Pulttis meillä tyttö sai päivittäin lisämaitoa pienen tipan kunnes 2kk iässä sekin jäi pois. alkuunhan se imetys taitaa olla kaikilla hankalaa ja kipeää ja sitten vauva roikkuukin tississä KOKO AJAN, kun tilailee lisää maitoa. mulla apuna oli perhepeti, kun en jaksanut ravata huoneesta toiseen imettämään öisin, kotikalja joka nosti maitoa paremmin kuin lääkärin määräämä metopram-kuuri tai imetystee (ja kalja maistuikin paremmalta - EI se kaupan perhekalja vaan itse uutteesta tehty ) ja imetystukilista. sille kannattaa liittyä jo vaikka ennen synnytystä niin saa sitten äkkiä vinkkejä ja niksejä jos/kun tarvitsee. ja jos käy niin ettei se imetys kuitenkaan onnistu niin ei se kenestäkään sen huonompaa äitiä tee. imetys EI ole äitiyden mitta missään määrin.
itse sen vaan koin alun pullorumban jälkeen suht helppona, vaikkakin hetkittäin ahdisti se että ensimmäiset puoli vuotta vauva on täysin äidistä riippuvainen. mutta ei se ole kuin se puoli vuotta, lyhyt aika ihmisen elämässä.
anu hikka voi kyllä tuntua ylempänäkin vaikka vauva olisikin raivotarjonnassa. tai mä sanon että vauva piereskelee jos hikotukset tuntuu kovin ylhäällä
ja esikoista synnytin 13h45min, josta vartin ponnistusaika.
tänään ollut vähän hankala olla. oksettaa, mahaa puristaa ja kivistää ja selkää särkee. mutta taitaapi olla muillakin samoja oireita näin loppumetreillä.
tiiättekö mitä? mun äiti kysyi eilen ekaa kertaa koko raskauden aikana että miten MÄ voin! tosin en ole kyllä kauheasti oloistani hälle valitellutkaan kun tuntuu että hällä on se asenne että esim. raskauspahoinvointi (joka mulla jatkuu edelleen vaihtelevasti) on ihan itsestä kiinni, siis että jos vaikka JUMPPAA tarpeeksi niin ei sitä oksentelua tule hyvissä väleissä kyllä ollaan muuten.
ai niin. siitä limtulpasta. kätilö sanoi TAYSissa että se voi tosiaan tulla niinkin ettei edes näy limana, vaan kun se irtoaa, tulee verta vähän jonka jälkeen tulppa tulee ulos hiljalleen. kun itse ihmettelin ettei se vuoto ollut kauhean limaista. eilen kyllä tuli pari kertaa sellaisia sormenpään kokoisia klönttejä, mutta ota niistä nyt selvää ovatko limaa vai valkkaria vai mitä. jokatapauksessa ei tässä enää mene kuin kuukausi niin jakaudun
itse sen vaan koin alun pullorumban jälkeen suht helppona, vaikkakin hetkittäin ahdisti se että ensimmäiset puoli vuotta vauva on täysin äidistä riippuvainen. mutta ei se ole kuin se puoli vuotta, lyhyt aika ihmisen elämässä.
anu hikka voi kyllä tuntua ylempänäkin vaikka vauva olisikin raivotarjonnassa. tai mä sanon että vauva piereskelee jos hikotukset tuntuu kovin ylhäällä
ja esikoista synnytin 13h45min, josta vartin ponnistusaika.
tänään ollut vähän hankala olla. oksettaa, mahaa puristaa ja kivistää ja selkää särkee. mutta taitaapi olla muillakin samoja oireita näin loppumetreillä.
tiiättekö mitä? mun äiti kysyi eilen ekaa kertaa koko raskauden aikana että miten MÄ voin! tosin en ole kyllä kauheasti oloistani hälle valitellutkaan kun tuntuu että hällä on se asenne että esim. raskauspahoinvointi (joka mulla jatkuu edelleen vaihtelevasti) on ihan itsestä kiinni, siis että jos vaikka JUMPPAA tarpeeksi niin ei sitä oksentelua tule hyvissä väleissä kyllä ollaan muuten.
ai niin. siitä limtulpasta. kätilö sanoi TAYSissa että se voi tosiaan tulla niinkin ettei edes näy limana, vaan kun se irtoaa, tulee verta vähän jonka jälkeen tulppa tulee ulos hiljalleen. kun itse ihmettelin ettei se vuoto ollut kauhean limaista. eilen kyllä tuli pari kertaa sellaisia sormenpään kokoisia klönttejä, mutta ota niistä nyt selvää ovatko limaa vai valkkaria vai mitä. jokatapauksessa ei tässä enää mene kuin kuukausi niin jakaudun