi poistetaan ja siirto tehdään myöhemmin. Harmittaa toki jos tuoresiirto ei onnistu, mutta ei voi asialle mitään.

Voimia teille naiset! :heart: