Onnea
eemeli89 pienestä tytöstä! Mä aivan liikutun täällä, kun aattelen, että meidän pino on saanut ensimmäisen pienen tuhisijan. :heart: Toivottavasti vauvalla ja sinulla on kaikki hyvin, ja pienelle paljon voimia kasvaa ja vahvistua! Tule joskus kertomaan tarkemmin kuulumisia ja vaikka synnytyskertomustakin, jos haluat.
Mulla oli tänään ensimmäinen neuvola täällä uudella paikkakunnalla. Terveydenhoitaja oli ihan mukava, vaikka puolen tunnin käynti meni pääasiassa siihen, että käytiin läpi, miten raskaus on tähän mennessä mennyt ja pikaisesti katsottiin pakolliset hommat. Verenpaine oli ok, sydämensyke 145 ja vauva on raivotarjonnassa. Hb oli noussut 106 -> 119. Mutta mun
paino oli noussut peräti 720g/vko. :kieh: Voi jestas sentään, mulle on tullut jo 11kg. Tätä menoa tulee pian parikymmentä kiloa, jos tämä tahti jatkuu. On tässä tullut herkuteltua, mutta pistän osan turvotuksenkin piikkiin, kun jalat on muistuttaneet lähinnä puupökkelöitä viime päivät. Ja niinhän tässä sitten kävi, että vanhalla paikkakunnalla en päässyt synnytysvalmennukseen ja täällä ehdin ehkä mukaan kerran tai pari, mutta valmennus jää todennäköisesti kesken synnytyksen vuoksi. Täällä näillä viikoilla menijät on jo käyneet valmennuksen, ja seuraava valmennus alkaa vasta jossain vaiheessa tammikuuta. No, täytyy sanoa miehelle, että kyselee ahkerasti ja selvittää asioita, niin ei tuu sitten ihan yllätyksenä se synnytys.
Tänään on ollut melkoinen päivä. Lähdettiin suoraan neuvolareissun jälkeen kaupoille ostamaan joululahjoja, sieltä tultiin vaan pikaisesti käymään kotona ja lähdettiin miehen tädin luokse kylään. Siellä vierähtikin neljä tuntia, ja kylässä oli myös miehen serkun perhe lapsineen, ja melskettä riitti. Olo on niin väsynyt, että voisin kaatua sänkyyn vaikka saman tien. Oltiin liikenteessä sellaiset 12h.
tehilla mulla todellakin on kylkiluut ahdingossa. Tänään tuolla kyläilyreissulla vikat 1,5h tuntui ihan tuskaiselta istua, mutta en kehdannut kellahtaa pitkälleen sohvalle. Niinpä kärvistelin kipujen kanssa, nimittäin tuo kantapään ruuvaaminen kylkiluiden alle tekee oikeasti kipeää ja tuntuu todella epämiellyttävältä. Ja muakin närästää ja ruoka valuu takaisin suuhun, jos käyn pitkälleni syömisen jälkeen. Tästä huolimatta syön kuin hevonen, kun tekee jatkuvasti mieli jotakin.
nimbelle ja minille :hug: Minullakin tuo mies on hieman hitaanpuoleinen, mutta tekee kyllä oman osansa kotitöistä. Monesti vaan tuntuu, että saan patistella ennen kuin mitään tapahtuu, kun meillä on ehkä hieman erilainen siisteyskäsitys, ja mies ei turhia kiirehdi siivoamisen kanssa. Mulle taas iskee jonakin hetkenä sellainen olo, että koko asunto täytyy siivota lattiasta kattoon, ja sitten se pitää myös tehdä heti.
Ihanaa, enää kolme yötä jouluun. Huomenna ja keskiviikkona kyllä istun kotona ja lämmitän saunan, enkä tee mitään muuta. Aattona saa taas kiirehtiä koko aamupäivän hautuumailla ja vanhainkodeissa, joten täytyy kerätä voimia, että pysyn äitini perässä näillä reissuilla.
Ikuisuus ja Kerttu 31+4