zanca > Kiitos! :flower: Paukkupakkasessa ei kauan tarkene kävellä, mutta ulos on uskaltauduttava ihan lapsen harrastuksenkin takia. Mennään sinne kävellen, sillä on ihan lyhyt matka. Takaisin voitaisiin tulla pienen lenkin kautta, niin tulisi raitista ilmaa vähän enemmän. Ei se ainakaan pahaksi ole. Omaa aikaa olen saanut ja todella tarpeeseen se onkin tullut. Viimeksi menneenä viikonloppuna olin ystäväni kanssa mökkeilemässä yhden yön ja oikein mukava reissu olikin. Uni vaan jäi liian vähiin koko viikonlopun ajan, joten yritän nyt sitten olla erityisen tunnollinen tämän viikon nukkumaanmenoissani.
Barbamama35 > Kiitos! :flower: Puhumaan menisinkin mielelläni, kun niitä menetyksiäkin oli vuoden sisällä aivan liian monta. Olen jo kauan halunnut käydä purkamassa, mutta sen askeleen ottaminen pelottaa leimautumisen vuoksi. Tämä on pieni paikkakunta eikä vaitiolovelvollisuus aina täyty. Pikkulinnut laulavat vaikka ammattilaiset pitäisivätkin suunsa kiinni. En kuitenkaan halua laiminlyödä itseäni tuon takia. Oma hyvinvointi on tärkeämpää kuin juorujen välttäminen.
Lääkitystä en suostu ottamaan vaikka masennuksesta olisikin kyse. Periaatteessa mulla ei ole mitään sellaista vastaan, mutta aikaisemman huonon kokemuksen vuoksi en uskalla ottaa riskiä. Sairastuin muutamia vuosia sitten lievään masennukseen elämässäni tapahtuneiden myllerrysten myötä ja lääkkeet saivat minut aivan jumiin. Tunteet tasottuivat huiputtomiksi eli en tuntenut sen enempää positiivisia kuin negatiivisiakaan tunteita. En siis kyennyt iloitsemaan enkä myöskäään purkamaan negatiivisia tunteita. Lopulta ilmaantui itsetuhoisia ajatuksia ja lopetin lääkityksen. Oloni parantui heti ja toipuminen alkoi edistyä vauhdilla. Joku toinen lääke saattaisi olla ihan toimiva, mutta en uskalla kokeilla. Uskon keskusteluavun olevan riittävä hoito tälläkin kertaa, mutta toivon myös labratutkimuksia sairauksien ja puutostilojen pois sulkemiseksi.
Matilda-08 > Onnea ja tarrasukkia! :flower:
Gabrielle > Onnea ja vauvaliimaa! :flower:
iloksi > Toivottavasti jännäily päätyy vahvaan plussaan. Tuo hetkellinen toivon menetys saattaa olla ihan hyvä merkki. Toivotaan parasta.
SiSa78 > :hug: Tiedän kokemuksesta kuinka turhauttavaa tuollainen on. Ennen vuotoni niukkenemista kärsin kivuliaista runsaista menkoista, jolloin varsinaisia (normaali tai runsas vuoto) päiviä oli 4-5 ja siihen päälle vielä 3-4 päivää tihkuilua. Edelleen saattaa tihkuilu kestää monta päivää (jopa 5vrk), mutta runsaamman vuodon päiviä on sentään vähemmän. Joskus koko menkat on pelkkää tuhruilua ja silloin ne kyllä kestää kauan. Toivottavasti tätisi älyää häipyä pian ja oviksen tikuttelu tuo plussauutisia. Vauvapölyistä intoa petipuuhiin!
Maira > Raskautta ei käsittääkseni välttämättä huomata ihan alkuviikkojen ultrassa. Paljonko sulla olisi ollut viikkoja silloin kun kävit ja kohtu todettiin tyhjäksi? Mitattiinko kohdun limakalvon paksuus? (Ehkä asian kerroitkin käytyäsi, mutta en musita enää. :ashamed Toivottavasti verikoe viimein on nega ja pääset uuteen yritykseen tai sitten vahvasti kasvava plussa ja pikkuisella kaikki hyvin. =)
Mulla saattaa olla ovis ihan käsillä tai sitten tapahtunut jo viikonlopun aikana. Lämpö ei ole noussut, mutta munisten kipuilu on muuttunut poltteluksi. Illalla oli aika äkäisiä vihlaisuja ja sitä ennen jomottelua, joten tässä vaiheessa veikkaisin olevan dpo1. Lämpö on vielä normaali, joten en vielä piinailulistalle hyppää mukaan. Talletuksia tuli kyllä tehtyä oikein mukavissa merkeissä. Toivottavasti ajoitus on riittävän hyvä ja parin viikon päästä saisi dippailla testejä.
Barbamama35 > Kiitos! :flower: Puhumaan menisinkin mielelläni, kun niitä menetyksiäkin oli vuoden sisällä aivan liian monta. Olen jo kauan halunnut käydä purkamassa, mutta sen askeleen ottaminen pelottaa leimautumisen vuoksi. Tämä on pieni paikkakunta eikä vaitiolovelvollisuus aina täyty. Pikkulinnut laulavat vaikka ammattilaiset pitäisivätkin suunsa kiinni. En kuitenkaan halua laiminlyödä itseäni tuon takia. Oma hyvinvointi on tärkeämpää kuin juorujen välttäminen.
Lääkitystä en suostu ottamaan vaikka masennuksesta olisikin kyse. Periaatteessa mulla ei ole mitään sellaista vastaan, mutta aikaisemman huonon kokemuksen vuoksi en uskalla ottaa riskiä. Sairastuin muutamia vuosia sitten lievään masennukseen elämässäni tapahtuneiden myllerrysten myötä ja lääkkeet saivat minut aivan jumiin. Tunteet tasottuivat huiputtomiksi eli en tuntenut sen enempää positiivisia kuin negatiivisiakaan tunteita. En siis kyennyt iloitsemaan enkä myöskäään purkamaan negatiivisia tunteita. Lopulta ilmaantui itsetuhoisia ajatuksia ja lopetin lääkityksen. Oloni parantui heti ja toipuminen alkoi edistyä vauhdilla. Joku toinen lääke saattaisi olla ihan toimiva, mutta en uskalla kokeilla. Uskon keskusteluavun olevan riittävä hoito tälläkin kertaa, mutta toivon myös labratutkimuksia sairauksien ja puutostilojen pois sulkemiseksi.
Matilda-08 > Onnea ja tarrasukkia! :flower:
Gabrielle > Onnea ja vauvaliimaa! :flower:
iloksi > Toivottavasti jännäily päätyy vahvaan plussaan. Tuo hetkellinen toivon menetys saattaa olla ihan hyvä merkki. Toivotaan parasta.
SiSa78 > :hug: Tiedän kokemuksesta kuinka turhauttavaa tuollainen on. Ennen vuotoni niukkenemista kärsin kivuliaista runsaista menkoista, jolloin varsinaisia (normaali tai runsas vuoto) päiviä oli 4-5 ja siihen päälle vielä 3-4 päivää tihkuilua. Edelleen saattaa tihkuilu kestää monta päivää (jopa 5vrk), mutta runsaamman vuodon päiviä on sentään vähemmän. Joskus koko menkat on pelkkää tuhruilua ja silloin ne kyllä kestää kauan. Toivottavasti tätisi älyää häipyä pian ja oviksen tikuttelu tuo plussauutisia. Vauvapölyistä intoa petipuuhiin!
Maira > Raskautta ei käsittääkseni välttämättä huomata ihan alkuviikkojen ultrassa. Paljonko sulla olisi ollut viikkoja silloin kun kävit ja kohtu todettiin tyhjäksi? Mitattiinko kohdun limakalvon paksuus? (Ehkä asian kerroitkin käytyäsi, mutta en musita enää. :ashamed Toivottavasti verikoe viimein on nega ja pääset uuteen yritykseen tai sitten vahvasti kasvava plussa ja pikkuisella kaikki hyvin. =)
Mulla saattaa olla ovis ihan käsillä tai sitten tapahtunut jo viikonlopun aikana. Lämpö ei ole noussut, mutta munisten kipuilu on muuttunut poltteluksi. Illalla oli aika äkäisiä vihlaisuja ja sitä ennen jomottelua, joten tässä vaiheessa veikkaisin olevan dpo1. Lämpö on vielä normaali, joten en vielä piinailulistalle hyppää mukaan. Talletuksia tuli kyllä tehtyä oikein mukavissa merkeissä. Toivottavasti ajoitus on riittävän hyvä ja parin viikon päästä saisi dippailla testejä.