IVF-hoidosta plussanneet

Lisätty sut Tinka listoille Siirrettiinkö sulle yks vai useampi alkio?

Me kerrottiin tänään mun äidille ja hänen miesystävälleen... Jännitti tosi paljon vaikka tiesin että mun äiti maailman ihanimpana ihmisenä suhtautuu vaan kannustavasti ja on onnellinen, mut oli se silti jännä kertoa, ihan uus tilanne molemmille kun hällä ei muita lapsenlapsia ja mun eka lapsi No mutta nyt sekin on hoidettu, huh! Aloin miettiä että jospa parin viikon päästä kävisin vielä yksityisellä ultrassa tsekkaamassa niitten kystien tilanteen koska niitä oli useampia ja tietty siinä samassa kurkkaamassa että pikkusella edelleen kaikki hyvin :heart:

Orvokkitukka ei tosiaan kannata vertailla muiden tai omiinkaan aiempiin kokemuksiin, kaikki kuitenkin on erilaisia... Joko oot saanut hieman mielenrauhaa ja uskoa pikkusen hyvinvointiin takaisin? Ihan pian on jo se keskiviikkokin!

 

Noooh, enpä tiiä mielenrauhasta.. Menkkakipuiluakin on jonniin verran. Ja tokihan mä aloin nyt miettiä että tää mahan rauhoittuminen nyt tietysti johtuu siitä että alkio on lopettanut elämänsä : /

 

Tinkalle tervetuloa

Orvokkitukka onko sulla koska ultra? Mä oon kans kuullut että monella on ollut noita vuotoja menkkojen aikaan tai muulloinkin... Mä pidän kovin peukkuja että sulla on maussa kaikki paremmin kun hyvin!!

(.) nyt alkaa vähän masua jo turvotteleen. Ja tisut senkun kipeytyy. Mut huonoa oloa ei ole ollut vieläkään. Nälkä iskee kyllä aamupäivästä varsinkin aika tiuhaan tahtiin, mut tuleepahan syötyä monta pientä ateriaa piävän aikana. Terveellistä =) Paitsi nää iltaherkut ;D

Napsis ja pikkutyyppi 6+4

 

Keskiviikkona klo 14 on ultra VASTA. Huomenaamulla soitan taas polille oisko peruutusaikoja.. eihän niitä kyllä ikinä oo : / Mullahan jo OLI pahoinvointia mutta ei oo tänään kyllä näkynyt. Ei oo myöskään pöksyissä näkynyt mitään enää. Kyllä tuo silti melko pelon jätti. Samoin kuin tuo mahan rauhoittuminen yhtäkkiä. Toisaalta, nostinhan mä kortisoniannostakin. Mulla on muuten Klexanesta maha ihan mustelmilla ja peukalonpään kokonen patti tuntuu ihon alla yhden mustelman kohdalla kun painaa : / Mäkin vedän täällä kevyeksi iltapalaksi sipsejä ja juustonaksuja.. ettei vaan pääsis turvotuksen- ja suolanpuute iskemään. No kiskoin mä myös aiemmin tossa vastapainoksi vesimelonia ja nektariineja.

Onneksi me ollaan lomalla.. Hei, missäs RiiMini luurailee? Onko kaikki hyvin? <3

Huomenna pitäis olla 7+0...

 

Tinkalle paljon onnea plussasta ja hyvistä ultrakuulumisista! Tervetuloa mukaan!

Orvokkitukka voi hurja, onpa sulla ollut ikävä viikonloppu kun on täytynyt stressata tuhruilua Nyt kyllä kuvailusi perusteella tuntuisi että ihan normaalia kuitenkin! Tuolla normiodottajien tammikuun ketjussa oli kanssa yllättävän monella vuotoa, olin oikein yllättynyt. Jolleki oltiin sanottu neuvolaan soittaessa että jos vuoto ei ole "kohtalaisen runsasta" punaista verta ja jos ei ole kipuja, niin täysin asiaan kuuluvaa. Hirmuisesti jaksuja!!!

Kozmic 11+0

 

PS. Viva España! 4-0 opcorn:

 

Heipähei,

täällä sitä ollaan oireettomina, kuten ennenkin.
Täytyy kyllä sanoa tämän oireettomuuden olevan ihan hiton piinaavaa. Mutta en todellakaan kadehdi Orvokkitukan tilannetta.
Keskiviikko tuntuu olevan ihan hiton kaukana, mutta... ehkä se sieltä kuitenkin tulee. Tai vielä parempi, jos saat ajan ennen sitä.

Itse odottelen perjantain ar-ultraa. Tuntuu, että sinne on ikuisuus ja ihan suoraansanottuna tekisi mieli vielä näin alkuviikosta käydä yksityisellä ultrassa. Se kyllä olisi ihan tuhlausta, joten en aio mennä.. Silti tekisi mieli.

Täytyy toivoa, että olen vain onnekas, kun oireita ei juuri ole.

Kertomisesta
Me kerroimme juhannuksena miehen vanhemmille. Heille lapsi tulee toivottavasti olemaan ensimmäinen lapsenlapsi ja mikäli jää meidän ainokaiseksi, niin jää myös ainoaksi lapsenlapseksi.
Minun vanhemmille tai suvulle ei ole vielä kerrottu. Heillä on jo useampia lapsenlapsia enkä usko uutisen olevan niinkään iso juttu, kuin mitä se oli miehen vanhemmille. Omille isovanhemmille kertomista taas odotan innolla. Minusta tuntuu, että he ilahtuvat, vaikka tosiaan niitä lapsenlapsen lapsia onkin jo siunaantunut.
Tarkoitus olisi kertoa minun sukulaisille lomalla reissatessa, jos nyt vaan saadaan ar-ultrasta hyviä uutisia.

ja mitäs sitten...

Oliko tänään jollakulla ultra?

Ja onko muita oireettomia ?
terkuin RiiMini + Mini rv 6+5

 

RiiMini hyvä että kaikki on kunnossa! Toi on kyl outo juttu et miten ei yhtään osata nauttia tästä koska ei ole kamalia oireita Löisin vaikka vetoa että jos oksennettais aamusta iltaan niin annettais mitä vaan että päästäis takas tähän harmoniseen olotilaan Ihminen kun ei ole koskaan tyytyväinen...

Meillä meni vähän toisinpäin tossa kertomisessa, tiesin että miehen vanhemmat ei sen suuremmin reagoi uutiseen, lähinnä et no jo oli aikakin, kun taas mun äidille asia on paljon tärkeämpi Vähän jopa vituttaa kun juhannuksena kerrottiin miehen porukoille, joo tulihan sieltä ihan ilonen vastaanotto et hieno homma tms, mutta hyvin tiesivät että oltiin varhaisultrassa viime viikolla eikä ole kiinnostanut edes soittaa ja kysyä että oliko siellä mitään elävää. Heille jo 3. lapsenlapsi niin eikai tässä mitään ihmeellistä olekaan, mut kuitenkin meidän eka raskaus ja lapsi, olisin iloinen jos osottaisivat pientä kiinnostusta edes, mut turha kai sitä on odottaa, ei kuulu heidän tyyliinsä. Otan myös itse sen linjan etten heille soittele ja kerro missä mennään milloinkin, kysyvät itse jos kiinnostaa...

Tosta oireettomuudesta vielä, kun äitini kysyi eilen että onko mulla ollut jotain tuntemuksia, kerroin ettei ole, niin hän sanoi että se menee varmaan suvussa koska hänelläkään ei ollut mitään oloja kummassakaan raskaudessa, ei kuulemma ole koskaan voinut niin hyvin kun raskaana ollessaan... Eli varmaan mullakin menee sit suht oireettomasti raskaus, jos on luottamista siihen että se on periytyvää

Olispa teidän varhaisultrat jo ohi, menis äkkiä viikko niin sitten kaikilla on jonkinnäkönen mielenrauha kun on saanut pienen sykkeen siellä nähdä :heart:

Mies soitti tänään neuvolaan (en itse pysty neuvolan soittoaikaan irtoomaan työstä) ja sai ajan ens torstaille 12.7. Soittelin tänään myös päivän päätteeksi sinne klinikalle niistä metuista ja lugeista ja kystista, niin ei kuulemma ole tarve seurailla kystia, eli en mene enää yksityiselle ultraan. Luget saan lopettaa, itseasiassa mulla loppui ne jo lauantaina ja sitten metut lopetan kokonaan 3 viikon päästä, pikkuhiljaa tässä annosta laskien. Onko teille annettu jo ohjeita niistä??

Mila 7+3

 

helou,

on vähän kirjoittelu jäänyt kun esikoinen on ollut niin kipeänä. Oltiin Jorvissa tiputuksessa kolmena päivänä ja diagnoosina oli pneumokokin aiheuttama lievä verenmyrkytys =/. Tänäänkin on pojalla vielä 39 kuumetta. Huoh.

Mutta siis oireista, mulla oikeastaan ainoat oireet on se että tissit on kipeinä ja nälättää vähän normia tiuhemmin. Pahaa oloa ei ole ollut. Esikosta kyllä oksensin, joten tuo vähän ihmetyttää muakin. Kuitenkin syke on kertaalleen nähty, joten luotan siihen että kaikki on kunnossa. Torstaina on sitten virallinen ar-ultra naikkarilla.

Orvokkitukka mitkä on fiilikset? Kovasti uskon ja toivon että masussa on pikkuasukkaalla kaikki kunnossa!!!

Napsis ja pikkutyyppi 6+5

 

Voi kauhia! Toivon oikein pikaista paranemista pojalle! Täälläkin iski sitten jälleen kerran kurkunpääntulehdus eli entisvanhanen ns. valekuristustauti meidän pienelle tytölle viime yönä Piti mennä keskellä yötä ulos että sai hengitettyä paremmin. Tuskallista kuunnella ja seurata sivusta. Tänään oli päälle 38 astetta kuumetta myös. Kamalaa haukkuvaa yskää.

Kyllä mulla tuota pientä pahoinvointia on olemassa + tissikipua minimaalista, samoin kuin päätä särkee joka ilta. Mahaa turvottaa ja kiristelee aika paljon. Yritin taas peruutusaikoja ultraan aamulla mutta ei. Pitäis yrittää keksiä hulluna päivien täytettä nyt kahdeksi seuraavaksi päiväksi.. Mutta ku kaikki on töissä tai jossain reissussa ni aika hiljasta. Täällä kotona vaan märehtii asioita ja aika tuntuu toooosii pitkältä.

Ainiin, ja aamupäivällä oli tummanruskea piste pöksyissä.. On tää niin perseenpersettä ku pitää kaikenmaailman pisteitä ja värejä kytätä ja niistä yöunensa menettää.. : /

 

Voi ei, kurjalta kuulostaa teidän esikoiden sairastelu!
Pikaisia paranemisia!!!

Oireista: mulla ei kyllä ole ollut mitään pahoinvointeja koko aikana. Tissitkään ei ole parin ekan vkon jälkeen ollut kipeät. Lähinnä ollut väsymystä, jatkuva nälkä, turvotusta, sillon tällöin pää kipeä ja vielä tänäänkin sellasia menkkamaisia kramppeja joista en kyllä yhtään tykkää! Nyt vissiin pitäisi olla kohtu greipin kokoinen, mutta mulle on kyllä pallo tullut tohon ihan navan alle kun kohdun kai pitäisi olla alempana. Hih, ehkä se työntää mun mahamakkaraa ylöspäin.

Ja me ei olla vieläkään kerrottu kenellekään. Huomenna tulossa miehen sisko viikoksi kylään, toivottavasti ei huomaa... En oo vielä valmis kertomaan. Huonoja muistoja kun sillon hoidoissa just odotti jotain tukea ja kiinnostusta, niin paskat. Jos ei nyt kerrota, niin eipä sitten tarvi odottaakaan keneltäkään mitään. Juu... Ei ehkä ihan tervettä, mutta näin nyt toistaiseksi.

Kyllä aika matelee...... :headwall:

Kozmic 11+1

 

Orvokkitukka voi itkunpitku tuollaista. Ihan väärin, että joudut jatkuvasti olemaan huolissaan Mut kyllä se huominen sieltä vielä tulee. Toivon sydämestäni, että kaikki on aivan juuri niinkuin pitääkin ja pääset pahimmasta huolesta.
Ja paranemisia esikoiselle

napsuneiti aikamoinen tilanne teilläkin siellä! Toivottavasti poika paranee pian entistä ehommaksi!
Ja kiva kuulla, ettei niitä oireita ole sinullakaan sen ihmeemmin. Minä tietty kyllä käytän noita lugeja, joten saattaa niistä tulla ne vähätkin oireet joita minulla on, mutta tuolla toisessa ketjussa lukiessa minusta tuntuu, että olen lievillä oireilla ihan poikkeus. Lisäksi raskaana oleva ystäväni aloitti pahoinvoinnin 5+ viikoilla ja joka suunnasta on tuntunu, ettei minulla ole mitään tuntoja.

Mila86 minäkään en aio juuri omille vanhemmille ilmoitella mitään. Toisaalta en luultavasti ilmoittele kenellekään mitään, elleivät kysy. Asumme lähellä miehen vanhempia, joten heitä näemme luonnollisesti usein ja heille tulee varmasti kuulumisia kerrottua sitten useammin.

Minä en ole saanut ohjeita lugeista enkä metuista, mut taidan aiheesta kysästä perjantaina ultrassa. Lugeja on vielä 1,5 pakettia jäljellä ja suunnittelin lopettaa ne sitä mukaa kun kapselit loppuvat.
Metut lopettelen varmaan, kun ne loppuvat. Niitäkään ei ole nyt jäljellä kuin reilu rasia ja minulla tuo annos on 2+2 tablettia.

kozmic aaaah, alkaa jo pikkuhiljaa tuntua normaalimmalta, kun ei muillakaan välttämättä niin valtavasti oireita ole ollut. Kaikki läheiseni ovat kyllä vakuuttaneet, että on ihan ok, vaikkei vielä oireita olekaan ja että ne lievät olotilani ovat kyllä oireita...
Olen kyllä uskonut heitä ... aina kaksi minuuttia ja sitten taas se epäilys hiipii..
... hiipivä hulluus...

Oireita joita ei ole... jotka on jotain muita sattumanvaraisia tuntemuksia: Vatsan tyhjä tuntu nopeasti. Paha olo syömisen jälkeen ja ihan täysi olo pienestäkin annoksesta. Voimakas halu syödä vesimelonia, viinirypäleitä, kirsikoita ja muita raikkaita hedelmiä.
Ja jotain muutakin oli vielä mutten nyt muista mitä..

Mukavaa päivänjatkoa kaikille!

RiiMini + Mini rv 6+6

 

Kozmic, ei kun nimenomaan tervettä. Ei muakaan kiinnosta tietyille ihmisille puhua enää yhtään mitään. Jopa omille appivanhemmille oon välillä tosi katkera, kun eivät ole jotenkin mun mielestä osallisena tässä olleet yhtään, ihan ku ois ihan sama tuleeko niille lisää lapsenlapsia vai ei, tai oonko mä joutumassa mielisairaalaan tän masennuksen ja kriisin kanssa vai ei. Omat vanhemmat sen sijaan on olleet, jopa taloudellisesti, mukana koko ajan ja ilman niitä ei todellakaan ois ees näitä hoitoja voitu ehkä tehdä ollenkaan. Jopa mun köyhä, työtön erakkoisä on kaivanut satoja ja satoja euroja jostain tyhjästä meille, että ollaan voitu ostaa lääkkeitä jne.. Oon varmaan hullu, mutta välillä musta on tuntunut että jos me joskus vauva saatais ni ne (appivanhemmat) ei ansaitse sitä eikä saa edes hoitaa ja nähdä sitä, koska eivät olleet kiinnostuneita sen tekemisestä ja sen vaikeudesta/mahdottomuudesta, eivätkä auttaneet yhtään.

Joo, mullakin tosiaan nuo Luget että kaikki oireet voi johtua myös niistä. Toivottavasti osa edes olis kuitenkin asiaankuuluvia.. Tänään joutuukin taas käymään apteekissa lisää hakemassa. Yksi laatikko kestää vain 3,5 pvää, ja maksaa 18€ : /

Vielä ois 29h.. Melko pitkältä tuntuu aika. Enää en viitsinyt peruutusaikoja edes kysellä kuitenkaan.

 

Heips, onkos nyt niin että tämän viikon jälkeen kaikki on käynyt ekassa ultrassa? Pidän kovasti täällä peukkuja, että saan kuulla hyviä ultra uutisia myös teiltä, sillä olisi kohtuutonta ottaa tämä ilo ja onni meiltä tässä vaiheessa pois. Tsemppiä!! Sitten voidaan ruveta jännittämään sen toisen ultran kuulumisia.. Ja mua kyllä jännittää se eka neuvolakin, kun on meidän eka toukka tää, niin ei ole mitään kokemusta...

Mulla alkoi järkyttävä pahoinvointi suununtaina. Sitä ennen olin oksentanut pari kertaa, mutta nyt on kokoajan huono olo ja eilen oksensin urakalla. Yöllä sain mysliä ja viiliä pysymään sisällä.. Huhhuh. Joten voin sanoa olevani kateellinen kaikille teille, jotka olette lähes oireettomia!! Nauttikaa siitä Varsinkin kun oireilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka hyvin pikkuinen voi.
Pääasia mullekkin kuitenkin on että toukka masussa voi hyvin, sitä ei kai mun puklailut pitäisi haitata, joten kestän mitä vaan, kunhan saan sen tyypin helmikuussa syliin..

Me ollaan kerottu jo molempien vanhemmille. Tää on molemmille eka lapsenlapsi ja mun vanhemmat tietää meidän hoidoista, joten ajattelin että on kiva heidänkin edes hetken iloita tästä ja sitten uskon saavani tukea myös heiltä, jos jotain pahaa tapahtuu. Tasapuolisuuden vuoksi kerrottiin sitten myös miehen vanhemmille. Lisäksi olen kertonut kahdelle hyvälle ystävälleni, jotka molemmat ovat olleet kovasti tukena hoitojen aikana. Aivan uskomatonta, että olen saanut sellaisia ystäviä, toivon että itse voin myös olla samanalainen.

On outoa, miten vaikea on saada suustaan ne sanat "olen raskaana" tai "odotan vauvaa". Tuntuu kuin valehtelisin?? Niin vaikea on uskoa että vuosien jälkeen tämä todella kävi toteen. Toinen ystävistäni myös haluaa että sanon ne sanat usein ääneen, sanoo sen tekevän kuulemma hyvää..

Ai niin, kaksi alkiota meille siirrettiin ja Onneksi toinen niistä on nyt tukevasti kiinnittyneenä oikeassa paikassa ja oikean kokoisena

terv. Tinka rv 8+1

 

Hei te kaikki ihanat ja vahvat naiset!

Halusin tulla tänne toivottamaan hurjasti onnea teille kaikille, ja varsinkin omilta palsta-ajoilta tutuille Orvokkitukalle ja RiiMinille, jos vielä muistatte. Olen teidän ja monen muunkin tässä ketjussa kirjoittavan vaiheita seurannut koko kevään tuolla lapsettomuus-puolella.

Meidän ivf-polku loppui toistaiseksi viime marras-joulukuuhun, jolloin 3. ivf päättyi ilman raskautta. Vuoden 2011 aikana tehtiin siis 1. ivf ja sen 1. pas, josta lähtenyt raskaus keskeytyi 5+5, seuraavat kaksi hoitoa päättyi jo tuoresiirtoon, pakkaseen ei enää saatu mitään.

Olimme sopineet 4. ivf:n syksylle, koska julkisella olivat sitä mieltä että kannattaa vielä kokeilla, kun ei oikein ollut järkevää selitystä sille miksi hoidot eivät tuottaneet tulosta (meillä siis miehen huono sperma syynä).

Kaikkien suureksi iloksi ja järkytykseksi tein positiivisen raskaustestin huhtikuun puolivälissä, ja nyt tämä käsittämätön ihmeraskaus on viikoilla 16+3.

En ole missään kirjoitellut, koska kuten täälläkin on ollut puhetta, ei nuo helposti raskautuneiden ketjut tunnu yhtään omilta. Itselläni oli kamala menettämisen pelko koko ensimmäisen kolmanneksen, nyt vasta pari-kolme viikkoa on alkanut tuntumaan siltä, että josko tämä nyt ihan oikeasti on totta. Ajatus keskenmenosta tuntui ja tuntuu tietenkin edelleenkin niin musertavalta, kun tietää ettei sitä uutta raskautta välttämättä koskaan kuulu. Dopplerin ostin kotiin, ja se onkin ollut hyvä väline epäuskon hetkillä, on sen jumputuksen kuuleminen vaan jotain niin mieletöntä!

En halua tuppautua tänne teidän sekaan, koska luomuraskaudesta kuitenkin kyse, enkä halua aiheuttaa kenellekään pahaa mieltä. Muistan kyllä kuinka itseäni välillä ärsytti muiden luomuihmeraskaus-uutiset, koska todellakin silloin tuntui siltä että ne ihmeet tapahtuvat vain muille. Itsellä on kuitenkin kokoajan sellainen fiilis että ihan kuin olisi hoidosta raskautunut, ja kuten varmaan monilla muillakin, tuntuu ettei lapsettomuus varmaan koskaan häviä omasta olemuksesta, vaikka se lapsi joskus sylissä olisikin.

Toivotan sydämestäni onnea teille kaikille, ja toivon ja rukoilen että te kaikki (ja myös minä itse) saatte sen suurimman palkinnon mitä tämän pitkän matkan läpikäymisestä voi saada! Ihanaa kesää!

toivelintu ja Ihme 16+3

 

Toivelintu, kiitos! Ja onnea sylin täydeltä! Ihana juttuhan tuo on! Ja mun mielestä jos haluat voit hyvinkin kirjoitella täällä, onhan teilläkin hirveä ura hoitojen saralla takana joka tapauksessa <3 Ja Tinka, ihan sama mulla että hirveä kynnys sanoa tai jopa kirjoittaa (uskoa itsekään) 'olen raskaana'.. Tuntui todella omituiselta kun se sisätautilääkärikin puhui että 'vauvan kannalta on paras että maha voi hyvin'...tms Minkä VAUVAN?? Ja vaikka tämä on toinen (neljäs) kerta niin kaikki jännittää ihan hulluna, neuvolat ja kertomiset ja ihan kaikki! Ihan ku ois eka kerta. Ehkä jopa enemmän jännittää kun nyt on niin paljon enemmän kokemusta ja tietoa kaikesta kurjasta ja mahdollisista uhista jne. Mutta siis myös positiivisessa mielessä jännittää ihan kaikki

 

Orvokkitukka ja napsuneiti, paranemisia teidän pikkusille <3

Onko sulla mihin aikaan huomenna se ultra Orvokkitukka? Pidän kovasti peukkuja pystyssä täällä vaikka ihan turhaan koska kyllä siellä kaikki hienosti on =)

Riimini mulla on tollasta samanlaista tuntemusta, maha tuntuu ylipäänsä koko ajan oudolta, oli se sitten tyhjä tai täynnä, ja nälkää tunnen todella herkästi mutta sit taas tuntuu myös että se on pohjaton, voisin lappaa loputtomiin ruokaan eikä siltikään tule täysinäistä tunnetta, ainoastaan huono olo... Ja tekee oikeastaan ihan kaikkea mieli, eniten ehkä roskaruokaa :ashamed: Mutta siitä tulee kyllä myös kaikkein huonoin olo jälkeenpäin... Pitää yrittää syödä terveellisemmin. Mähän vannoin että jos joskus raskaaksi tulen niin menen ravintoterapeutin luo ja hommaan ohjeet miten syödä raskaana ollessa terveellisesti ja monipuolisesti, joopa joo, niin se vaan unohtu ja hyvällä omallatunnolla mätän myös sitä roskaruokaa

kozmic ymmärrän kyllä ettet halua kertoa ihmisille jotka ei oo teitä tukeneet, just niin kun Orvokkitukka sanoikin että hänestä tuntuu ettei appivanhemmat ansaitse sitä lasta, eikä sellaset ihmiset jotka ei ole noin vaikean asian aikana tukeneet lainkaan... Mä yritin anopille aikoinaan kertoa tästä lapsensaannin vaikeudesta niin hän reagoi niiiin oudosti, ihankuin ei olisi halunnut ymmärtää tai sit ei oikeesti vaan ymmärtänyt, hoki vaan että hänen poikansa geeneissä ei ainakaan mitään vikaa ole ja että harrastakaa enempi seksiä ja hän tuli kaikkina 3 kertana ainakin ihan heti raskaaksi jne, HUH HUH, olin niin raivoissani niistä kommenteista että päätin ettei hoidoista puhuta heille MITÄÄN. Eikä olla puhuttu eikä puhuta. Saivat kuulla raskaudesta mutta siihen se jää mun osalta, asutaan nykyään eri kaupungeissa niin tuskin tulevat sen useammin kyläänkään kuin ennen lapsen syntymääkään (n. 1-2 krt vuodessa). Me tietty käydään miehen kotikaupungissa hieman useimmin, mutta on se tietty erilaista tutustua lapsenlapseen tolleen "etäsuhteena" kun että oltais siinä lähellä koko ajan... Mut tuskinpa se heitä kovasti harmittaakaan!

Tinka toi on mullekin niin tuttu tunne, en vaan saa sanoja ulos "olen raskaana"... Kaikille joille ollaan kerrottu, niin on sanottu jotenkin tyyliin "susta tulee ehkä täti helmikuussa". Jos yritän sanoa että meille tulee vauva tai olen raskaana niin joka kerta meinaa tulla itku samalla ja muutenkin se lause tuntuu todella utopistiselta omasta suusta! Kai se on liitettävissä sitten tähän lapsettomuuteen... Mutta ihana ystävä sulla joka pistää sut sanomaan niin, tuntuu varmaan hyvältä sitten kun siihen on tottunut

toivelintu onnea myös sinulle ihan hurjasti, olet todella onnekas kun luomusti raskauduitte hoitojen jälkeen!! =) Ja todellakin kirjottelet täällä meidän kanssa, eikai sillä nyt mitään väliä miten se plussa sieltä loppujenlopuksi tuli, samat tuntemukset sulla silti on! Eikä mua kyllä ainakaan yhtään ärsytä tuollaiset luomuihmeet, päinvastoin, ihanaa että niitä tapahtuu!! Mua ärsyttää ainoastaan sellaiset "luomuihmeet" kun "unohdin ottaa yhden pillerin ja hups olen raskaana, no ehkä mä pidän sen sitten, mut röökiä en kyl todellakaan lopeta ja kyllä sitä pari bisseäkin viikossa voi ottaa"

Mila 7+4

 

Moikkis,

en jaksa nyt pidemmin läpätellä, mutta ONNEA toivelintu luomuihmeestä :flower::flower: Wautsi!
Ja minun mielestä olet erittäin tervetullut tähän ketjuun kirjoittelemaan

Mukavaa illanjatkoa

RiiMini ja Mini 6+6

 

Huomenta! Pikaisesti ennen töitä kirjottelen mun paniikista aamuyöllä/aamulla... Heräsin joskus neljän jälkeen ja huomasin että rinnat ei ole enää yhtään kipeet, ei yhtään. Tietysti nous järkyttävä paniikki ja aloin jo miettiä että hulahtaako veret pönttöön jos nyt menen. En uskaltanut vaan siinä sitten pyörin ja hyörin ajatuksineni aamuun. Verta ei tullut ja nyt hetken ylhäällä oltuani tuntuu rinnoissa taas pientä kipua paineltaessa... Siis on tämä vaan niin PERSEESTÄ että jokasta pientä erilaista oloa tai tuntemusta säikkyy niin paljon että yöunetkin menee, miks sitä ei pysty edes hieman rentoutumaan :'( Ei voi tehdä sille alkiollekaan kovin hyvää että vähän väliä kroppa stressitilassa! Aloin jo miettiä että mille päivälle tilaan yksityiseltä ultran... Hulluahan se on rahaa sinne laittaa mut pakko saada vähän mielenrauhaa... Ja sitten olis muutama viikko enää siihen ekaan ultraan kunnalla.

Kaikenlisäks järkeilin jotenkin niin että kun sain kuulla hetki sitten että hyvä ystäväni on myös raskaana, niin ei sitä onnea ole voitu suoda jostain syystä molemmille yhtäaikaa, niin pelko keskenmenosta on entista suurempi.... Outoja ajatuksia!

Eräs toinen ystäväni sanoi että joku huippulääkäri oli hälle joskus sanonut että jos varhaisultrassa on löydetty syke, olisi keskenmenon riski enää 3%... Kuulostaa hurjan pieneltä luvulta ja kun täältä on lukenut että monilla on mennyt kesken vielä viikolla 9+ vaikka sykkeet on aiemmin jo löydettykin... Mut olispa asia noin!

Mukavaa keskiviikkoa kaikille =)

P.s. Nyt se keskiviikko on täällä, tsemppiä Orvokkitukalle!

 

Tänään tuli postissa tarrat labraa varten,varailen aikaa sinne iltapäivällä ja samalla tuli aika nt ultraan 20.7.

Huh,taas saa alkaa jännittään...

Vanil 10+0

 

Hei Mila86,
en tiedä onko tästä apua, mutta mullakin tissit oli alussa aika kipeät. Nyt mennään rv 8+2 ja jossain vaiheessa kipu on hävinnyt, ehkä viime viikon aikana? Ja kuitenkin viikko sitten ultrassa oli kaikki hyvin, joten pakko uskoa että edelleenkin on.
En ole ennen ollut raskaana, joten en tiedä, mutta uskoisin että oireet vaihtelevat raskauden eri vaiheissa, uskon ja toivon että näin on sinullakin.

Kävin tänään lääkärissä tän pahoinvoinnin ja oksentelun takia. Sain loppuviikon saikkua ja jotain pahoinvointilääkkeitä, mitä en kuitenkaan uskaltanut edes hakea. En kuitenkaan uskaltaisi niitä syödä, kun pelkään että sikiölle kävisi jotain. Onko muilla kokemusta noista lääkkeistä raskauden aikana? Ostin sitten apteekista lääkkeettömät pahoinvointirannekkeet, vaikka niidenkin käyttö pelottaa. Perustuvat siis johonkin aku-pahoinvointipisteeseen. Farmaseutti kertoi itse niitä käyttäneensä ja saaneensa niistä apua just raskauspahoinvointiin. Tiedä sitten.. Kenelläkään kokemusta niistä?

 

OLEN RASKAANA !!!
Minakin nyt yritan saada taman paahani... Olet Tinka ihan oikeassa etta varmasti tekee hyvaa jos sanoo aaneen tai edes mielessaan noita sanoja. Ja "vauva" on kanssa aika ihana sana... :heart:

Orvokkitukan kuulumisia odotellaan kovasti, peukut on pystyssa!!!

Toivelintu ihana tarina! Mukaan vaan kirjoittelemaan! On teillakin ollut pitka matka... ONNEA PLUSSASTA !

Mila jos yhtaan lohduttaa, niin mulle kavi justiinsa noin rintojen kanssa. Ne olis 2 ekaa viikkoa turvonneet ja kipeat. Yks aamu herasin ja tuntui enaa pienta kipua jos painoi vahan kovempaa ja turvotus oli laskenut. Seuraavana paivana ei enaa yhtaan kipua ja viela vahemman turvotusta... Rinnat oli kylla jollain tapaa hieman "raskaammat" (no joo, tama oli miehen mielipide kun raukka joutui mua jollain tapaa rauhottelemaan... itse en nyt ollut ihan varma asiasta). Olin kylla kanssa aika paniikissa ; ultra oli onneksi muutaman paivan paasta ja siella kaikki oli oikein hyvin. Nyt on sitten rinnat ruvenneet oikeestaan 9 viikolta kasvamaan taas ja ei enaa oikein mahdu kun parit vanhat rintsikat. Mulla maanantaina NP ultra ja yritan jaksaa uskoa etta kaikki on hyvin vaikka rinnat ei enaa kipuilekkaan.

Niin ja Orvokkitukka ja Mila ihanaa etta muillakin on tallaisia tuntemuksia kertomisesta. Tai siis ei ihanaa, koska persuuksistahan tama on, mutta ajattelin jo oikeesti olevani taysin hullu akka. Onneksi nyt miehellakaan ei ole ollut mitaan kiiretta kertoa. Varmaan tuntemukset tasta viela kehittyy.

Terkkuloisia !!!
Kozmic & Maurice 11+3

 

Kyllä on ollu voimia vievä päivä kertakaikkiaan.. ja maailmanlopun meininki aamusta lähtien, ovet paukkunu ja kaikilla naama norsunv*tulla.. Odotushuoneessa ei ollut varmasti sydänkohtaus kaukana. Kaikki purkautui molempien itkuun monitorin eessä, kun se syke siellä näkyi! Viikkoja täysin vastasi, eli 7+2 ja la 18.2.13. Kamala päänsärky iski ja tässä sohvaa nyt kulutan varmaan loppuillan. Voiko tää olla totta??? <3

 

Onnea kovasti Orvokkitukka hyvistä ultrauutisista!!

Mila Ymmärrän tuon, että kun ystäväsi on raskaana, et usko molempien onneen. Minä olen täysin samanlainen ja itseasiassa mulle on jo kahdesti käynyt niin, että kaveri odottanut samaan aikaan ja minä olen sitten ollut se joka on saanut sen km:n. Nytkin eräs entinen luokkakaveri odottaa pari viikkoa mua jäljessä ja kyllä pisti stressaamaan, kun kuulin .

Huomenna on mielenrauha(toivottavasti) ultra taas Avalla. En pysty odottamaan nt ultraa, joka 16.7. Tänään rv 10+0, eli saa nähdä mitä huomenna näkyy. Pelottaa ihan kamalasti.

Metuista, lugeista jne...mun käskettiin lopettaa plussatestiin luget ja zumenonit niin, että annostusta vähennettiin, lopetukseen meni reilu viikko. Metuista ei sanottu mitään, joten rv 8+1 ultrassa sitten käskettiin ne lopettamaan ihan suorilta. Ei kuulemma ole tutkittu niin, ettei lääkkeen vaikutuksesta sikiöön tiedetä täysin. Lopetin ne sitten kertaheitolla.

Me ei olla todellakaan kenellekään kerrottu(no ok, se mun luokkakaveri tietää, kun tiesi hoidoista ja samoin yksi lapsuuden luokkakaveri, joka kanssa tiesi hoidoista ja itsekin hoitojen avulla lapsen saanut). Mutta siis vanhemmille ei kerrota vielä pitkään aikaan. Äitini ainakin kuuluttaisi hiljalleen kaikille ja sitä ei haluta.

Ajattelin kuitenkin, että jos kaikki menee hyvin ja tulee aika, että pitäisi kertoa, niin teen pojalle t-paidan johon tekstiilitussilla kirjoitan "Minusta tulee isoveli" tms. ja mennään sitten paita päällä kylään .

Mutta huomenna ollaan taas viisaampia...huh!

Äitivm84 rv 10+0

 

Loistavaa Orvokkitukka, kyllä se vaan on totta, onnea!! =) <3

Kiitos Tinka ja kozmic, mieli rauhottui kummasti ja päätin ainakin hetkeks unohtaa sen yksityiselle menon ja luottaa siihen että oireet vaihtelee ja kaikki on normaalia Ja jos oikein järjellä ajattelee niin voihan se tissikivun väheneminen olla liitoksissa lugejen lopettamiseenkin Millä ihmeellä sitä sais ittensä ajattelemaan niin että oireettomuus on hyvä juttu, nauti!! Jospa sitten kun maha alkaa kunnolla näkyä, jotain konkreettisempaa todistusta raskaudesta Tinka ei oo kokemusta niistä rannekeista kun ei ole ollut tarvetta, mut oon ymmärtänyt et joillain toimii hyvin ja joillain ei ollenkaan... Kokeilemisen arvonen juttu varmasti!

Äitivm84 kyllä siellä sullakin on kaikki kunnossa, mutta hyvä se on käydä varmistamassa oman mielenterveyden kannalta! Paljonko se ultra maksaa siellä avalla?
Tosiaan kun lääkärit on sanonut että se keskenmenon riski on enää niin pieni sykkeen näkymisen jälkeen niin lisäsi se kyllä ainakin omaa uskoani onnistumiseen!

Mila 7+5