Huhtikuun hurmurit 2015

Ehdin jo hehkuttaa muutamia pitkiä yöunia, mutta nyt tuntuu että illalla nukahtaminen on todella vaikeeta. Saattaa nukahtaa illalla vajaaksi tunniksi ja sitten syödään taas ja nukutaan n. kolmen tunnin pätkä, jonka jälkeen alkaa hirveä ähinä, kun kakka pitäisi tulla ja nukkuu tämän jälkeen ehkä tunnin. Eli hereillä ollaan siis aamukuudelta.

Voisikohan korvikemerkillä olla osuutta asiaan, että ilmaa kertyy vatsaan. Tällä hetkellä nan käytössä ja se kerää hirveesti vaahtoa pulloon, voisikohan sekin olla syynä? Ajattelin tänään käydä kaupassa hakemassa jotain muuta korviketta ja kokeilla. Tissiäkin täällä syödään aina välillä. Iltaisin iskee hirveät raivarit rinnalla. Tuntuu ettei tyttö jaksa odottaa että sieltä jotain tulee. Vai voiko tyttö olla myös jo täynnä maidosta, ainakin joskus jos hetken odottaa ja antaa tuttia, niin rauhoittuu. Sitten tuntuu että saikohan tarpeeksi ravintoa, ettei nälkäisenä nukahda.. Miten syöttäminen voikin välillä olla vaikeeta. =)

 

Onko teillä muilla vauvaa joka ei nuku päivällä..? Vauvaa selvästi väsyttää, hän haukottelee ja silmät on puolitangossa. Saattaa syliin nukahtaa, mutta heti kun yrität laskea häntä sänkyyn hän herää.. Tarvitsee kokoajan hytkyttää. Autossa ja kaupassa nukkuu samoin vaunulenkin ajan... mutta kun vaunut pysähtyvät ei enää nukutakaan...Hyvä jos untä päivällä saa sen 2t.
Yöt menee 2-3t pätkissä..
Viime viikom NLAmitat paino 3725g ja 52,6cm

 

Pikku-Katti: ääneen nauraminen on vielä harjoitusasteella..poika saa satunnaisesti äänen aikaiseksi ja näyttää riemastuvan siitä kovasti itsekin
Teillähän on tullut hienosti painoa lisää vauvalle

Kevis: tsemppiä pumppailupuuhiin. Joko teillä aloitetaan kohta kiinteät? Muistanko oikein, että keskosilla otetaan niitä hieman aikaisemmin kuvioihin..?

Miten Jasminilla sujuu siellä ulkomailla? Joko vauva on parantunut?
Komppaan sua tuossa toisten lasten itse hoitamisessa vauvan ollessa tyytyväinen. Minä hoidan usein iltapuuhat ja 3,5v tytön kanssa asiat pitää tehdä tietyllä tavalla, ettei ala kiukuttelemaan, itkemään ja huutamaan. Ei ole pitkiin aikoihin nukkunut päiväunia, joten iltaisin on aika väsynyt. Itse huomaan merkit milloin meinaa alkaa osoittamaan mieltään ja osaan kiinnittää huomion toisaalle, jotta saadaan iltapala, pesut sekä sadut vietyä läpi. Mies taas hermostuu suht nopeasti tuohon kätinään ja koittaa kovapäisenä viedä asiat läpi omalla tavallaan jos on laittamassa tyttöä nukkumaan. Tästä on seurauksena tytön huutokonsertti ja kiukkuinen isä. Itse hermostun mieheen kun ei voi kuunnella neuvojani. Ymmärrän tietysti sen, että tämä voi kokea epävarmuutta kun asiat ei suju niin luontevasti kuin multa. Muuten kyllä puuhaa lasten kanssa ja ottaa näitä huomioon.
Paljon helpompi siis hoitaa nämä (kiukkuiset) iltapuuhat itse, mutta työlästä jos vauva vaatii huomiota ja syliä samaan aikaan.

lakka: minkä ikäisiä sulla oli muut lapset? Mulla on usein siskon lapsia mukana kun oon käynyt kaupassa tms. Heidän iät menee sopivasti omien lasten ikien väliin, joten menisivät omista. Silloin on tullut aika pitkiä katseita ihmisiltä. Mitähän ihmeellistä siinä on, jos useampi lapsi onkin (nuorellakin)? Vaikka taitaa se olla niin, että useimmilla niitä lapsia on yksi tai kaksi ja äidiksi tullaan entistä vanhempana...=)

Joppu: noista korvikejutuista en osaa sanoa. Iltakitinöissä meillä on vähän saman kuuloista. En tiedä kaipaako poika vain syliä ja läheisyyttä, mutta usein tulee annettua rintaa. Hanakasti syö, mutta saattaa pian itkeskellä röyhtäisyn tuloa ja puklailee (mitä tosi vähän muulloin tekee).

Minisport: ei täälläkän näytetä nukkuvan päivisin kuin liikkuvissa kärryissä, autossa tai sylissä. Kärryjen ollessa terassilla pitää käydä aika usein hytkyttämässä niitä.
Juuri nostin pojan pinniksestä, jossa nukkui 20min. Hyvällä tuurilla jatkaa unia, jos koitan tainnuttaa tissillä uusille unille..

Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä reissaamassa. Jännittää miten pitkät ajomatkat sujuu vauvan kanssa. Varan vuoksi lähdetään ajamaan jo aamuyöllä, jolloin todennäköisimmin nukkuu pitkään. Yöt on menneet toistaiseksi hyvin, joten toivottavasti muutkin hotellivieraat saavat nukkua
Vaikka vauva-aika onkin ihanaa, niin odotan kovasti että poika kasvaa hieman isommaksi. Tällä hetkellä on hereillä ollessaan lähinnä mun sylissä (isä kelpaa silloin tällöin) ja sitterissä viihtyy, jos istun vieressä juttelemassa. Ulkona viihtyy jonkin aikaa kärryissä, mutta silloinkin varmistelee huutelemalla, että olen lähellä. Eli kukkapenkkejä ei ole paljoa vielä tälle kesää laiteltu Sisarukset auttaa seurustelemalla vauvan kanssa ja esikoista oon opastanut myös keittiöhommissa, niin voi auttaa ruoanlaitossa.
Ihana-haastava-vauva-arki :heart:

 

Minisport: Voi, onpa tosiaan hankalaa, jos vauva ei nuku päivällä yhtäjaksoisesti oikein ollenkaan. Ootko koittanut vaan tehdä töitä, et asettuisi rattaisiin nukkumaan? Meillä meni pari viikkoa, et oikeesti nukkuu vaunuissa. Niissä pisimmät unet saa niiden ollen yleensä 3 tuntia.

Kevis: Oot kyl sitkeä, kun jaksat pumppailla omaa maitoa! Hieno juttu! Varmasti vie aikaa, kun pumppaat ja sit vielä syöttäminen siinä. Huh, aika homma tosiaan!

Boomkaa: Meillä muksut on syntyneet 01/2008, 09/2011 ja 07/2013. Vanhin auttaa tosi hyvin jo vähän "vaativimmissakin" jutuissa. Noi kaks pienempää lähinnä tuomalla jonkun tavaran tai jotain sellasta.

Käytiin lasten kanssa tänä aamuna puutarhalta kesäkukkia hakemassa. Ristiäisiin ois 2 viikkoa aikaa, joten kiva oli kukat saada laitettua hyvissä ajoin! Nyt pitäs alotella pikkuhiljaa joitain juttuja tekemään juhlia varten. Ens viikonloppuna isommat muksut saattaa mennä mummolaan, niin saan rauhassa tehtyä esim- nimikeksit. Kakun koristekin pitäs tehdä Pihahommista terassin viimeistely ois miehellä vielä edessä. No, kyl se sen ennättää vielä tekemään =)

 

joppu suosittelen käyttämään ehdottomasti jauhetta korvikkeena. Valmiista purkeista tulee mahavaivoja just sen vaahdon vuoksi. Jauhe ei vaahtoa. Meillä toiminut parhaiten kaikilla lapsilla. Jauhe tulee myös edullisemmaksi ja on helppo käyttää myös reissuissa. Ei paina kassissa.

Minisport meillä tuo päivällä nukkuminen vaihtelee tällä hetkellä tosi paljon. Ensin oli hankalaa mutta kun aloin nukuttamaan mahallaan poikaa niin alkoi nukkumaan huomattavasti paremmin. Tosin on niitäkin päiviä ettei nuku juuri ollenkaan. Vaatii nukkuessaankin että olen vieressä. Aavistaa heti jos lähden vierestä tai samasta huoneesta pois. Niinpä yritän saada nukkumaan aina sinne missä seuraavaksi touhuan.

Boomkaa kiitos kysymästä, lapset on parantunut, vaan juuri kun pääsin taas harrastamaan ja ehdin käydä lenkillä alkuviikon niin tänään sitte itsellä ollu kurkku kipeä aamusta asti. Saa nähdä. Toivottavasti ei kestä kauaa. Inhottavaa ku hyvä fiilis menee hukkaan.

Vauva ollut taas aika haastava. Yöt on nyt nukuttu kun oon iltaisin antanut vähä lisämaitoa. Poitsu vetää ittensä ähkyyn. Aamulla sitte tissit on ollu niin täynnä että poika syö ja kaaressa oksentaa. Olin niin tyhmä etten ottanu pumppua Suomesta mukaan ku ajattelin etten oo saanu hirveästi pumpattua aiemminkaan. Pumpulla ollu vaikea saada herumaan vaikka kuinka olis maitoa. En haluais kuitenkaan alkaa säännöllisesti antamaan lisämaitoa kun ollaan imetykselläkin pärjätty. En vaan näinä päivinä ehtinyt ite syömään enkä juomaan niin hyvin joten halusin varmistaa ettei toinen nälkäänsä itke ainakaan.

Nyt taas huuto jatkuu...palataanpa asiaan.

 

8 tunnin unet! Poikanen nukkui yhtä mittaa viime yönä noin 22-06! Olin aamulla ihan ällistyksissäni, kun töihin lähtevä mies olikin ensimmäinen ylhäällä, enkä minä täysitissi-tuskissa tai nälkäinen Poikanen!

Päivä onkin sitten vastapainoksi ollut hankalampi, missään muualla kuin sylissä ei ole hyvä, eikä aina oikein siinäkään.

Meillä tosiaan ruvetaan maistelemaan soseita jo tässä kuussa, jotta saavutuskasvua tulisi ja saataisiin ikätovereita kiinni. Alun lusikallisilla ei toki ole ravitsemuksellista merkitystä, mutta totutellaan. Heinäkuussa 4 kk ikäisenä soseita pitäisi sitten jo ihan syödä aterioina, ja seuraavassa kuussa ottaa lihaa mukaan. Ja toki rintamaito mukana niin pitkään kuin vaan tulee. Nyt saatiin ohjeet ostaa rintamaidon sakeuttajaa, jos se vähentäisi pulautteluja ja pidentäisi ruokailuvälejä, kun kerta-annosta voisi kasvattaa. Ja riisipuurojauhetta tuli myös ostoslistalle. Toiset juhlii vasta 1 kk päiviä, ja täällä jo aloitellaan soseita :O Tänään on 3 kk päivä :heart:

Huh-huh kun se rota-rokote saa aikaan pahanhajuisia päästöjä! Onko muilla ollut samaa?

Jos olis useempia lapsia, tästä pumppailusta ja sen lisäksi imettämisestä ei kyllä tulis mitään, kun aikaa menee niin paljon.

 

Pitkästä aikaa voisin päivitellä tämän huvikummun kuulumisia

Meillä oli viime viikolla taas painokontrolli ja voi miten on pirpana kasvanu!
6vkon mitat siis: 4085g 55cm

Täällä on alkanu yökukkuminen! Herää siinä klo 00-02 ja valvoo 4-5 aamulla! Päivällä nukkuu pikku pätkiä ja muun ajan syö tai kitisee... : /
Eilen oli oikea kiukku ilta joka onneksi rauhoittui puolen yön aikaan.

Imetys on nyt sitten taisteltu loppuun No, tyttö syö pullosta, kasvaa hyvin siitä olen kuitenkin tyytyväinen

Alkaa itsellä olla jaksaminen jotenkin vähissä! Päivät tyttö tuntuu viihtyvän vaan sylissä illat kitisee ja yöt valvoo...
Päivisin sitten pitäisi jaksaa juosta yhden äärettömän rasittavan iän omaavan 2vuotiaan perässä, kuunnella 3vuotiaan uhmakiukkua, olla erotuomari noille isommille (5v ja 8v). Huh! Iltaisin ei kyllä muu ole mielessä kun oma sänky (sitten kun sinnekin pääsis joskus ajoissa nukkumaan).
Tuntuu typerältä valittaa väsymystä kun toisilla vauva kärsii koliikista tai muista sairastelusta : / jaksamista kaikille joilla vauva kipuilee tai muuten on hankalaa!

Migreenikin on palannut jälleen elämääni. Pari iltaa sitten sain taas niin kamalan tajunnan räjäyttävää kohtauksen että se vei kirjaimellisesti jalat alta! Onneksi oli mies kotona sillä vauvan hoitaminen ei olisi onnistunut mitenkään päin
Nyt on onneksi estohoito aloitettu, katsotaan josko se alkaisi puremaan...

Jotain hyvääkin:
Meillä tulee miehen kanssa ensi kuussa 10v yhteiseloa täyteen <3
Olisi ihana juhlistaa jotenkin

Nyt iltahommiin...

 

kevis onnittelut pitkistä unista ja hirveästi peukkuja teidän arkeen! Jospa se kiinteiden aloittaminen menisi mallikkaasti ja sulla jäis vähän enemmän omaakin aikaa.

Sitkeäsissi voih kun tuo kuulostaa niin tutulta...2 ja 3 vuotiaat ei tosiaan oo parasta viihdettä vauvan hoidon lisäksi. Eikä tosiaankaan oo typerää sanoa jos on väsynyt! Kaikilla meillä on omat haasteensa. Välillä omakin mies puhuu niin tyhmiä ja olettaa että kun oot kerta äidiksi halunnut niin ei sais valittaa vaikka olis miten koliikkilapsi tai muuten haastavaa...ei aina oikein heru ymmärrystä sieltä. Siispä täälläkin ollut aika alakuloista viime viikot. Ei vaan yhtään pinna kestä tuota kolme vuotiasta joka esittää vauvaa ja pissailee housuun ym.ihanaa. Sitten kun komentaa tai puhuttelee niin uhoaa vaan takas. Ei sais ottaa niin ressiä mutta jotenkin ei vaan jaksa sitä suun soittoa takasi. Oon yrittänyt vaikka ja mitä sopimuksia tehdä mutta muisti on kuin kanalla ja kestää sen 10 sekuntia!
Sai tyttö uuden unelma mekon ja vaikka ja mitä mutta silti vaan uhmailee ja homma jatkuu samanlaisena. Taas tuo kaks vee on ominut isänsä itselleen. Järkky huuto kun mies on hetken poissa silmistä tai jos erehtyy ottamaan vauvaa syliin tms. Siispä aamut menee kun tytöt huutaa isän perään tai tappelee keskenään. Käyvät hakkaamassa ovea kun syötän vauvaa jne. Siinä ei sillon mummi eikä tädit kelpaa kun on "hengenhätä".

Mieliala on siis ollut aika pohjalla nää viime ajat. Toivottavasti ei jää päälle. Mieskin jopa eilen sanoi että on kerrankin huomannut sen verran ihan ite että oon jotenkin maassa/surullinen. Vaan kun ei hänen mielestä ole siihen mitään järkevää syytä vaan on ihan mun omaa "typeryyttä". Ei ilmaissut asiaa ihan noin mutta sitä se tarkoittaa. Voi kun voiskin vaihtaa vaan nappia painamalla sen mielen taas iloiseksi ja energiaa pursuavaksi. Tänään kyllä pääsin pitkästä aikaa käymään ulkona pois kotoa. Vauvakin jäi kotiin ja oli pärjännyt hyvin. Kävin aamulla torilla ja vielä illalla käytiin miehen kans Kaupoissa ja syömässä. Että nythän sitä pitäs jaksaa taas seuraava kuukausi harmi vaan kun se hermo menee ihan yhtä nopeasti vaikka olisikin ollut yks vapaa välissä.
Me jopa suunniteltiin pikku reissua kahdestaan (+vauva) mutta jotenkin mulla meni siihenkin fiilikset...ei nyt vaan innosta, varsinkaan petipuuhat. :ashamed:

Miten teillä muilla? Ootteko nauttinut petihommista samallain ku ennenkin?

Vauvan kehitys on kyllä edennyt hurjaa vauhtia. Poika nauraa ääneen, alkaa huuteleen isälleen ja äidille kun tulee samaan huoneeseen. Osaa kiukutella ja itkeä tekoitkua mikä on oikein huvittavaa. Hoidossa on oikein nätisti mutta äidille ollaan haastavia. Mummille juoruaa leuka vapisten asioita pikku hiljaa kurkottaa ja tarttuu leluihin. Tuijottaa kovasti lempileluaan mikä roikkuu kopassa ja toisinaan suuttuu lelullekin. Sängyllä maatessa nostaa koko ylävartalon ylös ja pää on pystyssä koko ajan. Sylissä haluais istua mahdollisimman pystyssä. Oikein tiitterä poika siis. Pelottaa jo että koska hän lähtee liikenteeseen kun menohaluja tuntuis olevan vaikka muille jakaa. Jumppaaminen ei juuri ole tauolla. Huh ja tämä kaikki tapahtunut niin lyhyessä ajassa kun ikää on vaan 10 viikkoa :heart:

 

Ei toimi sivut ollenkaan! Ärsyttävää yrittää koko ilta kirjoittaa ja sitten tulee mitä sattuu.

 

Unohtui kiittää onnitteluista, eli kiitos Tarkotus olisi tosiaan pitää häät ja ristiäiset samassa, kirkko on varattu ja hääpuvun ostin eilen. Kaikki muu tekemättä Huh, saa nähdä miten selviän valmisteluista kun aikaa on se kuukausi ja apuina vauva+ meilläkin uhmakas 3 v joka kakkaa vaippaan ja syö nykyään tuttia yms vauvatouhua.. Meno on välillä kuin eläintarhassa!! Mies haluaisi pitää yllärihäät, mutta minä meinasin että julkistetaan asia juhannuksena. Saataisiin varmasti järjestelyapua eikä jännitys kasvaisi liian suureksi.

Vauva onneksi on melko helppo edelleen. Nukkuu yhdellä yösyötöllä, kasvaa tissimaidolla hyvin, ei itkeskele turhia. Pätkissä tosin päivisin nukkuu ja on kanniskeltava, mutta tuossahan se roikkuu käsivarressa ja menossa mukana jotenkuten..

Jälkitarkastusajan varasin eilen ja se on kahden viikon päästä. Vauva on nyt sen 6 viikkoa vähän päälle(?), jos oikein laskin. Meillä ei ole ollut petipuuhia, hui mikä aika, kun ottaa loppuraskaudenkin huomioon.. Miesraukka. Mutta minulla loppui jälkivuotokin vasta viime viikolla. Pitkään pohdin ehkäisyasiaa ja päädyin nyt minipillereihin, saa sen kierukan myöhemminkin jos haluaa. Minulla vaan ei ole koskaan pillereitä ollut ja mietin kyllä miten ne muistan ottaa päivittäin! Kännykkään päivämuistutus? Kun viimiseen 4 vuoteen ei ole asiaa juuri tarvinnut miettiä, niin nyt taas muistuu mieleen kuinka rasittava tuo ehkäisyasia on.

 

Kiitos JASMIN sympatiasta
Kuulostaa tuo teidänkin tilanne välillä NIIN tutulta!

ÄITI88 Onnea minunkin puolestani Ihana ajatus tuo häät ja ristiäiset yhtäaikaa

Meillä ei vauvaa kasteta, joten nimi kerrottiin kaikille vauvan synnyttyä

Ääh, meillä on tällä viikolla tuon toiseksi nuorimmaisen 2v synttärit! Onneksi ei ole tulossa kun isovanhemmat ja tädit mutta jotenkin on veto niin pois ihan jo tän flunssan takia ja muuten että ei vaan jaksaisi yhtään...
Siivotaki pitäis Kämppä on ku hävitys kun ei vaan kädet, aika ja kiinnostus ole riittänyt...
Noh, kivahan se on toista juhlistaa kuitenkin

EHKÄISYSTÄ:
Mulla oli jälkitarkastus jo pari viikkoa sitten 5vkoa synnytyksestä. EHKÄISYKSI päädyin kierukkaan (hormoni).
Täällä meillä sen saa ilmaiseksi niin sekin jo oli plussaa
Minipillerit ei mulle käy millään. Aiheuttaa kauheat usean viikon kestävät vuodot : /

Petipuuhia ollaan kyllä jo useamman viikon vähän kokeiltu ja hyvinhän tuo sujuu... Jälkivuoto mulla kesti vaan viikon ja mitään repeämiä/tikkejä mulle ei tullut niin nuo ei ole sinällään ollut esteenä... Väsymys iltaisin on ehkä ollut suurin syy ettei kauheasti ole kiinnostus riittänyt miehen kanssa hempeilyyn

Mites te ketkä olette jo jälkitarkastuksessa käyneet, onko teille mainittu LANTIOPOHJA LIHAKSISTA?

Mulle lääkäri tokaisi että nuo ovat aika olemattomat joten nyt olis aika alkaa jumpata...
Olenhan mä yrittänytkin mitta kun se vaan on niin TYLSÄÄ! Ettei huvittais yhtään... Kuinkahan nopeesti alkaa tuloksia näkymään (tuntumaan) päivittäisellä treenillä?

 

Lantionpohjanlihakset alkaa heti parantua, kunhan vaan niitä harjottaa. Mulla on nyt 6vk synnytyksestä ja saan jo pissisuihkun osittain katkastua. Treenailen päivittäin ihan imetyksen yhteydessä, kun sillon parhaiten muistan. Jälkitarkastus on 2 viikon päästä vasta.

Petipuuhat on ihan ok, mut noi kuivat limakalvot on mitä kurjimmat! Mut ei se ihan samanlaista oo vielä kun ennen. No kaikki aikaanaan

Mieliala mulla on pysynyt hyvänä koko ajan. Kaikki 3 aiempaa on olleet tyttöjä, ja oon ollut aika itkuinen ekat viikot. Ei mitään maata mullistavaa, mut herkillä ainoastaan =) Nyt ei oo sitä ollut. Yhdet itkut tirautin kotiutuessa, mut muuten hyvin tasaista ollut.

Ens viikolla ois ristiäiset. Oon alotellut puuhasteluja pikkuhiljaa. Kakun koristeen tein marsipaanista ja nimikeksien valmistamisenkin alottelin. Isoimmat muksut menee mummolaan vklopuksi, niin saan tehdä rauhassa kaikkee piperryksiä =)

 

Lantionpohjanlihaksista mulle mainittiin jälkitarkastuksessa myös. Enpä ole noita muistanut harjoitella, tosin ei kai tuo alapää sektion jälkeen ole ihan samanlaisen harjoituksen tarpeessa. Vaikka ei se pahitteeksi ole. Pitäisihän niitäkin treenata, samoin kuin kaikkia keskivartalon lihaksiakin, jotta pääsis kohta jo kunnolla urheilemaan.

Mulla on kohta mennyt sektiosta tuo 2 kk ja mulla on jonkinlaiset kuukautiset päällä! Aivan samanlainen tunne selässä ja pientä kuukautismaista vuotoa. Nytkö nämä jo alkoi. Minä kun odotin,että olis kauemmin poissa..

Muuten täällä kaikki hyvin, neiti nukkuu ihan hyvin yöt. Eka pätkä 3-4 tuntia ja seuraava pätkä onkin yleensä vain tunnin verran, jolloin alkaa hirveä ähinä. Mutta kun otan tytön viereeni, niin nukahtaa uudestaan. On vissiin tottunut jo, että aamuyöllä pääsee kainaloon nukkumaan.

 

Hei pitkästä aikaa! Meidän poika on ollut sellainen sylivauva viime viikot,että päivisin ei todellakaan tekemisen puutetta oo. Eli täällä nukutaan päivisin joko sylissä taikka kantoliinassa. Onneks oon saanut viime päivinä myös vaunuihin nukutettua pidemmille unille niin saa hetken hengähdystauon. Mutta en valita. Yritän ajatella,että tämä on hetkellinen sylitankkausvaihe. Pääasia,että pieni nukkuu ja on tyytyväinen

Iltaisin poika on suht.tyytyväinen ja jaksaa olla jo pidemmän aikaa hereillä. Yöllä nukkuu eka 5h ja sit 2-3h. Sen jälkeen sit noustaakin jo ylös eli klo 6. Poika on hetken vaan hereillä ja menee jo ekoille päikyille. Eli herättää äidin ylös ja rupee ite takas unille. Kiitos! No,saan nyt omaa aikaa sit aamuisin,kun esikoinen nukkuu klo 8-9 asti. Oon nyt hyvällä omallatunnolla kattonut nauhalta ohjelmia

Leikkikaari otettiin eilen käyttöön ja hetken viihtyy siinä yksin lelueläimiä tuijotellen. Hymyjä saadaan joka päivä Silti itkuakin riittää päiviin,mutta nythän itkun määrä on maksimissaan. Tänään tuli 7 viikkoa täyteen. Uutena rauhottelukeinona on musiikin kuuntelu. Laitetaan popit soimaan niin johan rauhottuu. Yksi ilta istui sitterissä tunnin tuijotellen ja musiikkia kuunnellen. Oltiin ihan hämillään miehen kanssa. On kyllä erilaista esikoiseen verrattuna.

Tunteet itsellä on tasaantuneet normaalitasolle. Jotenkin oon muutenkin rennompi äitinä mitä esikoisen aikaan. En stressaa pienistä ja ajattelen,että tietyt vaiheet kestää hetken. Vaikka kyllähän hermo on välillä tiukilla,kun molemmat lapset parhaillaan huutaa yhtä aikaa kurkku suorana.

Lantiopohjalihaksia oon yrittänyt harjoitella. Kunhan vaan aina muistaisi. Tuo on hyvä muistisääntö,jos harjoittelisi aina imetyksen aikaan. Pitää yrittää petrata itteensä.

 

Olipas hankalaa päästä tänne! Monta kertaa koitin, niin virheilmoituksia tuli, ja sitten piti muistella salasanaa.. mutta muistinpas! (melkein jo tein uuden rekisteröinnin, mutta sen linkki ei toiminut..)

Uskaltaiskohan puuta koputellen sanoa, että illat on olleet jo jonkin aikaa helpompia, en muista milloin viimeksi tuli käveltyä yöllä ympäriinsä kaarella karjuva kapalopaketti sylissä! Sylipäiviä kyllä riittää, rengasliina on niin pelastus! Tänään onnistuin lypsämäänkin nukkuva Poikanen liinassa.

Bataattisosetta tein ja laitoin samalla pakkaseenkin, jäädytin silikoniseen jääpalamuottiin ja irrottelin jäätyneet kuutiot purkkiin. Otettiin jo maistiaisia, laitoin omaa maitoa sekaan. Yllättävän hyvin Poikanen hoksasi lusikkaruokailun idean, toki on saanut Deet lusikasta, niin helpompi. Hyvin upposi sose. Nyt oli kolmas maistelupäivä, niin Poikanen vaati jo lisää. Ja eka erä olikin jo kerennyt läpi asti. Huh mikä haju, ja mikä sitkas koostumus!

Joppu, mullakin alkoi menkat 2 kk kohdalla, ja tuli uudelleen viime pe. Ei onneksi mitään tulvehtimista, mutta olis saaneet olla tauolla vielä kauemmin. Mullehan jo laitettiin kierukka, että se onneksi niukentaa vuotoa. Tuntui, että vuodon aikana maitoa tuli vähän heikommin, huomasitko samaa? Välillä on pientä tiputtelua tuosta kierukasta, toivottavasti ei jatku kauaa. Syksyllä olis ollut paniikissa, jos paperiin olis pyyhkiessä tullut punaista, nyt ei moisesta hätkähdä, kun tietää syyn.

Lantiopohjanlihaksia tulee turhan epäsäännöllisesti treenailtua, hyvä jos siitä välillä muistutetaan

Kurja jos on alakuloa, se on ilmeisesti varsin yleistä. Eikä toki poistu reipastumalla. Sen tunnistaminen ja toteaminen itselleen taitaa olla hyvä merkki, ja tuntuu että näette paljon hyviä asioita elämässänne, tsemppiä!

 

Äiti 88: voimia valmisteluihin! Toivottavasti saat apua. Itse aina yritän kovasti olla ressaamatta juhlista mutta viimeistään juhlapäivänä paniikki iskee siinä vaiheessa kun tuntuu että vaikka kuinka heiluu niin kaikki ei millään valmistu ajoissa. Aika aina juoksee ja ite on suunnilleen kalsareissa minuutti ennen vieraiden tuloa. Aina sama juttu!

Taas meni puolet päivästä makkarissa vauvan kanssa. Ei meinaa pojalla mahavaivat helpottaa vaikka oon rajoittanut aika paljon jo omia syömisiä ja juomisia. Illaksi uskaltauduin kyläilemään tuohon kohtuu lähelle ja poitsu huusi koko kyläreissun suunnilleen. Istuin sitte pari tuntia hänen kanssaan keittiössä että muut vieraat sai keskenään jutella. Heti kun muut vieraat lähti niin poikakin rauhoittui hetkeksi. Tosin kun kotiin päästiin niin itku jatkui siihen saakka kunnes pääsi yöunille. Sammui jo ennen ysiä yöunille. Meillä yöunet suunnilleen 22-10 ja siinä välillä syödään yleensä 5:30 ja unia jatketaan kun on molemmin puolin syöty. Jos hyvin menee niin ei saada raivaria. Toki ähistään ja tuttia laitetaan useamman kerran yön aikana. Piereskellään ja haistaan pahalle. Päivät onkin sitten hankalampia! Nyt ollu varmaan enemmän itkua kuin hiljaisuutta. Jos nukkuakin yrittää niin ihan pätkissä mennään ja herätään mahakipuun ja kova huuto alkaa saman tien. Sääliksi käy pieni. Jospa se pian alkais helpottamaan. Kunhan oma pää kestäis. Pitää yrittää ajatella että vauvalla on enemmän kestämistä kun häntä sattuu ihan konkreettisesti.

Lantionpohjalihakset on jääny huomiotta lähes kokonaan. Toki niistä on mainittu ja toitotettu kyllästymiseen asti. Kaippa minä oon sitten tyhmä tai kovapäinen ku en edelleenkään oo muistanut niitä harjoittaa. En kuitenkaan ole kokenut ainakaan vielä että ne jotenkin puuttuisi kokonaan. Ja minusta aika hurjaa sanoa kellekään (vaikka olisi kuinka lääkäri ja hyvää tarkottaisi) että ne on olemattomat! Hurjaa puhetta.

Ehkäisystä sen verran että olen koko ajan lykännyt koko asiaa. Haluaisin renkaat niinku joku muukin jossain sanoi. Mutta koskapa niitä ei imetyksen aikana voi käyttää niin kai se on pakko ottaa kierukka. Meillä sais kuparin kaupungilta. Sitä en halua. Hormonikierukka kallis ja ehkä vähän mietityttää se laittaminen. Voitteko kertoa miltä se tuntui? Kävikö kipeää? Onko jotain muuta huomioitavaa?

 

Kevis: ihan kuin maidontuotanto olis ollut hieman heikompaa muutama päivä sitten. Ainakin tyttö sai raivareita tissillä. Tosin nää tuntuu semmoisilta kuukautisilta, ettei ne kunnolla oikein edes ala. Mutta eiköhän se ole normaalia, että kroppa on hieman sekaisin raskauden jälkeen.

Jasmin: tsemppiä ja voimia pojan mahapurujen kanssa. Toivottavasti helpottais pian. Ei ole kiva katsella, kun pienellä ei ole hyvä olla.

Tyttökin on alkanut viihtymään leikkimatolla lelukaaren alla. Saattaa viettää melkein tunninkin siinä päästellen uusia äännähdyksiä ja pieniä naurahduksia. Niitä on hauska seurailla. Nytkin syön aamupalaa tässä tytön leikkiessä vieressä. Ehtii myös kotitöitäkin tehdä tytön ollessa hereillä.

Yöllä meillä nukutaan suht hyvin 7-8 tuntia yhdellä syötöllä. Päivällä huomaa, että nukkuu yhdet pidemmät unet ja muut unet on sellaista puolta tuntia. Omaan sänkyyn kun laittaa, niin hetken päästä ollaan hereillä. Huomaa vaan että pitäisi saada tyttö nukkumaan ilman tuttia, koska muuten nukahtaminen kestää ja kestää, kun lupsutetaan vaan tuttia ja sitten kun se tippuu, niin ollaan silmät niin suurella kuin voi olla.

 

Nonniin, nyt on reissu tehty! Poika viihtyi hyvin autossa (7h suuntaansa pysähdysten kera). Päivärytmit pysyi suht samoina, joten nukkui hotellissa hyvin yöt eikä turhia itkeskellyt. Reissun aikana oppi tarraamaan lelusta kiinni (haparoiden, mutta yritys on kova).

Täällä on ollut keskustelua monista asioista. Koitan nopsasti kommentoida, että pääsee unten maille. Aamulla on nimittäin 2kk neuvola
Jopas oli muuten sivujen ulkonäkö muuttunut!!

Menkat: ei ole vielä alkaneet. Esikoisesta (sektio) alkoivat 2kk synnytyksestä ja seuraavasta (alatiesynnytys) 10kk synnytyksen jälkeen. Toivon tiheän imettämisen pitävän menkat poissa vielä pitkään

Petipuuhat: suoraan sanottuna...täytyy myöntää, että ei hirveänä kiinnosta tällä hetkellä. Itse seksissä ei ole mitään vikaa; nautin siitä, tuntuu hyvältä ja homma pelittää kuten ennenkin. Mutta iltaisin kun vihdoin pääsen sänkyyn niin päällimmäisenä mielessä on nukkuminen. Tai ehkä kaipaisin hellyyttä ilman "vastapalvelusta". Kun päivä koostuu vauvan hoidosta, huushollin siivouksesta, ruoanlaitosta sekä isompien lasten huolehtimisesta, niin olisi ihana saada nukahtaa illalla siihen, kun toinen vaikka vain silittäisi niskasta.

Mieliala: raskaimmalta tuntuu olla jatkuvassa vastuussa vauvasta, kun mieskin on paljon poissa. Tai miten sen muotoilisi..jotenkin älyvapaa lause - tottakai sitä on vastuussa omasta lapsestaan . Väsymys johtuu varmasti osittain siitä, että öisinkin herään suht herkästi ja odotan, että tuleeko isompi itku vai onko vain unikitinä. Mutta juuri tuo, että se olen minä joka herää - mies voi nukkua läpi yön kuin tukki vaikka nukkuisinkin lyhyet yöunet.
Niinkin pieni vastuunvapautus kuin aamupalan nauttiminen hotellissa tuntui luksukselta. Mies jäi siis esikoisen sekä nukkuvan vauvan kanssa huoneeseen ja otin 3v. tytön aamupalalle kanssani. Takaraivossa oli tosin tunne, että "syö nyt nopeasti, vauva on varmasti herännyt ja mies tuskastuu tämän kanssa"
Jeps, en ole korvaamaton, mutta tiedän että mies pärjää paremmin lasten kanssa kun nämä ovat isompia.

Parempi lopettaa tämä postaus, kun tuntuu ajatukset olevan vähän levällään. Huomenna sitten neuvolakuulumisia

 

Jasmin, kierukan laittaminen ei tuntunut papa-kokeen ottamista enempää (se muuten pitää ottaa tai olla otettu ennen laitoa, mutta varmaan muissakin ehkäisyvaihtoehdoissa? Syksyllä otettu riitti). Sanoi, että voi ottaa särkylääkkeen paria tuntia ennen aikaa, mutta en muistanut, ei haitannut. Joillakin on "vierasesineen tuntua" jonkin aikaa, mutta se itse kierukka on tosi pikkuinen kapistus (vaiika se pakkaus on iso, mutta siinä on asetin mukana). Mä en taatusti muistais syödä pillereitä säännöllisesti, kun verenpainelääkkeetkin tuppas unohtumaan kännykkähälytyksistä huolimatta. Onneksi niintä pääsi eroon aika nopeasti. Itselle ehkäisyrengas ei ole tuttu, mutta luulisin siitä olevan enemmän tuntemuksia kuin kierukasta.

Boomkaa, kiva että reissu sujui hyvin! Me ollaan miehen lomalla heinäkuussa menossa pohjoisemmaksi reilun 6 tunnin ajomatkan päähän, ja se mietityttää. Että miten automatkat sujuvat, ja miten Poikanen nukkuu vieraassa paikassa (vaikka onhan jäbä nukkunut 4 eri sairaalaosastollakin), niin ja mitä kaikkea tarvitaan mukaan!

Juuri tuo päävastuussa ja jatkuvassa "toimintavalmiudessa oleminen" taitaa olla raskainta. Vaikka en olekaan ainoa, joka Poikasta pystyy ruokkimaan, olen kuitenkin se, joka laittaa ne valmiiksi ja turhan usein myös se, joka pullot tiskaa.. ja kun siitä sanoo, se on jäkättämistä.. hyvä että tulee tässä pohdittua asiaa, on sitten jäsentyneempää puhua miehen kanssa asioista. Minustahan se maito tulee ja olen täällä päivät Poikasen kanssa, niin ymmärrettävää että ruuan "omistajuus" tuntuu olevan minulla. Mutta että kun pyydän laittamaan vellijauhetta pulloon, ettei poika puklaisi niin helposti ja paljon, niin ei ollutkaan laittanut. Ja poika puklasi paljon eikä ole tyytyväinen kuin pystyasennossa (hän nyt nukkuu nyt kantoliinassa tyytyväisenä, mutta olisin minäkin mielelläni nukkunut lisää..). Ymmärtäähän sen kun muistelee loppuraskauden närästyksiä, ei siinä tyytyväinen ollut.
En toki oleta tai odota, että hoitovastuu siirtyisi miehelle tämän tullessa töistä ja että itse olisin silloin vapaalla, mutta vähän enemmän oma-alotteisuutta saisi olla. Mutta miten antaa siihen tilaa ja mahdollisuutta? En mielestäni vaadi että asiat tehdään tietyllä (minun) tavallani, mutta täytyypä tarkkailla omia sanomisiani ja tekemisiäni vähän ulkopuolisesta näkökulmasta.. (jee, haaste aivoille, eikä vaan jatkuvasti pelkästään keholle!)

Nyt ehkä uskaltaa sanoa, että n. 1,5-2,5 kk kohta oli hankalinta, nyt helpottaa. Siis Poikasen nukkumisen ja muun kanssa. Ja on ihanaa, kun vuorovaikutus monipuolistuu! Odotan innolla jatkoa.

Jääköhän tämä hytkyttely ja heijaaminen päälle, kun niin usein on Poikanen kantoliinassa ja hytkettylee itseään tai ylävartaloaan että lapsonen pysyy tyytyväisenä unessa? Ai niin, voishan tässä samalla niitä lantiopohjalihaksiakin treenailla..

 

Jäänyt vähemmälle nyt täällä käynti kun ei meinaa sellaista rakosta löytää.

Toivottavasti nämä ovat ensikertalaisen turhaa hysterisointia, mutta mietin onkohan lapsellani refluksitauti ja/tai maitoallergia.. Seuraavia oireita on ilmentynyt: paljon ilmavaivoja, vatsan väänteitä ja vaikerointia myös unissaan, vaikea saada nukkumaan päivällä, viihtyy ja nukahtaa syliin, tarvitsee rauhoittaakseen hytkytystä, syödessä limainen rohina, tarttuu rintaan ahnaasti, mutta vetäytyy pian pois onneksi jatkaa syömistä, iltakakassa vihreä läntti.. Toivottavasti vain kuvittelen ja masuvauvatkin ajan myötä helpottuvat..

Onko kellään kokemuksia näistä? Onneksi ensi viikolla neuvolalääkäri

 

2kk neuvolan kuulumisia:
Kasvua on tullut hyvin, painoa 6,2kg ja pituutta 58,7cm (ei mikään keijukainen tosiaankaan). Terkka naurahti, että taitaa viihtyä rinnalla Saatiin myös eka annos Rota-rokotteesta. Muuten kaikki ok, poika hymyili ja jutteli terkalle reippaasti.
Tänään on ollut aika väsynyt; nyt torkkuu sängyllä ja katselee välillä kun kirjoittelen. Toivottavasti ei tule kipeäksi rokotteesta.

Kevis: kiitos kun puit mun aatokset sanoiksi! Juuri tuota toimintavalmiudessa olemista tarkoitin.
Reissaamisesta muuten..Kun pakkaa hirveästi kaikkea mukaan, niin todennäköisesti ei tavaroille ole tarvetta. Mutta jos unohdat jotain, niin eiköhän satu vaikka ja mitä Meillä oli mukana vaatteita, vaippoja, harsoja, kosteuspyyhkeitä sekä kuumemittari + särkylääke. Hotellissa oli matkasänky, jossa pienokainen nukkui todella hyvin

Paljon tsemppiä kaikille, joilla myös noita uhmaikäisiä lapsosia. Oma 3v. jaksaa kiusata (härnätä) isoveljeä jatkuvalla syötöllä. Sitten isoveli antaa takaisin ja seuraavaksi hermostun itse molemmille

Juups, nyt viikkaileen pyykkejä ja laittaan jotain herkkua iltapalaksi!

Boomkaa ja papunen (tänään) 2kk

 

Heiips kaikille erittäin piiiitkästä aikaa!
Ei ole ollut intoa, eikä aikaa käydä kirjoittelemassa täällä.

Tosiaan synnytyksen jälkeen heti salissa tytöllä oli hankaluuksia saada imiote rinnasta. Kätilön piti topakasti auttaa. Lopulta tyty imi sen puoli tuntia, mutta jo toisella syötöllä homma ei onnistunut lainkaan.

Sairaalassa oltiinkin sitten pari pv pidempää, kun tytön paino vaan laski. Tyttö oli tosi itkuinen, hamuili ja heräsi nälkäänsä pahimmillaan 15 min välein, mutta rinnalle päästyään meni ihan veltoksi ja simahti. Imetysohjausta saatiin joka pv monet kerrat, yölläkin. Tuli vaikka mitä niksiä narrimaidosta alkaen, mutta lopulta piti pumpata pulloon maitoa ja antaa siitä. Sairaalassa ollessa nukuin vuorokaudessa max pari kolme h pienissä pätkissä, joten olin vähän tööt kotiin lähtiessä.

Kotona yritin vielä imettää, mutta pian totesin, että pumppaan ja annetaan pullosta, kun homma ei lähtenyt millään sujumaan. Pumppasinkin sitten kaikein maidon tytölle n. kuukauden, eli n. 3-5h välein pumppausta käsipumpulla yötä päivää ja syötöt päälle. Tyttö sentäs nukkui tuolloin 2-3h pätkissä. Pumppaaminen aiheutti rasitusvamman oikeaan ranteeseen. Terävä kipeä nuppineulanpään kokoinen piikki siihen on noussut. Kipeä on ollut nyt kk ja kuurina oon 8pv Buranaa syönyt, mutta kipu ei häviä. Pitää tk-lääkärille varata aika pian.

No, mutta mukava käänne tapahtui tytön syömisessä, kun huomatessani maidon tulon alkavan ehtyä tarjotin rintaa pumppauksen lomassa hänelle. Ja niin vain neiti tarrasi napakasti rintaan ja alkoi syödä. Pumppasin ohessa varuiksi jonkun päivän, mutta joka pv homma tuntui sujuvan paremmin, joten pumppu on nyt muutamaa kertaa lukuunottamatta lojunut käyttämättä.

Imetyksen myötä tytön yöunet ovat yleensä tunnin pätkiä öisin. Välillä hän saattaa nukkua kolmekin h putkeen, mutta pääsääntöisesti tunnin ja allekin on unipätkät, eli oon aika väsynyt. Päivisin hän ei nuku kuin sylissä ja vaunuissa hyvin. Sitterissä max 15min, kun jo havahtuu. Vaunuissa lenkillä/kaupoilla voipi vetää sikeitä n. 3h.

Nimiäiset oli ja meni. Mukava tilaisuus oli. Tilattiin kakut ja valmista ostettiin. En ois mitenkään ehtinyt leipoa, kun tytöllä ei ole mitään selkeää päiväunirytmiä. Tuolloin tissillä syömisessäkin meni usein tuntitolkulla, joten oman jaksamisen kannalta mentiin sieltä missä aita on matalin. Pääasia oli, että tilaisuus oli lämminhenkinen.

Meillä oli myös ongelmaa pulauttelun kanssa. Alkoi siinä 2vk iässä. Laitoksella jo nieleskeli puklua ja rohisi. Kotona sitten alkoi pulautella kunnolla, makuulla nieleskeli johon heräsi usein, yski ja rohisi. 1kk neuvolassa painoa oli tullut vain 95g/vk. Otettiin käyttöön sakeuttaja ja gaviscon. Jonkun kerran käytettiin sakeuttajaa ja kyllä se auttoi, ettei yöllä tyttö puklaillut niin paljoa ja nukkuikin pidempiä pätkiä. Nyt puklailu on onneksi rauhoittunut ilman sakeuttajan käyttöä.

Ma ois 2kk neuvola, vaan liekkö sinne päästään, kun tytöllä on nyt flunssa! Käytiin lääkärissäkin, mutta onneksi ei ollut mitään vakavaa. Nielu punoittaa, joten ohjeisti miten toimia, mikäli tytölle tulee kurkunpääntulehdukseen viittaavia oireita. Onneksi neiti on ollut nyt virkeämpi. Toivon vaan, että tauti menisi pian ohi. Itsekin sen sain ja nyt mies myös.

Itsellä on välillä tosi väsynyt olo, kun yöt on usein todella rikkonaisia. Hyvällä omalla tunnolla lepäillään tytön kanssa sit puolille päivin/nukun päikkäreitä. Toki juttelen normaaliäänellä jne teen päiväjuttuja tytön kanssa, mutta painun heti pehkuihin takaisin kun neiti näyttää väsymisen merkkejä. Tiedän liiankin hyvin, mitä pitkäaikainen univaje voi aiheuttaa, niin yritän sen mielelläni välttää. Tosin pari yötä takaperin valvoin koko yön, vaikka tyttö nukkui hyvin..Sama homma tänäkin yönä. Välillä en vaan osaa rauhoittua unille.

Tyttö on äännellyt kunnolla pari viikkoisesta lähtien. Hymyillytkin on jo pari viikkoa. Aamulla yleensä herää ihmettelemään maailmaa ja äiti saa osakseen suloisen leveän ienhymyn. Samaten tisulla monesti katselee minua tarkasti. Höpöttelen siinä tytölle ja hymyilen, saan aina kujeilevaa hymyä takaisin. Suloinen pieni neiti. Neiti viihtyy nyt myös sitterissä itsekseen. Pikku hiljaa siihen totuteltiin. Aluksi kun poistuin vaikka veskiin, niin juttelin kokoajan tytölle ja tulin taas pian takaisin. Nyt reilun viikon tyttö on tykännyt ihmetellä ympäristöään sitteristä käsin. Saan itse syötyä rauhassa ja tehtyä vähän kotiaskareitakin.

Tyttö on kannatellut kunnolla päätään jo lähes 2vk. Enää ei virkeimmillään kelpaa maata sylissä, vaan pitää pitää häntä pystyasennossa, jotta kaikkea voi ihmetellä kunnolla. Peilin kautta ihmetellään joka pv. Kädet on erittäin ihmeelliset ja niiden liikkumista on mukava ihmetellä peilin kautta. Pari kert tyttö on hymyillyt omalle peilikuvalleen. Eilen neiti vilkuili jo hiukan jalkojaankin ja hoitopöydällä niitä muutaman kerran käsillään haroi.

Neiti on melko rauhallinen kaveri, itkee vähän. Oon oppinut huomaamaan, milloin alkaa kakkaähinät. Nostan tytön aina päivällä sit koukistettujen jalkojeni päälle puoli-istuvaan asentoon. Juttelen tytölle samalla, kun hieron masua. Hyvin tyttö ähistelee sitten ilman itkuja naama punakkana kakat. Usein turahtaa monta kertaa ennen kuin kaikki ilmat ja tavara tulee poijes, mutta eipä ole itkuja ollut nyt masun vuoksi ekojen viikkojen jälkeen.

Ihana kyllä seurata pienen kasvua ja kehitystä. <3

Anteeksi omanapaisuus! Aattelin nyt urakalla kertoa kuulumiset, kun en neidin syntymän jälk ole ehtinyt ja jaksanut mitään kirjoittaa/lukea.

Palailen taas palstan pariin joku pv ja kommentoin muutakin kuin meidän eloa.

Ihanaa kesää kaikille!

 

BebeBanbino: ootpa tehnyt kovasti töitä imetyksen eteen, nostan hattua tuolle määrätietoisuudelle! Toivottavasti saat käden kuntoon ja ihana kuulla, että imetys sujuu nyt hyvin
Kovasti jaksamista arkeen, aika rankan kuulloinen alku ollut teillä. Onneksi tiedät itse miten huolehtia jaksamisesta.

Minisport: onko vauvan olo helpottunut? Meillä on ollut vähän kausiluonteisesti noita vatsavaivoja, aika paljon vaikuttaa se mitä itse olen syönyt. Suklaa, kahvi ja punainen paprika aiheuttaa vauvalle aika pahoja vatsavaivoja. Ja se, että röyhtäisyt jää tulematta.

Arki taitaa olla aika kiireistä nyt itse kullakin. Itse koitan tässä poikaa nukuttaa ja samalla kirjoittelen Toivottavasti ilmat lämpenisi pian, on niin tuulista, sateista ja kylmää ettei viitsi pihalla olla.

 

Oot kyllä BebeBanbino melkoisen sinnikäs, mulle riitti käsipumpun kanssa kertalypsy, niin säntäsin heti hankkimaan uuden (käytetyn) sähköpumpun edellisen simahdettua ylirasitukseensa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta koita saada ranne lepoon vaikka lastan avulla, ettei tulehdus kroonistu (nimim. ranne leikattu aiemmin).

Nyt pitää keksiä jotain tapoja juoda tarpeeksi, vaikka ei olekaan vielä mitään kesähelteitä, niin huomaan jo ettei nykyinen juomismäärä riitä, että maitoa riittäis eikä itsellä olis nuutunut ja kuivahtanut olo. Mikä on sinun paras vinkkisi?
Kannoin taas vesikannun ja mukin lypsypisteen viereen (olohuoneen pöydälle), aluksi se olikin käytössä, mutta unohtui välillä...

 

Kävin lukemassa kasvotarjonnasta, kun näin kaupassa yhtä kätilöä ja hän ihmetteli, et miten oon alakautta synnyttänyt kasvotarjonnassa olevan vauvan... Yleensä vauvan ei anneta ees syntyä alakautta tuossa tarjonnassa vaan suoraan menee sektioon. Komplikaatioiden riski on suuri. Nyt mä oon kyl todella kiitollinen vielä enemmän et meillä on terve poikavauva syntynyt! En sektioo haluis, mut jos oisvat riskit kertoneet, niin oisin siihen varmasti päätynyt. Jotenkin oon ihan pyörryksissä nyt tästä etten osaa muuta kommentoida :/