No niin, eilen oli siis
neuvola ja hienosti oli asiat.
rv 22+6
paino 77,6 (+337g/viikko, yht tasan 5kg)
hb 129 (kuulemma seulonnoissa (rv10 tai 11) oli myös katsottu ja silloin oli ollut 127)
paineet 110/76 (kotona oonkin seuraillut, ollut 100/60 tai +/-10 vaihdellen)
pissa, lapsiveden määrä normaalit
liikkeet ++
Eli näyttäisi seurailevan esikoisen raskautta siinäkin, ettei tarttis lisärautaa ainakaan toistaiseksi aloittaa
Sf-mittaa ei otettukaan ollenkaan, kuulemma ei näillä viikoilla oteta tuolla, vasta ensikerralla. Katsoinkin sitten esikoisen raskauskortista ja siellä olikin eka mitta rv28+5.
Sydämen sykettä kuunneltiin ja oli heti alkuun samat mitä esikoisella eli siinä 150 pintaan
Sitten kun rauhoittui potkimasta niin lukemaksi neuvolakorttiin saatiin 143. Ihana oli kuulla ekaa kertaa jumputusta, tuli mieleen esikon raskausaika :heart: Ja esikoinen oli mukana jaloissa ihmettelemässä sitä jumputusta
:heart:
Muisti vielä terkka juosta perään ja antaa sokerirasituksen ajanvarauksen numeron, itsekään en koko asiaa muistanut kysyä
Seuraavaksi sitten
lääkärineuvola 28.1. ja
neuvola 20.2. jolloin on myös esikoisen 1v neuvola samassa
Seulonnoista (kun viime neuvolahan oli silloin rv7-8) terkka kertoi myös sen downin riskiluvun, eli oli siis 1:34 000 eli aika erinomainen tulos kuulemma. Kotiin tulee siitä aina vaan paperi että "normaali riski" että kiva kuulla sitten numeroitakin ihan vaan huvin ja urheilun vuoksi
Jotenkin sitä vaan toisen kohdalla odottaa, että pakko siitä jotain vikaa on löytyä kun eka on niin terve ja täydellinen, ja toisaalta tietää paremmin että mitä kaikkea voisi olla (ja tulla). Tästä olen keskustellut myös siskoni kanssa ja hänellä oli samanlaisia ajatuksia toisessa raskaudessaan. Miten muilla jotka odottaa jo toista/kolmatta/... lastaan? Hienosti on ollut kaikki rakenneultria myöten, mutta jotenkin olen vaan tietoisempi kaikista riskeistä tämän toisen kohdalla.
Painon kehityksestä sain vaan positiivista palautetta, näköjään jouluruuan jälkeen aattona painoin 2kg enemmän kuin eilen
Mutta se joulumättö saikin aikaan muutaman päivän dieetin ihan sen takia kun maha on kipeytynyt aina syömisen jälkeen ja huonoa oloa pukannut :$ Mutta ei mitään vakavempaa onneksi, näyttää miehelläkin vähän vetäneen jouluruoka mahan sekaisin. Saas nähdä mitkä tarjoilut tänään keksisi sitten
Kiva kuulla että en ole ainoa joka näitä painoasioita pähkäilee. Tuntuu tosiaan pinnalliselta tässä tilassa valitella pikku painonnoususta, enemmän ehkä vaakakupissa painaa se kun olin niin ylpeä itsestäni kun sain sen 40kg pois ja nyt on jo puolet takaisin :/ Mutta sitä kerkiää murehtia myöhemmin, katsotaan mitä raskauden jälkeen on jäljellä ja mennään sen mukaan sitten. Ainakin tiedän että se pudotus onnistuu vaikka painoa kertyiskin enemmän.
Ihan tässä herkistyin kun tajusin että esikoisen eka uusi vuosi, ja huomenna on elänyt jo kahta vuotta
Harmittavasti vaan taas pieni on räkiksessä, mutta pitäis olla lyhyt helppo nuhaflunssa vaan. Onneksi muuten sairastelee melko vähän! Tuntunut myös että tekee noita toisia hampaitakin tuossa että unet on nyt sen mukaiset
Mutta Uutena vuotenahan kuuluu valvoa ja kattella raketteja
Kp & Kultakala
23+0 POKS oikein räjähtävästi