Huhtikuun hurmurit 2013 *syyskuussa*

Whisky kai se jotenkin pelottaa, hehkutella täällä oloaan tai suunnitella tossuja, ja sitten joutuski tulla tänne sanoo, että mut voi poistaa listalta... siks en ole itteeni edes listalle vielä ilmoittanut, ehkä sitten nt- tai rekenneultran jälkeen. Mutta varmasti kun tää tulee todemmaksi, että liikkeitä alkaa tuntee ym. niin sitten se on todennäköisempää että tuolta pikkunen putkahtaa kuin nyt. Vaikka onhan se jo NYTKIN TODENNÄKÖISEMPÄÄ, että kaikki menee hyvin.

Tsemppiä keskiviikon odotukseen, ja se on kuitenkin tosiasia, että on suurempi todennäköisyys että kaikki on vallan hyvin, luota siihen ajatukseen, kun muutakaan ei voida.

Toive ja 9+5

 

Whisky Peat, tsemppiä kovasti ultran odotukseen! Kuulostaa niin omilta tunnoiltani ennen ultraa. Eihän tässä voi kaikki olla hyvin, jotain on pakosti pielessä jne. Kukaan ei tietenkään voi luvata, että kaikki on oikeesti hyvin, mutta niin kuin Toiveena tuossa edellä sanoi, asiat voi suurella todennäköisyydellä olla hyvin. Elämässä voi myös käydä hyvin!

Itse olen vielä fiiliksissä siitä että ultrassa oli kaikki hyvin nyt alkuviikosta. <3

 

Huomenna ultra klo 14.30, ahdistaa eikä tämä semi-masennus auta asiaan.
Pelottaa ettei kaikki ole kunnossa. Saa nähdä tuleeko uni illalla.

 

TSemppiä, Halaus! Kerro sitten huomenna, miten kävi.

 

Namida Viattomat on tuo joka odottaa lukemista. Olen lukenut kaikki Haydenin kirjat joita olen käsiini saanut. Ne on ihania vaikka ovatkin kamalia Tsemppiä ultraan!!

Whisky & Halaus tsemppiä ultraan. Tuttuja tuntemuksia kyllä! Mäkin olin yksinäni np ultrassa ja kyllä jännitti ja pelotti etukäteen.

Toive Voi hyvinkin olla. Ensimmäiset plussan ja AR-ultran tuomat helpotus on vaihtuneet epävarmuuteen. Mä toisaalta mietin myös että tänne uskaltaa enemmän tuntemuksia purkaa kuin livenä. Ei tarvitse sitten niin paljoa selitellä jos asiat kääntyvätkin toisin.

Itseä piinaa jatkuva epävarmuus. Ultrasta on jo niin pitkä aika. Alkais jo ne liikkeet tuntua.....

Onko muilla yli 10 viikoilla olevillä jo alkaneet oireet helpottaa?

Pysytään positiivisina Mukavaa viikkoa!!!!

Scrat ja Pähkinä 12+2

 

Tsemppiä ultraan meneville, toivottavasti kaikki on hyvin ja todennäköistähän se on

Oireista: Mulla on kyllä kuluneen viikon aikana pahoinvointi alkanut hieman hellittää. Kuvotus tulee oikeastaan enää kun on kunnon nälkä! Esikoisen kakkavaippaa vaihtaessa kyökin kyllä viimeksi eilen, mitä en "normaalitilassa" ole tehnyt. Mutta ei enää kuvota jatkuvasti. Pientä huolta olen siitäkin kyllä kehitellyt, mutta vatsa ainakin on pullahtanut tyyliin viikossa entistä enemmän esiin ja muitakin oireita yhä löytyy. Ja eikös noiden alkuraskauden oireiden pitäisikin jo helpottaa. Esikoisesta pahoinvointi loppui ihan kokonaan jo 11+ viikolla.

No, pakko mennä nukkumaan ennenku nukahdan tähän!


Hjannah&Pallero 12+6!:heart:

 

Halaus, tsemppii huomiseen, pidetään peukkuja et kaikki hyvin!
Tääl ekaa iltaa ihan ok olo, närästys vaivannu ihan järkyn paljon, joka aiheuttaa
että tuntuu kaikki tulevan ylös, pe:na viimeks oksensin.
Esikoinen sairastu ke:na kuumetta, oksua
ripulia ja kuopus kans ripuloi, nuha, yskä,huh,huh!
Ite onneks terveenä niin on jaksanu hoitaa, mieskin
ollu iltavuorossa ja ylitöissä viikonlopun. Tänään
pääsin spinningiin ja kyl teki hyvää!! Mulla maha näkyy kans jo
esikosta näky vasta puolen välin jälkeen, tokasta muistelisin
joskus rv 16 paikkeilla, eli koko ajan aikasemmin.. Kiloja tullu
pari, aikasemmista paino lähteny nousuun vasta puolen välin
jälkeen. Tääl muutamia ns."vanhempia" odottajia, mun sisko
sai iltatähden 39, mun oma äiti saanu mut ja mun kaksosveljen
41v ja mun pikkusiskon 43veenä, kaikki terveitä, mut ohan
se totta et riskit lisääntyy iän myötä.

Syksyistä viikkoa ja vointeja!!

Manzana81, 13+4

 

Suloista syysiltaa/yötä siskot!

Ihanaa että tänne on tullut taas kirjoituksia. Mäkin olin vähän suruissani kun tääl tuntu hetken jotenkin hiljentyneen. Vaikkei sitä itekään oo kirjoittanut kun kärsin koko eilisen päivän ihan kamalasta päänsärystä joka ei lähteny pois Panadolillakaan.

Tsemppiä meille kaikille tuleviin ultriin!!! :heart:

Muakin jännittää. Vaisto sanoo että kyl siel hengis ollaan, mut ehkä enemmän pelottaakin se et onko pikkuisella muuten kaikki hyvin... Siis noi turvotukset ja muut. Mutta, mä uskon siihen että ajatuksilla on valtava voima joten koitan siis ajatella että kaikki on hienosti. Aina se vaan ei ole niin helppoa. Mulla siis tiistaina ultra.

Tulkaa tänne kertomaan sitten miten meni. Jätän taas lyhyeksi kun täytyy painua pehkuihin. Kissatkin iltapesulla, toinen tässä mun sylissä ja toinen vieressä. Mun harjoitusvauvelit! :heart:

Kauniita unia kaikille!!! Toivoo:

Namida ja pikku-Omppu 12+2

 

Halaus ja WP Tsemppiä ultriin ja toivottavasti tulee ihania kuvia ja uutisia.

Itsellä, taas vaihteeksi, ihan hirveä paniikki. Alaselkä kipeänä ja vatsa särkee ja tuntuu, se pienikin kova osuus vatsan alaosassa ois kadonnut. Liekö vaan pelkoa vaan onkohan joku oikeasti pielessä. Huomenna sydänääniä kuuntelemaan. Pelottaa aivan hirmuisesti, jos ei mitään kuulukaan.

 

Hellou kanssa-odottajat! Huomenna alkais rv 9, ruokahalu on edelleen jossain teillä tietämättömillä, kaipa se joskus lähiviikkoina palailee, pahoinvointi näyttäs pikkuhiljaa menevän ohi *koputtaa puuta*. eka ultra olis 15. lokakuuta, ilolla ja kauhulla sitä odotan, melkoista myllerrystä ollut tää alkuraskaus (henkisesti)...

Vaikka tää raskaus onkin kovasti toivottu ja suunniteltu, mun ja mieheni perhe+sukulaiset on ottaneet uutisen hyvin vastaan, kun taas samaa ei voi sanoa "kavereista"... Tieto on levinnyt jopa sellaisille ihmisille joiden kanssa en ole enää väleissä, ja joille asia ei kuuluisi muutenkaan... Tiedän että oli vielä kovin aikaista kertoa (ihan siksi jos jotain sattuisi vielä tapahtumaan), mut niinhän se on että kun PIKKASEN väärälle ihmiselle möläyttää, niin eiköhän juoru leviä sitten tuultakin nopeammin aivan kaikille. :headwall:

On vaikea olla iloinen ja onnellinen kun kuulee haukkuja, arvostelua ja huorittelua tästä raskaudesta (tiedän, on varsin kivoja "kavereita")... Mies kyllä on alusta asti toitottanut ja yrittänyt lohduttaa että "toisesta korvasta sisää ja toisesta ulos", että ei pitäisi välittää siitä mitä muut ihmiset ajattelee. No, katotaan laskeutuuko pöly raskauden edetessä. Anteeksi tää hirvee avautuminen Mites muut mammat jakselee?

 

Heipparallaa,
Ensimmäisen neuvolan jälkeen tuli kirje ja kutsu varhaiseen ultraan. Mitähän kaikkea mahtavat tuossa ultrassa selvittää ja katsovatko samalla niskaturvotuksen?
Olotila on kohtuullisen hyvä. Vessassa saa käydä jatkuvasti

Tänään 10+4

 

Heippa! Paha olo ja väsymys täällä jatkuu. Hyvä että jaksaa tämän olemassa olevan pesueen asiat ja ruokinnan hoitaa. Huono omatunto on mut kun ei vaan jaksa: /.

Paljon tsemppiä kaikille huonovointisille ja kaikille joilla pelkoja tai epävarmuutta:hug:.

Onnea ihania uutisia saaneille:heart:.

Mä menen nyt lepäämään kun jaksoin kämpän imuroida. Jos kuitenkin jääkaapin kautta..

Mukavaaa viikkoa kaikille!:wave:

unikettu:heart:9+6

 

Tsemppiä kaikille, joilla tällä viikolla ultra! Innolla odotan hyviä kuulumisia.

Heti omaa napaa: Mulla oli tänään se uusintaultra niskaturvotuksen mittausta varten. Tämä kätilö sai vauvan yhden päivän isommaksi, mutta laskettua ei silti enää muuteta. Ja eihän tolla yhellä päivällä nyt mitään merkitystä ole. Niskaturvotus oli 0,7mm, eli ihan normaali. Nyt vaan odottelemaan veriseulan tuloksia. Vauvalla oli kaikki kaikin puolin kunnossa. Liikkui aluksi vilkkaasti ja sitten nukahti. Marraskuun lopussa on sitten seuraava ultra. Pitkä aika odotella.

Oireet eivät mulla ole vähentyneet vielä. Väsynyt olen edelleen. Eilinen oli ihan tuskaa, kun en ehtinyt nukkua päiväunia. Nukahdinkin sit illalla nukuttaessani kuopusta. Etovaa oloa on edelleen iltaisin vaikka jossain vaiheessa luulin sen loppuneen. Hampaiden pesu on ihan kauheeta, kun alkaa oksettaa. Toivottavasti se energinen keskiraskaus alkaa pian.

Raikasta syyspäivää kaikille!

Natte ja Tinja 11+0 POX! :heart:

 

Täällä poksahti 13+0 :heart:

 

Täälläkin paha olo ja vatsakipu jatkuvat Mitään en oiken voisi syödä, kaikesta iskee paha kipu. Olenkin jo aloitellut muistelemaan vauvanruokarumbaa ja yritän syödä mahdollisimman paljon mössöä. Sosekeitot sulavat helposti ja kauppojen hyllyt rohmuan tyhjiksi vauvojen hedelmäsoseista....

Keskiviikkona olisi ultra ja nyt jo vähän jännittää. Viimeksi tosiaan saatiin kooksi viikkoa enemmän, kuin luulin ja nyt on jotenkin sellainen olo, että tuo viikko meneekin taaksepäin. (Ihan vaan sillä, kun aloin muistelemaan kiinnitysvuodon osuvan juurikin niin, että Narsku olisi viikkoa nuorempi...) Noh, eipä tuo tosiaan mitään haittaisi, kunhan nyt pidän ajatukseni tuossa, enkä murehdi, mitä vakavaa saattaa löytyä.

Liikkeitä jo kovin odotan, se on vaan niin ihanaa, kun tuntee vatsassa möyryttävän (muunkin kuin ilmakuplien...)

Sipulisankari & Narsku 11+2 (Tulipahan taas poksauteltuakin viikonloppuna!)

 

Omat kuulumiset pikaisesti: Kävin perjantai iltana istumassa päivystyksessä 2h.tämä päivystävä oli kandi ja hän sanoi että on vaan nähnyt kun ultrataan mahan päältä että hän laittaisi mieluusti kiireellisen lähetteen rovaniemelle ja pääset sinne viikon sisään mä olen oikeesti vähän huojentunut. pääsen asiantuntijan luokse ja tehdään sisäkautta nyt vaan odotellaan kutsua rovaniemen LKS sairaalasta ja toivotaan että aika on PIAN

 

Jessix tuossahan sitten näet, ketkä niitä oikeita ystäviä ovat. Mielestäni kenenkään ei tarvitse säilyttää elämässään ihmisiä, jotka saavat oman olon huonoksi, siitä ei ole mitään hyötyä. Päin vastoin, kun elämässä on vain (ok, joitakin sukulaisia on pakko sietää) sellaisia ihmisiä, joiden seurassa tuntuu hyvältä olla, koko maailma näyttää erilaiselta Saa nauttia jokaisesta pikkuhetkestä ja ennen kaikkea siitä, että voi olla oma itsensä ja pitää itsestään.

 

Tänään käyty ultrassa, kaikki niin hyvin kuin tässä vaiheessa voi olla Pikkuinen heilui ja huiski kovasti ja sydämen syke oli hyvä ja vahva :heart: Niskaturvotus 0,9mm eli normaali, kävin verikokeessa samalla, seulonnan tulokset tulee ens viikolla. Mittaa pienellä oli 4,8cm eli aika iso jo! Mittojen mukaan vastaa 11+4, mut virallisesti ei La:ta muuteta, kun on kyse vaan muutama päivä heittoa. Mä aion kyllä ottaa noi lisäpäivät laskuihin, niin tuntuu et olis paljon pidemmällä

Ihan valtavasti tsemppiä ultraa odottaville!! Mitä suurimmalla todennäköisyydellä kaikki on hyvin Nyt on tosi omanapainen viesti, mutta inhoan kirjoittaa kännykällä, mut oli pakko heti päästä jakamaan meidän ilouutinen teille

Nanski + papunen 11+0, uusi rv 11+4 :heart:

* Muoks: Mistähän mä ton 4,8cm oikein nappasin? Kaikissa kuvissa, jotka mukaan saatiin, lukee kyllä 11,8cm, mutta voiko se muka olla jo niin iso?? Mä oon ihan pihalla

 

Natte ja Naneni Ihania uutisia. Onnittelut.

Miima Hyvä, että sait lähetteen. Hyvä, että lääkäri myönsi, ettei itse osaa auttaa.

ON: Paniikki jatkuu vaan. Kipua, itkua, pelkoa... Voi kun aavistukseni olisivat väärässä, ja kaikki olisi hyvin.

 

Syksyistä maanantaita ja alkavaa viikkoa kaikille!!!!
Vihdoinki tänään se maaginen 12 vkoa täynnä ja torstaina np-ultraan =)
Oloista sen verta että väsymys hiukkasen helpottanu mutta tämä aamu alkoi päänsäryllä joka jatkuu edelleen.... :/ onneksi kohtuu helppo viikko töissä eessä; ilta ja 3x aamu ja vkl vapaa =)

Masuasukki 12 POKS!!! :heart:

 

Taas polttelee alavatsaa ja jomottaa Huonosti nukutun yön jäljiltä myös täällä ollut sen verran päätuntemuksia, että Panadolia jouduin ottamaan. Oloja ei sen kummemmin enää ole, en ole enää SeaBandin rannekkeitakaan käyttänyt. Jokusen viikon nukuin ja elin niiden kanssa 24/7.

Toivottavasti ylihuomenna tähän aikaan olen hyvin häpi, silloin on ultra ja seulontatulokset takana päin.

WP 11+5

 

Heippa jälleen! Mulle voisi korjata etusivulle NaksuP/la 7.4.Hiljaiseloa pidellyt, tuntui jotenkin siltä ettei uskalla hehkuttaa tai uskoa olevansa raskaana, vaikka varhaisultrassa kaikki oli ok.

Tänään oli kuitenkin nt-ultra, ja valtakunnassa kaikki hyvin! Pikkuinen mylläsi ihan tosissaan yksiössään. Niskaturvotus oli 0.9, normaali siis. Veriseulan tulokset tulee myöhemmin.

Oireita on ollut viikoilla 6-9 pahoinvointi, lähes jatkuva muttei kovin paha, oksentaa on silti silloin tällöin täytynyt. Nyt pahoinvointi on enää ajoittaista, ja edelleen lievää. Itkua tihrustan silloin tällöin ilman syytä (tai hormonien syyhän se on) ja päänsärkyä on myös ajoittain. Siinäpä ne oireet.

Vatsan kasvua on täälläkin, ja lääkäri tunnusteli kohtua ja kertoi sen kasvaneen jo melko lailla. Mitä kuvia netistä olen katsonut niin niissä näkyy että kohtu olisi juuri häpyluun yläpuolella, mutta lääkäri näytti että minulla se oli jo muutama sentti navasta alaspäin. Eli sieltä se alkaa pompsahtamaan pintaan. Toki kun jo toista odottaa niin se varmaan kasvaakin nopeammin.

Sipulisankari valitteli närästystä. Vieläkö on pahana? Olisiko kyseessä jo refluksitauti, johon ei ihan tavalliset renniet auta? Raskaana ollessa saa tiettyjä refluksilääkkeitä käyttää, kannattaa kysyä lääkäriltä. Ihan hirveää jos hirmuinen polte rinnassa ja kurkussa, toivottavasti helpottaa!

Monilla on ollut väsymystä ja pahoinvointia tsemppiä teille! Musta tuntuu että nyt olen ollut pahoinvoivampi kuin esikoista odottaessa, mutta koska silloin olin töissä ja aamuisin piti herätä aikaisin, niin koin sen olon silloin pahempana. Nyt kun olen hoitovapaalla ja teen vain kotoa käsin joskus töitä, ei pahoinvointi niin haittaa.

Tsemppiä kaikille naisille ja koitetaan olla huolehtimatta liikoja! (tiedän, helpommin sanottu kuin tehty). Mä lupaan nyt tästä lähtien kirjoitella vähän useammin.

NaksuP 12+2

 

Ihanasti tullut hyviä ultrauutisia tänne! :heart:

Mulla on se sitten huomenna aamulla. Käyn ihan juuri nukkumaan, että jaksaa nousta aikaisin ylös...

Pakko tilittää omanapaa: Mies ottaa ihan tosissaan päähän just nyt. Eilen pamahti ihan tyhjästä riita ja äsken olisin mennyt selvittämään sitä mutta herra ei kuulemma nyt jaksa. Se on niiiiiiiin vaikea välillä!!!!!!!! Välillä itse suloisuus ja yhtäkkiä sit tollanen kiukkupussi. Mä kyllä huomasin jo ihan alussa että jassoo, tässä miehessä onkin vähän enemmän purtavaa, mutta vasta nyt raskaana ollessa on alkanut palaan mullakin polttimo kun en saa aina just sellaista vastakaikua kun toivoisin... Ja raskaana ollessa sitä kaipais enemmän hemmottelua ja hellyyttä kuin normaalisti. Muilla tuntuu olevan sellaiset "supermiehet" jotka tukee ja hellii ja hoivaa ja kaikkea mahdollista. Tottakai on kiva lukea kivoja uutisia ja juttuja, en missään nimessä sillä, mutta ehkä pistää välillä (kuten nyt) miettimään et tätäkö mä haluan. Syvä huokaus...

Nojoo, toisaalta olen mäkin sellainen dramaqueen välillä, ja tapaan tuntee asioita vähän liiankin syvästi, etenkin nyt kun sitä on niin pirun herkkänä. Huomenna oon varmaan taas ihan autuaan onnellinen enkä ees muista enää tätä synkistelyä ja aattelen et on se kulta vaan niin ihana!

Jääkaapin kautta tuutimaan. Sweet deams to you all! :heart:

 

Tänään oli aamulla neuvola, otti verenpaineet peräti kolmesti kun ei mittauslaite ei aintanut tulosta ja vanha laite oli taas rikki, niin kävi naapurilta lainaamassa laitteen, että sai mitattua 105/76, hemppaa ei katsonut, täytti paperit, ihmetyttää kun ei kysynyt isän tietoja, laitoin sairaalan paperiin

Neuvolan jälkeen lähin työhaastatteluun, perjantaina saan tietää miten käy.

La 27.4 sairaala KOS

martsu ja toukka 9+2

 

Miima: Ihan mielettömän hienoa, että sait lähetteen kunnon tutkimuksiin! Nyt vaan toivotaan pikaista aikaa ja oikein loistavia uutisia

NaksuP: Ihanat uutiset sullakin! :heart:

Namida: Voi kuule, meillä kans räiskyy välillä ihan urakalla ja molemmin puolin Ollaan molemmat kunnon jääräpäitä, kun sille tuulelle satutaan ja sitten kans jälki on sen mukaista... Kuitenkin joka kerta sovitaan, ainakin jossain vaiheessa (mun pisin mykkäkoulu (lapsellista, tiedetään) on kestänyt 2päivää ). Että älä pelkää, mulla ei ainakaan ole mitään pilalle hemmottelevaa puolisoa, päinvastoin

Monella on ollut päänsärkyä, mulla kans ja monena päivänä nyt putkeen. Jotenkin kai kuuluu asiaan, koska mulla ei juuri koskaan ole päänsärkyä.

Mulla tuli tuossa tiskatessa yhtäkkiä jotenkin tosi outo masis-fiilis ja ajattelin, että en haluakaan tätä vauvaa! :O Jotenkin tuntui, että nyt kun elämä on vihdoin alkanut helpottaa, esikoinen on jo isompi ja alkaa oppia kuivaksi ja nukkuu yönsä yms, niin nytkö pitää kaikki vaipparumbat, yövalvomiset, tississä roikkumiset jne. aloittaa alusta?! Oikein säikähdin omia ajatuksia ja tuli tosi paha mieli, ei noin saisi ajatella omasta rakkaasta lapsesta, josta on haaveillut ja odottanut niin pitkään! Ehkä tää ultran odotusstressi purkautuu nyt jotenkin omituisella tavalla tai jotain, en tiedä, mutta ei tunnu kivalta. Onko kellään muulla ollut negatiivisia ajatuksia, vaikkakin ihan ohimeneviä tästä tulevasta vauvasta?