Heip!
Tänne välillä raportoinkin meidän esikoisen (2 v) kovista hetkistä. Nyt on kaikki energia mennyt sen hoitamiseen. Pitkästä aikaa täällä, nytkään en jaksa lukea kaikkea. Pojan refluksioireiden takia mentiin lastenlääkärille viime torstaina. Pitkään oltiin odotettu, täällä on tosi vaikea saada aikoja yksityisellekään. Se laittoi heti lähetteen lasten polille, ja sit sitä mentiin. Tutkimuksesta toiseen ja vähitellen selvisi, että sen suolisto ei toimi niin kuin pitäisi, mutta ei tienny syytä. Eikä sitä ehtiny löytyäkään, kun lääkäreille tuli hätä, jos suolistossa on joku tukos. Mentiin ambulanssilla pillit päällä Helsinkiin Lastenklinikalle, jossa poika sitten leikattiinkin, kun ei syy muuten selvinnyt. Koko suolisto käytiin läpi, eikä siellä mitään ollut. Muutaman päivän sairaalassaolon jälkeen kotiuduttiin entistä kipeämmän pojan kanssa. Vanhat oireet vaan paheni ja lisänä kipeä leikkaushaava. Vielä odotellaan lopullisia tuloksia tutkimuksista, mutta jotain osviittaa on siitä, että pojalla on keliakia.
![Surullinen :( :(]()
Nyt vähitellen alkanu helpottaan, tänään ekaa päivää jalkeilla.
Epämääräisiä vatsavaivoja sillä on ollut tässä jonkun aikaa ja olen kysellyt niitä sekä neuvolasta että yleislääkäriltä. Molemmat oli sitä mieltä, että mitään vikaa ei ole. Luotin siihen vähän liikaa ja tilanne pääsi tosi pahaksi. Lääkärin mukaan neuvolassa olisi pitänyt huomata notkahtaneesta kasvukäyrästä jo, että joku on vialla. Ja mä kun oon tuijottanut vaan Viljan kasvua. :ashamed:
Luottamus neuvolaan on kyllä taas mennyt. Tänään kävin Viljan kanssa neuvolassa ja halusin nähdä noita esikoisen kasvukäyriä. Niissä on selvä notkahdus, mutta edelleen neuvolantäti oli sitä mieltä, että niissä ei ole mitään huolestuttavaa. Olkaa te fiksumpia ku mä, älkääkä luottako neuvolaan tai yleislääkäriin, vaan viekää heti lastenlääkärille, jos on jotain epäilystä jostain. Syytän kyllä itseäni, että en tajunnut pojan terveydentilaa, minä epäilin vaan refluksitautia, mutta kyllä kiukuttaa, että ammattilaiset vaan toppuutteli, että turhaan olen huolissani.
Monet vatsakipukiukut taisi mennä mustasukkaisuuden piikkiin. Kun ei tuo vielä osaa puhua tarpeeksi, että osaisi kertoa, mikä on huonosti. Esikoisen kurja olo alkoi hyvinkin tarkkaan Viljan syntymästä. En osaa vieläkään sanoa, minkä verran siitä johtui mustasukkaisuudesta vai alkoiko ne vaivatkin jo silloin. Voihan jopa olla niin, että sisaruksen syntymä oli sille niin kova trauma, että se osaltaan vaikutti sairauden puhkeamiseen. Kamala ajatus.
Vilja raukkaa riepoteltiin mukana sairaalareissulla, mutta se vaan oli edelleen tyytyväinen saamaansa hoitoon. Tosi leppoisa tyyppi.
Viljan uudet 4 kk mitat tänään 64 cm ja 7175 g. Painokäyrä oli himpun laskusuunnassa, plussalla edelleen, mutta lääkäri oli sitä mieltä, että vois vähitellen aloittaa kiinteät. Mä olin ajatellut vielä kuukauden odottaa, mutta katsotaan. Viljalla on ainakin nyt tiheän imun kausi, pari yötä ollaan tankattu tosi tiuhaan.
Sori kun oon näin täysin omanapainen, mutta on ollut ihan hirmusen rankkaa. Nyt ku oon saanu vuodattaa, niin ens kerralla keskityn jo muihin juttuihin... Uusia on ainakin tainnu tulla monta.
Matma ja Vilja 4kk