Inseminaatio 2012

Täällä kesätauolla ja tänään kp32 testasin ihan selkeen plussan! Ihan uskomatonta
Elokuussa oli tarkoitus tehdä PAS, mutta jos tää tosiaan pitää paikkaansa, niin ei tarvii.
Toivottavasti kaikki menee nyt hyvin, eikä tää ole vaan unta...

 

Toivoriina paljon Onnea!!! Ihanaaaa...

 

Heippa!
Lopetin täällä kirjoittelun siirryttyäni IVF ketjuun 4 epäonnistuneen inssin jälkeen toukokuussa.. Lapsettomuutta takana muutamaa kuukautta vaille 3 vuotta

Testasin tänään kp 32 eli 4+4 elämäni ensimmäisen plussan clearblue Plussalla luomukierrosta
Huomenna teen uuden testin ja toivon sydämessä, että tämänaamun testi on tehty oikein kyllä mieskin sen plussan siinä näki, ettei ollut vain pelkkää unta!!
Tämä kierto oli siis kaikista oireettomin vuosien aikana.. Ainoina oireina: finnejä ei tullut tiettyihin naamanalueisiin niinkuin yleensä n. viikko ennen menkkoja, makeaa ei tehnyt mieli ja ennen menkkoja yöllä tullut kylmä/kuuma hiki ei nyt tullu. Jollakin tavalla kuitenkin tiesi, että nyt mahdollisesti on onnistunut

Halusin tulla tämän tännekin kertomaan ja samalla valaamaan uskoa siihen, että raskaaksi voi tulla hoitojen kanssa tai ilman hoitoja! Meillä 4 inssiä ei tuottanut toivottua tulosta, mutta nekin voivat onnistua. Älkää silti luopuko myöskään luomukierroista. Silloinkun stressiä on vähiten, tuloksiakin voi tulla. Tämä ainakin itselläni näytti toimivan, vaikka niin monen monituista kiertoa ja vuotta sitä on miettinyt..

 

Kiitos Mirdav
Ja onnea myös sinulle toiveissa86!
Olet aivan oikeassa, että luomukiertoja ei pidä unohtaa!
Meillä takana 7 inssiä ja yksi IVF ja kuitenkin plussasin nyt luomusti!
Pieni sydän jo sykkii, eli totta se on :heart:

Onnellista odotusta kaikille meille vihdoin onnistuneille, sekä paljon tsemppiä ja plussatuulia
vielä vuoroaan odottaville!! :hug:

 

Täällä yksi uusi osanottaja ilmoittautuu oon seuraillut teidän keskustelua jo pitkään mutta nyt vasta rohkenen itse päivittää tilannettani.
Meillä tilanne siis se että mieheltä kiskastu "piuhat poikki" joitakin vuosia sitten, mutta nyt kuitenkin mieli muuttunut mun (uuden kumppanin) kanssa ja lapsi halutaan. Yksi satsi on ollut pakastettuna, ja sillä siis mennään.
Tästä kierrosta nyt eka yritys meneillään, aloitin pistämään Menopuria kp5, ultrattiin kp 9 ei ollut kun 8mm rakkuloita(mä en oo hyvä näissä termeissä?), jakettiin pistämistä, tänään ultrattiin taas (kp12) nyt oli 13mm. Ei hyvä vieläkään. Taas mars mars pistämään pari päivää eteenpäin ja keskiviikkona edessä jälleen ultra, silloin siis kp14. Pitäs kuulemma kasvaa vähintään 17mm:iin että voi inseminaatiota tehdä. Jossei keskiviikkoon mennessä kasva tohon, niin menee tää kierto ohi. Kiva, siinä meni sit monta sataa euroo ihan hukkaan ja omat fiilikset ihan nolliin.

Muilla tälläsiä kokemuksia ettei kasva??? Miten toi voi olla mahdollista? Meille ei ainakaan kerrottu edes että näin voi edes käydä. Mä tirautin tänään jo ekat kyyneleet pois ultrasta kävellessä.

Meissä ei siis kummassakaan mitään vikaa, muuta kun toi että mieheltä vedetty piuhat nips naps

 

tänään oli inssi, follikkellin koko 20,9 mm ja limakalvo 7-8mm, rakkula kuulemma juuri kohta puhkeamaisillaan... selittämätön lapsettomuus ja yritystä montamonta vuotta. lääkkeenä ei ollu muuta ku clomit 3-7pv 1kpl.

kiinnostais tietää millasilla folleilla ja limiksillä teillä on onnistunu?? ja onko rakkula jo ollut puhjennut vai mitenkä?

 

Mulla oli eilen 3.ultra ja nyt vihdoin oli sellaset lukemat että sain inssin perjantaille. Oikealla puolella 17mm folli ja limakalvon paksuus 9mm.

Nyt sitten jännäillään ensimäistä inssiä! Tänään aamulla pistin Ovitrellen, ja huomenna sitten h-hetki tosiaan... eniten ehkä jännittää se että miten miehen simpat selviää sulatuksesta ja pesusta! Mutta toivottavasti hyvin tuloksin!

nintsu: mä en osaa valitettavasti ensikertalaisena vastata kysymyksiis (toki vastaukset joltain fiksummalta mua kiinnostais kanssa) mutta mulle lääkäri sanoi ainakin eilen että mitä paksumpi limakalvo on niin auttaa siinä kiinnittymisessä. Mulle se sano että 9mm on tosi hyvä että ei hätää.

 

nintsu, mulla oli viikko sitten eka inssi. Eli todellinen konkari olen vastaamaan.

Kun ultrattiin kp9, folli oli 17 mm. Limakalvo 6 mm. Ois voinut kuulemma olla paksumpikin. Seuraavana päivänä olikin sitten jo inssi ja folli oli millin ehtinyt kasvaa. Limakalvosta en hoksannut kysyä.

Taustalla selittämätön lapsettomuus, yritystä takana 2 v. ja hoidot aloitettiin heti Puregon-pistoksin. Olen julkisella, yliopistollisessa sairaalassa hoidossa ja siellä on meneillä vapaaehtoinen tutkimus, jossa tutkitaan irroituspiikin vaikutus. Päätettiin osallistua tutkimukseen ja arpaonni "suosi" mua ja mulle pistettin Ovitrelle-irroituspiikki vasta inssin jälkeen.

Nyt ei tunnu yhtään miltään ja muutenkin epäilen onnistumista, mutta odotellaan kuinka käy.

Peukkuja inssiin! Ainakin mitä oon lueskellut niin aika hyvältä tuo sun tilanne tuntuis. Mutta kyllähän tämä tuntuu aika arpapeliltä...kuin tykillä yrittäs kärpästä ampua.

 

Heips!

Täällä nyt sitten eka inseminaatio takana. Olipas nopea ja helppo toimenpide! En tuntenut mitään
Mä olin kuulemma täydellisen vastaanottavainen, upea iso rakkula ja juuri ovuloimassa.

Miehen tulokset ei sitten ollutkaan niin hyvät: sulattamisen jälkeen vaan 0,5miljoonaa siittiötä mikä kuulemma on aika surkea luku. Näin sitten näköjään voi pakastuksessa käydä. Lääkäri sano suoraan ettei kannata ihmeitä odotella.
Kokemuksia, onko joku raskautunut noin pienestä määrästä?

Tästä myös seurasi se, että jos (kun) tästä ei nyt raskauduta, niin meidät siirrettiin suoraan IVF:ään eli koeputkihedelmöityksillä sitten jatketaan ja enempää inssejä ei tehdä. Kurjaa, mielummin olisin näitä inssejä kokenut enemmän kuin tämän yhden.

Noh, piinaillaan nyt kuitenkin se 2vkoa jos vaikka ihme tapahtuisi!

 

Hei kaikki inssiläiset 2012! Kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa! Mun tilanne on selittämätön lapsettomuus. Jouluna tulee kakasi vuotta yritystä ja hoidoissa oon käynyt vuoden verran. Clomit söin keväällä, ei mitää! Nyt ensimmäinen inssi takana ja eilen tein raskaustestin, ei mitään

Inssistä: Mulla ei meinannut limakalvo kasvaa millään, joten kokoajan lisättiin Gonal-f:n pistopäiviä. Mieheni pisti mua, kun en itte pystyny neulakammoisena. Mun annos oli 50mm 11 päivää ja sitten Ovitrelle irroituspiikki, se oli keskiviikko. Pari tuntia ovitrellen jälkeen tunsin munasarjoissa mieletöntä kipua noin kymmenen minuutin ajan. Kipu meni ohi, mutta jäin miettimään olikohan se ovulaatio? Perjantaina meillä oli vasta inssi ja tunsin perjantaina kävellessäni Hyksiin painetta musasarjoissa. Inssissä lääkäri sanoi, että rakkula on luhistunut, joten ovulaatio on tapahtunut äskettäin. Minua jäi kuitenkin vaivaamaan se keskiviikon kipukokemus, että pystyikö lääkäri näkemään sen, että milloin ovis oikeastaan oli tapahtunut. Kysyin asiaa häneltä, mutta hän ei vastannut siihen kunnolla, sanoi vain, että munasolu elää vuorokauden, joten mahdollisuus on olemassa. Mieheni siittiöitä hän jaksoi kehua moneen otteeseen. "Kyllä on loistava näyte, saatiin todella hyvä näyte, on erinoimainen sperma..." Sitten minulle: "No täällä on luhistunut keltarauhanen ja limakalvokin on vain 6,3 mm, mutta nyt ei voi tehdä enää mitään, onnea matkaan"

Olen kyllä saanut aina ihan hyvää ja asiallista palvelua, aina on eri lääkäri, joka ikinen kerta. Sen olen huomannut, etteivät hirveästi kerro mitään. Ilmeisesti yksityisellä puolella kerrotaan enemmän, on enemmän aikaa. Nyt olen vasta oppinut itse, kyselemään folliikkelin kokoa ja limakalvon kokoa. Mitähän muuta sitä pitäisi kysellä?

Perjantain inseminaation jälkeen aloitin Lutinus kuurin (keltarauhashormonia kiinnittymiseen) Siinäkin olin epävarma, miksi ensinnäinen piti ottaa laittaa vasta sunnuntai iltana? Miksi minun piti laittaa niitä tapletteja kaksi kertaa päivässä, vaikka reseptissä luki kolme kertaa päivässä. Milloin lopetan Lutinuksen käytön? Alkavatko kuukautiset jos käytän Lutinusta? Nyt sitten kuitenkin kaksi viikkoa inseminaatiosta oli kulunut eilen ja tein testin, tiesin jo etukäteen, se oli negatiivinen! Lopetin Lutinukset! Menin kauppaan ja ostin neljä lonkeroa ja askin tupakkaa! Nyt krapula ja pahamieli, ihan hirveän pahamieli.

En ole ikinä plusssannut, olen 34 vuotias ja minulla on ihana mies, jolla super sperma ja lapsia jo edellisestä liitosta. Meillä on ihanaa seksiä, olen terve, syön terveellisesti ja olen normaalipainoinen. Kaikki on hyvin, työ on stressaavaa, mutta kelläpä ei! Mummillani on yksi lapsi, se on äitini, äidilläni on yksi lapsi se olen minä. Onko meillä joku sukuongelma? Mummin kanssa en voi puhua tällaisestä, mutta äidin kanssa voin. Hän kertoi yrittäneensä minua viisi vuotta. Sai minut 25-vuotiaana. Hän kertoi, etteivät he käyttäneet isäni kanssa mitään ehkäisyä koskaan, mutta vain minä tulin. Lääkärit, ovat sanoneet vaan koko ajan, että minussa ei ole mitään vikaa, kaikki näyttää olenvan hyvin! Välillä olen aivan paniikissa että en onnistu koskaan! Se on ihan hirveä tunne! Mieheni uskoo, että jos ajattelee vaan positiivisesti niin se onnistuu, hänestä minä kerään negatiivista karmaa, kun ajattelen negatiivisesti ja vihaa ihmisiä, jotka onnistuvat heti! Minulla onkin sellainen olo että olen ihan kamala iihminen! Ehkä en ansaitsekkaan tätä, tein nuorena kaikkea hölmöä, ehkä tämä on rangaistus! Miten voi säilyttää hyvän elämänlaadun, jos elää lapsettomana? Miten voi elää, jos ei saa vauvaa? Millaista elämä on vanhana kun äiti ja mummi on kuollut eikä ole enää ketään?

Lohdutti kuitenkin tuo tieto "Raskauden alkamisen todennäköisyys on inseminaatiohoidoissa noin 10–15 prosenttia yritystä kohden. Suurin osa raskauksista alkaa ensimmäisen 3–4 hoitokerran aikana." Eli mulla oli vasta ensimmäinen inssi takana ja nyt on kuukautiset ja krapula, niin ei ole mikään ihme että on näin hirvee olo. Kyllä tää tästä! Nokka kohti kakkosinssiä! Aamu aurinko paistaa terassille, menen tekemään aamiasta miehelleni ja lapsille! Kiitos jos jaksoit lukea. Tämä kirjoittaminen helpotti!

 

Heippa!

Minäkin liityn joukkoon. Lapsettomuutta meillä on takana jo pian kaksi vuotta, yk oiskos nyt 23.. Itse oon 24v ja mies 25. Viime marraskuussa oltiin lääkärin vastaanotolla asian vuoksi ensimmäistä kertaa. Sieltä siirryttiin lähetteellä naisten polille, jossa minulle tehty kaikki mahd. tutkimukset ja miehelle myös. Minulla kaikki ok. Miehellä sperman laatu hyvä, mutta näytettä on ollut aina liian vähän. Clomifenia olen syönyt 3 edellistä kiertoa. Ei tulosta. Viikko sitten käytiin yliopistollisessa sairaalassa, suunnitellaan seuraavalle kierrolle ensimmäistä inseminaatiota ))

Nyt kp 26/26-30 menossa. Tuntemuksia on, mutta veikkaanpa, että taas niitä kuviteltuja

Yliopistollisen sairaalan lääkäriltä sain sellaisen käsityksen, että "koitetaan nyt tätä inseminaatiota, mutta tässähän vain 10% raskautuu, joten laitetaan sinut jo valmiiksi koeputkihedelmöitysjonoon". Tuli vähän semmoinen olo, et ei tästä hyötyä ole.

Adela mikä on tilanteesi nyt?? =)

 

Morrismau, kyllä tässä kaikenlaisia tunteita käy läpi, niitä negatiivisiäkin. Se on mun mielestä luonnollista ja hyväksyttävää.

Kertomasi kuulostaa tutulta. Meillä on yrityksen alla esikoinen ja ollaan selittämättömiä. Olen kateellinen miehelleni koska hänellä on huomattavasti rennompi ote näihin hoitoihin kuin minulla. Mutta toisaalta hyvä niin. Löytyy läheltä tuki ja turva joka palauttaa jalat maan pinnalle.

Mukava kuulla että pinoon kirjoittaminen helpotti!

Mulle tuo irrotuspiikki aiheutti ekalla kerralla vaikka mitä juilintaa.

mammasäde Tervetuloa joukkoon vaikka ainahan sitä toivoisi ettei lapsettomuutta ja hoitoja tarvisi käydä läpi. Jännä että heti laittavat ivf-jonoon. Meillä pitää aluks käydä inssit läpi.

Oma napa: ekasta inssistä tuli nega. Nyt toinen takana (pp 4). Ei mennyt niin nappiin kuin edellinen. Munasolu oli jo lähtenyt lipettiin ja irrotuspiikkiä ei tarvittu. Yleensä irrotuspiikki pistetään etukäteen mutta itse olen mukana tutkimuksessa. Mulle pistetään piikki vasta inssin yhteydessä.

Tosin nyt on vähemmän alavatsan juilintaa, väsymystä ynnä muuta oireilua. En tiedä onko se hyvä merkki...? Johtuu varmaan osaltaan siitä ettei tuota irrotuspiikkiä pistetty ja toinen kerta on ehkä henkisestikin helpompi kun tietää mitä on tulossa. Toiveet ei ole kyllä kauhean korkealla mutta pakko käydä inssit läpi ennen kuin pääsee ivf-jonoon. Fiilikset: kolmatta inssiä ja ivf-jonoa odotellessa...

 

mammasäde: Negan testasin viikko sitten perjantaina niinkun arvata saattoi Tästä seurasi se että meidät siirrettiin suoraan IVF:ään koska inssejä turhaa kokeilla enempää jossei sulatuksesta enempää simppoja selviä hengissä. Ensi viikolla on eka suunnitteluaika IVF:än puolelle, ja seuraavasta kierrosta kait päästään jo kokeileen Koitampa siis lastata jotain toivon rippeitä siihen laivaan!
Kiva kuulla että muitakin laitetaan suht nopeesti IVF.ään.. mua itsee pelottaa ihan hurjasti se punktio ym. Itelle kun toi inssi oli ainakin niin helppo ja kivuton toimenpide, toisin kun mitä punktio tuskin tulee olemaan!=/
Toivotaan nyt kuitenkin että sulle eka inssi tuottais tulosta ja ei tarvis IVF.ää miettiä!

 

Ensikertalainen ilmoittautuu.. Paljon olen lukenut palstaa ja nyt koin että haluan jakaa tunteita ja asioita ihmisten kanssa jotka tuskailee samoja asioita. Eka inssi tehty, pp 9 menossa.. Outoja tuntemuksia on, johtuuko Pregnylistä, oman pään haaveista vai mitä.. ihme nippailua vatsassa, lämpö koholla (en ole kipeenä), pissan haju on voimistunut (ei pissitulehdusta, se on tarkistettu) etovaa oloa, ennen syöntiä ja sen jälkeen.. Luulosairaaksko tässä on tulossa.. täti jos on tullakseen tulis ens viikolla.. ei kyllä oireita siihen ainakaan vielä.. Odottavan aika on sietämättömän pitkä!

 

En tarkoita tätä seuraavaa pahalla, mutta itse ainakin tulin kyllä luulosairaaksi/valeraskaaksi/hormonit tekivät kummia oireita. Eli kärsin kanssa kaikista edellämainituista: etovaa oloa, kylmä/kuuma, lämmöt koholla(ilman flunssaa), nippailua vatsassa, päänsärkyä, virtsaamisongelmia(ja muutoksia virtsatessa), turvotusta(ei meinannut oikeasti mennä farkut ym housut jalkaan) jne... ja nämä oireet olivat todella voimakkaita, kävin muutamien takia jopa lääkärissä asti tuon 2 viikon piinailun aikana. Kuitenkin piinailu päättyi negaan ja pettymykseen. Itse koitin pitää päätä kylmänä koko ajan, vaikka ainoa ystävä kenelle kerroin "oli ihan varma mun oireiden perusteella että kyllä tärppäs" mutta näköjään silti sitä vaan keho temppuilee kun jotain kovasti toivoo. Tai sitten vaan mun keholle ainakin ne piikitykset oli sen verta voimakkaita että tulee kaikenmoisia oireita.

En silti sano ettei jollain edellämainitut oireet vois olla raskauttakin, mutta tahdoin vaan kertoa omista kokemuksistani

Tsemppiä Izzalle piinailuun!

 

Näin minäkin olen tätä asiaa ajatellu, että pää tekee tepposta ja olen yrittäny olla vaan ihan coolisti, mutta hankalaahan se on.. Olen kyllä niin valmistutunu siihen että ei ekalla voi tärpätä.. Katsotaan kuinka käy.. Ihana että Adela realisoit :-D

 

Tervetuloa joukkoon izza :flower: ja stemppiä piinailuun.

Mulla toinen inssi takana ja oireita ei juurikaan ole. Edellisellä kerralla oli suurin osa noista mistä mainitsitkin izza.

Ehkä otan tämän kerran rennommin kuin ekan inssin. Mutta luulen että syy oireettomuuteen on se että tällä kerralla ei irrotuspiikkiä tarttenutkaan laittaa. Munasolu oli lähtenytkin jo lipettiin ja mulla irrotuspiikki on poikkeuksellisesti inssin yhteydessä. Pistän siis aika monet oireet myös tuon piikin syyksi.

 

Hätähousu ei malttanu odottaa... pp 11 ja kp 27/30-32 ja aamulla testattu nega.. Jotenkin oudolla tavalla rauhoitti oloa.. Kuitenkin samat oireet edelleen jatkuu. Etova olo on vaan lisääntyny ja se tässä ihmetyttääkin että yleensä kierron tässä vaiheessa voisin syödä ja syödä ja syödä, nytten täytyy keksimällä keksi mikä menis alas. Lämmöt edelleen 36.9-37,5. Tosin menkkojen alusta kielis naaman kukkiminen.. Toivoa tietysti on niin kauan kunnes menkat alkaa. Voihan turhauma..

 

Hei taasen.. Piinailut jatkuu.. Kp 31/30-32 ja pp 15 menossa, ei mitään oireita tädin tulosta. Tiistaina testasin toisen negan. Lämmöt ihan reippaasti ollu edelleen koholla, tänään sen takia soittelen lääkärille, kun alkaa yleikuntoon tuo lämpöily vaikuttamaan. Eilen huomasin viivan alavatsalla, navasta alaspäin. Meinäs taju lähtee kun näin sen ajattelin et ois housut painanu siihen, mutta tänä aamuna se viiva on edelleen paikallaan.

Mitäs muille kuuluu? Kuinka Mamapandan piinailu sujuu?

 

Moikka! Kirjottelinkin jo tuonne ensikertalaisten issi ketjuun, mut siellä on kovin hiljasta, joten siirrynpä sitten tänne

Meillä siis inssi edessä seuraavassa kierrossa. Puregon kynä on jo odottamassa, mut itse lääkkeen haen vasta sitten kun uus kierto alkaa.. Meillä alotetaan siis puregon pistoksilla ja tarvittaessa pregnyl irrotuspiikkinä.
Inssiin päädyttiin siksi, et itsellä pco, enkä ovuloi ja miehen simpat tosi huonossa kunnossa(9milj/mll, 3%normaaleja,hitaasti liikkuvia), joten kotikonstein ei oikeen onnistu. Ensin tarkotuksena on tehdä yks inssi ja katsoa miten simpat pärjää pesusta.. Jos menee vielä huonommaks niin sitten suoraan ivf hoitoihin.. Toivotaan nyt et meillä inssit toimis, eikä järeempiä keinoja tarvittais..

Mul olis kysymys muille puregonia käyttäville.. Minkälainen annostus teillä on?
Mulla alotetaan pistely 300IU ampullilla ja 25yksikköä/pv. Jotenkin se vaan kuulosti niin kauheen pieneltä, mut mitäs mä nyt tosta lääkkeestä edes tiedän.. Oletan että lääkäri tietää paremmin

 

Heips,
Oon kirjoittanut muutamia kertoja tuolle ensikertalaisten palstalle, mutta se tuntuu olevan aika hiljainen.

Meillä ensimmäinen epäonnistunut inssi tehtiin viime kuussa. Tällä kierrolla inssi tehtiin viime viikolla. Nyt piinailu jatkuu, miten tämä mahtoi onnistua. Limakalvon paksuun oli kp:nä 11 aika ohut, joten epäilen inssin taas epäonnistuneen... Irrotuspiikkinä olen käyttänyt pregnyliä. Viime kierrolla minä en kokenut rintojen turvotusta ja aristelua, mutta nyt sellaista tunnetta on. Samanlaista tunnetta olen tosin kokenut viimeisen puolen vuoden aikana joka kierrolla. Onko teillä ollut pregnylin seurauksena vastaavaa?

 

Huomenta kaikki
Kolmas inssi takana ja nega tuli. Nyt alkaa jo olla mieli massa ja sydän sirpaleina.
No eikus kohti uusia tutkimuksia ja uusia yrityksiä.
Olisi vain ollut niin ihana sanoa että tuli raskaksi ennen 30v päivää..... pahus

 

toinen inssi takana, ekaa kertaa oli kasvanut 3rakkulaa kaikki 17mm, limis tais olla 7-8mm. ovis sattu lauantaille mutta inssi tehtiin perjantaina ja perään pregnyl.

onko teillä kokemusta tuosta että pregnyl pistetään inssin jälkeen??

saa ny nähä tuleeko tästäkään mitään. lapsettomuutta takana n.7vuotta eikä yhtään raskautta, mitään vikaa ei ole löydetty, sperman laatu hyvä.

 

ninnukka Tuohon kysymykseen en osaa omasta kokemuksesta vastata kun eka inssi vasta tulossa, mut olen kyllä lukenut monesti että pregnyl ollaan laitettu vasta inssin jälkee..

Mulla tänään toinen seurantaultra ja tänään toivottavasti selviää millon eka inssi tehdään.. Jännittä ihan hirveesti, että onko siellä mitään kasvanut kunnolla. Myös tosta limakalvosta oon huolissani. Viikko sitten se oli vain n.4,5mm. Eilen vatsaa sattu just samalla tavalla ku oviksen aikaan ja pelkäsinkin et ovis oli eilen. Testi ei kyllä näyttänyt plussaa, joten toivotaan että oli vaan jotain "kasvukipuja".

 

ninnukka89, mulle on tehty kolme inssiä. Nega kaikista.

Mulla oli irrotuspiikkinä Ovitrelle, koska Pregnyliä ei jostain syystä apteekeista saanut. Irrotuspiikki pistettiin inssin yhteydessä. Kuuluin tutkimusryhmään jossa verrattiin irrotuspiikin vaikutusta ennen inssiä ja heti inssi jälkeen.