Huhti-Hiput 2008

Meidän kuopus on 1v8kk. Nukkunut omassa huoneessa jo vuoden,tissin kun lopetti.Vieressäkään ei ole sen jälkeen nukkunut.Samassa huoneessa kun nukku niin häiriinty kaikista pienistä äänistä ja ennen kaikkea siitä että me tultiin isin kanssa nukkuu.

Pullo otettiin pois koska syönti oli illalla tosi huonoa mutta maitoa olis mennyt litra tolkulla pitkin yötä..Eli heräs 3-6 kertaa yössä.

Päiväunet olikin tänään vaikeempi mutta kun vihdoin nukahti niin nukkui sitten yli 2,5h.

Nyt yrittää vielä karata tuolta omasta sängystä.Paristi on tullut salaa tohon ovelle.Mutta juoksee kyllä takas ite sänkyyn.
Ehkä tämä tästä,ääni on neidolla jo melko maassa kun kovasti huutelee mutta kun ääni lähtee kokonaan niin sitten ei huuda.. :saint:
Karua mutta näin se menee.Välillä käyn silittelee mutta toisinaan ei kelpaa mikään tai kukaan jos ei ole se maitopullo!

 

Äitipeikko kyseli kohdun kasvukivuista, niin minulla oli pari vkoa sitten semmoisia "vihlaisuja", siis nyt neljäs raskaus menossa..Mutta sen jälkeen ei mitään tuntemuksia. Ainoastaan semmonen "painon tunne" kohdun kohdalla.

Eka neuvola meillä 6.9, ja jotenkin mie haluaisin mahdollisimman harvoin käydä siellä neuvolassa..Loppupelissä tärkeimmät vaan kun mitattas ja ei tarviis siellä ravata niin ois hyvä.. Ei mitään neuvolatätiä vastaan, ainoa on se "ajanhukka" mikä siellä menee. Sen lisäksi kun äippäpolin asiakkaana tulen koko raskauden ramppaamaan.

Kuopus on nukkunut meillä aina omassa pinnasängyssään ja omassa huoneessaan ja se on ollut hyvä ratkaisu. Nyt ole miettinyt, kun lapsille tulee 1v 8kk ikäeroa, että voisiko heidät laittaa yhteiseen makkariin vai laitetaanko esikoinen 6v tuon tän hetkisen kuopuksen, silloisen keskimmäisen kanssa samaan?! No ehkä se on sen ajan ongelma.. Esikoisen aikaan nukuin 3 vuotta perhepedissä ja se sai riittää! (ihanaahan se oli, mutta ei kiitos enää..).

Ihmisille kertomisesta elikäs me kerrottiin juuri tänään anopille ja miun äidille, vaikka ajatus oli vielä vähän pidemmälle oottaa.. Kaverit ja muutamat tuttavatkin jo tietää.. Osa sukulaisista yms on vielä tietämättä.. Jos jotain tapahtuisi, niin minusta on parempi kuitenkin, että ihmiset ovat tienneet tilanteen kun että kertoisin samaan hengenvetoon olleeni raskaana ja saaneeni keskenmenon, en kuitenkaan vaiti siitä asiasta haluaisi olla. Siksi kerrottiin taas ihan ajoissa tästä raskaudesta. =)

Jopa :hug:


Heili ja pömppis

 

jopa73 voi ei. :ashamed: nyt vaan pää pystyyn ja uutta pientä metsästämään vuokra-asuntoon :heart:
itse km kokeneena voin sanoa että kuumeilu puolella km ketju auttoi minua eteenpäin ja jaksamaan- uskoa että saadaan uusi mahdollisuus raskauteen ja tässä sitä nyt ollaan.
eli jos tuntuu että kaipaat vertaistukea/juttuseuraa- suosittelen käymään siellä
joka tapauksessa oikein iso :hug:

kuukatri tervetuloa minunkin puolestani :wave:

äitipeikko naurattaa nuo ihmisten kommetint ikäeroista. sehän on niin yksilöllistä kuka tykkää mistäkin ja millaisella ikäerolla saa lapsia- aina kun niitä ei vaan tehdä ja sovita ikäeroa etukäteen.
meillä pojill 1,9v ikäeroa ja on mahtava ollut meille. nyt pitäisi tulla kakkosen ja tulevan välille 3,4v ja se tuntuu hurjalta

ja mulla outoja kipuja selässä ja alavatsassa. tiedä sitten onko sitten niitä joita kyselit. maha turvoksissa ja alavatsa pömpöttää hurjasti.. :saint:

tinkatar tervetuloa joukkoon :wave:

ja omaan napaan
tänään eka työpäivä takana loman jälkeen, kyllä väsytti. ja teki niin mieli huutaa töissä uutisesta mutta pysyin vaiti.
meillä "rapujuhlat" 3 viikon päästä töissä ja siellä taidan jäädä kiinni sitten. siihen saakka onkin mukava odotella salaisuuden kanssa.
ellen keksi todella hyvää syytä olla juomatta muiden kanssa
pahaolo jatkuu, selkää särkee ja huimaa. välillä tekisi mieli syödä tosi paljon, mutta jos sen teen on varma pahaolo edessä-- :x

mutta nautin silti tästä kaikesta ja yritän olla narisematta. päätin km:n jälkeen että milloin ikinä seuraavan kerran raskaudun niin nautin kaikesta mitä se tuo- oksennuksesta ja ihan kaikesta
joten yritän nauttia tästä siis täysin rinnoin vaikka tiedän mitä edessä päin vielä on :heart: B)

 

Väsymystä ollut ilmassa, poitsun(3kk3vkoa) tahdissa nukun päikkäreitä eli yleensä semmoset 2-3 kertaa päivässä tunnin nokoset Ällötystä todella lievää sellasta ollut lähinnä iltaisin ja kerran piti ihan pöntölle asti juosta pykäämään. Aikas helpolla on siis taas päästy.
Ekasta lapsesta mulla ei ollu juuri mitään "oireita" ja epäilinkin suuresti koko raskautta kunnes sitte rinnat jossain vaiheessa kipeytyivät. Muuten olin suht "oireeton".
Ens viikolla eka neuvolakäynti ja varmaan saan taas sokerimittarin käyttöön kun eka raskaudessa todettiin raskaudenajan diabetes ja eikös se toistu yleensä seuraavissakin raskauksissa?!?
Maitotehdas vetelee viimesiään, ollaan siirrytty suosiolla jo korvikkeeseen. Illalla nukkumaan mennessä ollaan tissillä ja tuttelia menee vielä lisäksi ja yöllä myös tissiä, jonka jälkeen poika nukkuu 1-3 tuntia riippuen onko evästä tullu tarpeeksi. Eli viimesiä imuja viedään...

 

Keskiviikko aamua kaikille

Athena Todella kurjaa tuollainen kova pahoinvointi, siinä menee itsekin niin heikkoon kuntoon.... No todennäköisesti lapsi voi silloin hyvin. Toivottavasti olosi paranee niin, että ei reissu mene piloille.

Matilda Vasta verinen vuoto on sellaista, josta pitäisi olla huolissaan. Mutta rauhassa oleminen on helpommin sanottu kuin tehty... varsinkin kun tunteet muutenkin pinnassa. Voimia sinulle loppuviikkoon :hug: toivotaan, että pienokainen köllöttelee siellä kaikessa rauhassa.

Tinkatar Tervetuloa joukkoomme ja onnittelut nopeasta plussasta :flower:


Täällä on pahoinvointi lisääntynyt... muutaman kerran pitänyt jo vessaan mennä, mutta ihan puhaltelemalla on selvitty.

Mariaana 6+6/3 ?

 

Jopa73 :hug: Paljon voimia sinulle!

Kaikille uusille tervetuloa!

Minun mielestä noista ikäeroista veuhkaaminen on ihan turhaa. Kun ei se aina mene niin kuin on suunniteltu. Lapset saadaan ei ne tule tilauksesta nappia painamalla just sopivin väliajoin. Ja sitäpaitsi mikä sopii yksille, ei välttämättä sovi toisille, me kun ollaan niin erilaisia. Meidän kahden nuorimman ikäeroksi tulee (toivottavasti) melkein 9v. Tuntuu tosi hurjalta, mutta toisaalta on mahtavaa saada vielä mahdollisuus alkaa kaikki melkein kuin alusta! Ja toisaalta tuntuu hienolta että lapslla on vanhempia sisaruksia, kun se suhde muodostuu pakostakin erilaiseksi kun ikäeroa on niin paljon. Toisaalta meidän pojilla on reilu 2v, eroa, ja sekin on ollut hienoa. Aina on kaveri lähellä. Tälläkin asialla on niin monta puolta.

Itsellä pahonvointi lisääntynyt. Eilen piti pyttyäkin halailla. Mutta en valita, otan kaiken kiitollisuudella vastaan. Aivan niinkuin Pulttis sanoi yritän nauttia tästä kaikesta. Tämä kun on kaikella todennäköisyydellä minun viimeinen lapsi. Maanantain ultra jännittää, toivottavasti on matkaaja mukana. Pitää vain yrittää pysyä positiivisella mielellä.

Puella 6+1

 

Kyllä täälläkin samalla kiitollisella ja nöyrällä asenteella ollaan, kuten PulttiBois ja Puellakin... Päätin myös vuosia kestäneen lapsettomuuden aikana, etten turhaa valita pahoinvoinneista, tai lapsen itkuista... Enkä ainakaan, jos kuulolla on lapsettomia ihmisiä, koskaan ei voi tietää syytä.

Vaikka lapsettomuuden ajat olivat raskaita, ja melkein mielenterveyden välillä menetin (niin eihän sitä lasta vieläkään ole.) Olen silti kiitollinen siitä, sillä se on opettanut minulle hyvin paljon nöyryyttä elämää kohtaan. Se mikä ei tapa vahvistaa.

 

Jopa73 :hug:

Mua kyllä nyt vähän pelottaa,kun sen oksennustaudin sairastin tossa viikonloppuna,niin multa on kyllä hävinny myös kaikki raskausoireet sen myötä ei sillä että mä sitä öksyä oloa kaipaisin,mutta kuitenkin,pelottaa jos menny sen takia kesken Nyt sit pitäis viel melkein kolme viikkoo oottaa et pääsee ultraa,hullukshan täs tulee.

Piitsi ja Iisakki 9+0

 

tai samankaltaisia palkoja meillä monilla tuntuu olevan. on tämä alkuraskaus kyllä raskasta aikaa kun koko ajan kyseenalaistaa oman raskautensa kulun...

itsellänikin on masusta turvotus laskenut aika hyvin ananaksella ja chilillä, muutaman edellispäivän pienet ällötykset on tipotiessään ja heti sitä ajattelee että nytkö tämä oli tässä.

joku tossa ylempänä, vai oliko edellisellä sivulla kirjoitti ihanasti siitä, että keskenmenon saatuaan hän päätti ettei valita pahoinvoinneista eikä muustakaan ja nauttii täysillä tämänhetkisestä raskaudestaan.... mäkin haluaisin nauttia, mutta en uskalla.

se keskenmeno kuumottaa takaraivossa, viimeksi (huhti-toukokuussa) sikiö oli kuollut 6 viikon ikäisenä, siihen on matkaa enään 5 päivää, mutta ultra vasta 10.9, eli melkeen kaksi viikkoa vielä.

mulla on niin hermoromahdus fiilis,että tahtoisin varata ennen sitä ajan yksityiselle.

joku viisas voisko kertoa, että näkyykö ne sydän äänet yhtään sitä 6 viikkoa aikasemmin? nyt mulla kasassa nettilaskureitten mukaan 5+2, että oisko näinä päivinä mahdollisuus jo saada pienen pieni sydän näkyviin???

anteeksi etten vastaile muitten juttuihin, omat oloni vie kaiken energiani...

 

Jopa73 IIISO :hug:
Kaikki uudet tervetuloa
Kalenteri noi ukot on just tollasia välillä,varmaan kuvittelee,että ihan huvikseen ollaan kun unissakävelijöitä Miehet kyllä kuolis näihin raskausjuttuihin!!
Meillä oli eilen eka neuvola ja ei tietenkään vielä kuunneltu
:heart: ääniä.Pidetään siis hullua jännityksessä ekaan ultraan saakka :kieh:
Nyt sitten meidän neiti heräsi päikkäreiltä,eli palataan taas myöhemmin.
Jaksamista kaikille :flower:

 

pinaatti sulle jaksamista myös.Rankkaa pyöritellä noita asioita.En osaa valittettavasti vastata tohon sydänääni juttuun.

 

pinaatti, tekayn sivuilta näkee päivämäärän milloin sydänäänet olisi kuunneltavissa. sinne siis syötetään tiedot ja kone laskee ne.

 

Moi! :wave:

Vitsit että väsyttää...Ei meinaa mistään tulla mitään. Menis jo ohi tämä alkuraskaus. Helpottais tämä väsymys ja huoli siitä, pysyykö pikkunen matkassa. Sais vaan esitellä ihanaa isoa masua ja tuntea potkuja ja kaikkea...

Mulla oli tänään aamulla ihan sellanen olo etten olekaan raskaana...Ei tuntunut oireen oiretta vaan kaikin puolin normaalilta. Sitten tossa puuhailin niin johan alkoi alavatsalla tuntua painetta. Kamalaa tämä oireitten kyttääminen... Mulla on niin lieviä nää oireet että välillä luulen tosiaan etten olekaan raskaana. Mutta pitää muistaa että esikoisesta olin vielä oireettomampi, eikä mun äidilläkään aikoinaan ole ollut pahoinvointia yms. Niin että yritän olla huolestumatta... Jotenkin kun vaan lukee näitä muitten oireita, ja juttuja että pahoinvointi on merkki toimivasta istukasta, niin heti aattelee että itellä ei kaikki ole kunnossa. Vaikka eihän se niin mene...

Ikäerosta oli puhetta. Meillä tulee nyt esikoisella ja tulevalla pikkusella ikäeroa aika tarkalleen 1,5 vuotta. Valmiiksi jo ärsyttää kun tiedän että ihmisilta tulee negatiivista kommenttia...Aion kyllä täräyttää kaikille ihmettelijöille päin näköä, että meille lapset ovat erittäin tervetulleita ihan millasella ikäerolla vaan. Joku sanoi ettei lapsia tehdä napinpainalluksella, olen samaa mieltä!!

newmoon 7+3

 

kiitos kaikille ootte ihania :heart:

 

Voi täällähän on moni kirjoittanut minun ajatuksiani... olo on epätodellinen, kyttää oireita ja niiden puutteita. Ja jos jokin oire vähenee, niin heti tulee pelko :/ Kuuluu alkuraskauteen nää fiilikset, kun tunne on niin epätodellinen

 

Voi täällähän on moni kirjoittanut minun ajatuksiani... olo on epätodellinen, kyttää oireita ja niiden puutteita. Ja jos jokin oire vähenee, niin heti tulee pelko :/ Kuuluu alkuraskauteen nää fiilikset, kun tunne on niin epätodellinen

 

hermot meni siihen ruskeaan tuhruun, joten kävin polilla tarkistuttamassa tilanteen. Tulos oli karu. Kohtu oli typötyhjä, ei siis minkäänlaisia merkkejä raskaudesta. Vaikka sunnuntaina raskaustesti näytti erittäin vahvaa plussaa. Epäilynä on siis kohdunulkoinen, tosin siitä ei vielä saatu varmuutta. Nyt täytyy odotella verikokeiden tuloksia, toivottavasti olisivat perjantaina laskeneet.

Mieli on erittäin maassa. Tätä raskautta on yritetty jo yli vuoden verran. Yritän tässä kokoilla itseäni ja poistun täältä joksikin aikaa. Toivottavasti teillä muilla menee paremmin!!!

 

New Moon ja muut joilla vähän oireita..pikkusen kateellinen olen kyllä.Ite kun oon ihan täys nolla.Varmasti kaikki kuitenkin ihan kunnossa,jos edellinenkin raskaus oireeton.Jotkuthan tosiaan on elämänsä kunnossa raskauksien aikana!!Ja kyllä se epätietoisuus kuuluu tähän aikaan.Vaikka kävis kuinka monessa ultrassa ym. jo nyt,niin kyllä se viikon12 ylitys on se tärkeä rajapyykki.Odottavan aika kun on vaan tooosi pitkä ja varsinkin niille joilla on takana keskenmeno.Me ollaan täällä kaikki tällästä varoivaista porukkaa.Mahtuuhan meihin odottajiin monenlaisia.Mun kaverilla LA maaliskuussa ja jo kävi ajat sitte katsomassa sisarusrattaita ja mammavaatteet tilaukseen heti,kun testi oli positiivinen!!Ihanan rento asenne.etten sanois! Mutta vielä päästään tytöt vaihtaa ruokareseptejä,siis sitten kun ei enää yrjötä , ym. ja juttelemaan muustakin kuin näistä oloista Sitten kun saadaan olla oikeesti ihan raskaana!!
Täällä muuten ikäeroksi tulee 1v 10 kk.Joistain se on vähän ja joistain sopivasti.Kummasti kuulee kommentteja, joissa äidit puhuu just sen ikäeron puolesta mitä omilla muksuilla on.Tosiaan,mitä hemmetin asiantuntijoita jotkut on toisten asioista.
Meillä tyttö on siis 1v3kk ja nukkuu omasssa sängyssä meidän huoneessa.Tulee kyllä välillä sitte yöllä viereen..tai siis aika usein!Täytyis tehä joitan,muuten tulee ahdasta

 

Voi Matilda olen todella pahoillani :hug: Voimahaleja ja jaksamista... toivottavasti tärppää pian uudestaan.

Mariaana

 

Matilda 2007 IIIISO :hug:
Nyt en enään voi kommentoida muuta,kun voi PASKA!!Tää ei ole enää kivaa!!Se siitä positiivisesta ajattelusta!

 

Meillä on suht saman verran päiviä eli mulla 5+5 ja 1. ultra annettiin tasan viikon päähän. Kuulemma vasta 6+ sydämen sykkeen voi nähdä, näin mulle sanottiin. Tiedän kyllä tunteen, mulla keskenmeno tuli rv 9 ja ei ehditty käydä ultrassa sitä ennen. Nyt sitten odotan kuin kuuta nousevaa tuota ensi keskiviikkoa, mutta samalla pelottaa.

Ja minulla itsellänikin alkaa mennä hermot kun kyttään oireita. Tänään masuvihlonnat on laantuneet tosi paljon, mutta tilalle tullut ruokahaluttomuus eli etova olo jatkuvasti.

Matilda2007 :hug: Ihan kauheata!!! Yrittäkää jaksaa vaikka tällä hetkellä olo on varmaan toivoton. Nyt tuli itsellekin sellainen olo, että pitäisikö vielä hakea varmistustesti...

 

voi Matilda :hug:

 

Voi ei Matilda :hug: Olen tosi pahoillani! Eikö millään olisi mahdollista, että olisi vain jäänyt näkymättä tai jotain...

 

Matildalle aivan ensiksi, olen todella todella pahoillani sitä kun aina odottaa asioitten menevän hyvin ja sitten käy jotain tällaista... toivon ettei tämä lannista teitä kokonaan, muistakaa että ette ole yksin asianne kanssa! voimia kovasti sinneppäin

malttamaton kiva kuulla,että meillä on näin lähekkäin nämä viikot joo, kyllä mä luulen että mä odotan sinne ultraan, se on siis vähän vajaan kahen viikon päästä. kyllä tässä joutuu vielä monet kerrat tuntojansa tunnustelemaan. ei auta muu kuin odottaa, malttamattomana

millon sulla se ensimmäinen ultra on?

kaikille tasapuolisesti hyvää oloa ja niille jotka kaipailee pahoinvointeja niin niille sitten niitä toivon

 

ai sulla lukikin tossa sun viestissä sun ultra päivä