Kyllä mä sit ite väsymyksestä huomaan, jos se hemppa on liian alhanen pitkään. Nyt on kuiteski ihan pirtsakka olo Ekaa kertaa mitattiin sf - 15cm. Sain raskaustodistuksen ja jonkun KELAN vihkosen missä on niistä tuista tietoa, mitä pitää hakea. En jaksa vielä niihin perehtyä. Ja sain keväälle aikoja noihin perhevalmennusjuttuihin, jos haluan mennä. En tiedä menenkö - kattoo mikä on kunto. Noi on vasta maaliskuun puolesta välistä eteenpäin enkä tosiaan tiedä oonko enää liikkumiskykynen siinä vaiheessa Aiemmin paras koko oli 65D/60DD ja tällä hetkellä mä en vaan omista hyviä rintsikoita. Tällä hetkellä on 70D koko, mutta se on liian suuri ympärysmitalta, mutta kaupasta ei löytynny 65E kokoa jota ois voinu kokeilla. Ja kun pakonomaisesti kävin vaan jotkut liivit ostamassa mitkä mahtuu edes suurinpiirtein niin ei paljoa jaksanu ettiä sitä oikeeta kokoa. Ja mulla ei vaan ole varaa maksaa 60euroa liiveistä, jotka jää luultavasti pieneksi kun tissit täyttyy vielä maidostakin. Ja 2.1. vien kopion raskaustodistuksesta töihin ja käyn muutenkin juttelemassa jatkosta, sinnekin tuli vihdoin soitettua eilen Siihen asti ajattelin mennä noilla villapaidoilla ja vanhalla takilla jos ei mitään ihmeellistä menoa tule. 30.12 on seuraava neuvola ja 13.1 kontrolliultra TAYS:ssa. Olen miettinytkin, että kelles soitan sitten jos mä jään siihen asentoon jumiin enkä pääse nousemaan Se oliskin kivaa jos sattuis olemaan yksin lapsen kanssa liikenteessä... No, toistaiseksi vielä onnistuu liikkuminen, mutta aikaa saa jo varata Tuli kyllä vedettyä niin paljon jouluruokaa että on maha jumissa, ja vielä kävin vaa'alla tietenkin ruokailun jälkeen Neuvolakäynnin jälkeen (vähän yli 3kk) on nyt tullut 7kg tuon mukaan No mutta jouluna saa syödä ilman omantunnon tuskia Ja eilen tuli liikuttua aamusta iltaan, kun käytiin ostamassa suurin osa joululahjoista sekä joulunajan ruuat. Siihen päälle vielä siivosin yötä myöten, vaikka ei edes meillä kotona vietetty tätä joulua ) taitaa loppua avustus rahat kesken ja sitten ei meekkään montaa päivää kun juhlitaan tuon nuorimmaisen 4v synttäreitä eli ne ois sit 6.1. :heart:
Vauva on tosi kova liikkumaan, potkut tuntuvat jo aika korkealla. Välillä pitää selvästi "kasvupäiviä" kun on rauhallisempi, sit taas siitä pari seuraavaa päivää myllertää ankarasti Nyt ajattelin sitten itsekin kirjoitella. Rakenneultra oli 2.12., jossa kaikki oli hyvin. Sukupuolta ei harmikseni ultraaja halunnut/pystynyt/ehtinyt näkemään, vaikka itse maallikkona olin näkevinäni tytön värkit. No onneksi mulla on todella mukava terkkari, jonka kanssa sitten ultrattiin seuraavalla neuvolakäynnillä. Vauveli oli niin vilkkaalla tuulella, ettei meinannut pysyä paikoillaan.. Sen verran jalkoväliä saatiin näkyville, että terkkari heitti tyttöveikkauksen... Kävin vielä ylimääräisessä ultrassa neuvolalääkärillä supistelujen takia, ja jälleen kysyin sukupuolesta. Lääkäri sanoi heti, että tyttöhän se siellä, ja printtasi mulle kuvankin vauvakirjaan laitettavaksi. Kaikista tyttöveikkauksista ja kuvista huolimatta nyt on iskenyt epävarmuus, ja siksi liitänkin teille kuvan (jos osaan) meidän pienokaisen värkeistä. Onko se tyttö?! Voiko häppikset näkyä noin selkeästi vai onko ne sittenkin kivekset... Olettaisin kyllä, että kivekset näkyis enemmänkin "yhtenä pallona" eikä noin, mutta jotenkin epäilyttää.. Sukupuolella ei sinänsä ole mitään väliä. Sekä tyttö että poika on erittäin tervetullut, mutta kun menin jo tilaamaan punaisen sitterin! 
Ihan jännittää toi ensi maanantain neuvolakäynti, pääsee ekaa kertaa kuuntelemaan sydänääniä ja jos siellä mitattais sitä kohdunpohjan korkeutta. Mulla ei itelläkään ole enää mitään varmuutta että missä mennään Ja jännittää vähän myös, että sanooko se esim painosta jotain tai muuta. Vaikkei se nyt älyttömästi ole noussut, mutta kuitenkin enemmän kuin koko viimeraskaudessa ehti nousta. Kun se terkka silloin reilu kolme kuukautta sitten oli niin sitä mieltä, että tuskin mulle mitään raskausdiabetesta tai muuta tulee kun se viimeraskaus meni niin... Ja vielä näin lyhyellä välillä... Anteeksi tämä kauhea tilitys, mutta tähän nyt puran tuon koko painoasian, ettei tartte taas vähään aikaan miettiä sitä Yritän olla ajattelematta koko asiaa ennen synnytystä, mutta jotenkin vaan välillä harmittaa koko juttu. Varsinkin kun nyt ei varsinaisesti voi tehdä asialle mitään, muuta kuin koittaa elää terveellisesti. Katsotaan miten tuo meidän paukkukammoinen koira taas pärjää. Onneksi ollaan saatu sen ukonilman pelko rauhoitettua, niitä kun on vähän useammin kuin kerran vuodessa. Mutta taas on hyppinyt parina iltana seinille lähestulkoon, kun pennut etukäteen paukuttelee Siitähän sen paukkukammokin on tullut, kun joskus pienenä jotkut tenavat ilmeisesti oli heittäneet sitä kohti papatteja tai jotain vastaavaa :/ Mutta kaikesta huolimatta, uusi vuosi ja uudet vauvat :heart: Vähän tekisi mieli itsekin käydä katselemassa vauvaa vielä ultrassa, huhtikuuhun tuntuu olevan vielä niin pitkä matka. Muutenkin tuntuu, että hyvää nukkuma-asentoa on vaikea löytää vaikka on käytössä kaikenmaailman Doomoon imetystyynysetit jne. Sitten kun rauhoittui potkimasta niin lukemaksi neuvolakorttiin saatiin 143. Ihana oli kuulla ekaa kertaa jumputusta, tuli mieleen esikon raskausaika :heart: Ja esikoinen oli mukana jaloissa ihmettelemässä sitä jumputusta :heart: Seuraavaksi sitten lääkärineuvola 28.1. ja neuvola 20.2. jolloin on myös esikoisen 1v neuvola samassa Mutta se joulumättö saikin aikaan muutaman päivän dieetin ihan sen takia kun maha on kipeytynyt aina syömisen jälkeen ja huonoa oloa pukannut :$ Mutta ei mitään vakavempaa onneksi, näyttää miehelläkin vähän vetäneen jouluruoka mahan sekaisin. Saas nähdä mitkä tarjoilut tänään keksisi sitten Kiva kuulla että en ole ainoa joka näitä painoasioita pähkäilee. Tuntuu tosiaan pinnalliselta tässä tilassa valitella pikku painonnoususta, enemmän ehkä vaakakupissa painaa se kun olin niin ylpeä itsestäni kun sain sen 40kg pois ja nyt on jo puolet takaisin :/ Mutta sitä kerkiää murehtia myöhemmin, katsotaan mitä raskauden jälkeen on jäljellä ja mennään sen mukaan sitten. Ainakin tiedän että se pudotus onnistuu vaikka painoa kertyiskin enemmän. Harmittavasti vaan taas pieni on räkiksessä, mutta pitäis olla lyhyt helppo nuhaflunssa vaan. Onneksi muuten sairastelee melko vähän! Tuntunut myös että tekee noita toisia hampaitakin tuossa että unet on nyt sen mukaiset Mutta Uutena vuotenahan kuuluu valvoa ja kattella raketteja 