Hei vaan moi kaikille pitkästä aikaa, ja kiitokset Hortensialle uudesta pinosta!
Mulla tässä vähän synnytyskertomusta ja muutakin, joten pitkä postaus tiedossa.
Eli siis, 4.3. aamupäivällä istuin sohvalla, mies oli vielä nukkumassa. En tehnyt mitään normaalista poikkeavaa, istuin, tuijotin televisiota ja yhtäkkiä kuului mahasta selkeä naps. Hetken mietin että uskallanko nousta ylös vai holahtaako lapsivedet. No, siitä sit jalkeille ja kävelin muina miehinä vessaan pissalle tarkistamaan tilanteen. Ei mitään. Tein siinä tarpeeni ja pyyhkiessä sain pienimuotoisen slaagin; vessapaperi aivan kirkkaan punainen. No, soitin synnärille ja käskivät tulla näytille.
Herätin miehen ja totesin vaan että nousetko ylös, pitäis lähteä. "Ai minne?" Vähän naureskelin ja totesin että jos sinne synnärille.. No, mies puki päälle ja pesi hampaat ja autoon mars. Pihasta kun ajettiin pois niin ukko kysyi "Tiiätkö mikä päivä tänään on?" - molemmat naurettiin kun mies tosiaan sanoi jo syksyllä, että hänellä on sellanen olo että vauva syntyy tiistaipäivänä. Ei siinä, synnärille jossa sit ottivat käyrille, kirjauduttiin sisään n. 11:30. Oltiin siellä varmaan tunnin verran kun kätilö totes että ei tää varmaan mitään oo, kun ei oo mitään sietämättömiä supistuksia ja sydänäänet on ok, eli voi olla että lähdetään takas kotiin.. Sanoi kuitenkin, että käy kysymässä lääkäriltä haluaako ultrata vai tekeekö normaalin sisätutkimuksen. Tyytyi normaaliin sisätutkimukseen ja kun kokeili kalvoja niin meni lapsivedet siihen paikkaan. No, siitä sit alko supparit voimistumaan. 15:00 pintaan mies lähti käymään kotona ulkoiluttamassa koiran ja syömässä/suihkussa. 16:00 aikoihin totesin kätilölle, että alkaa sattumaan ihan oikeasti, epämukava olla ja mikään ei oo hyvä -> siirsivät mut synnytyssaliin. Ehdin olla siellä tunnin verran, kun epiduraali laitettiin joskus 17:20. Pian sen jälkeen mies tuli takas, ja mä olin taivaissa. Meni pari tuntia jutellessa ja jaksoin naureskellakin, kunnes taas seittemän jälkeen vedet silmissä soitin kätilöä paikalle että sattuu -> laittoivat loput kipulääkkeet, kun anestesialääkäri ei koko annosta laittanut kerralla. Hetki taas meni hyvin, kunnes kahdeksan aikoihin totesin miehelle että voitko soittaa sitä kelloa, nyt tulee lapsi tai paska.
No, kätilö tuli paikalle, paikat 10cm auki ja voi alkaa ponnistamaan.. Siitäpä ei sit menny ku 16min kun tyttö jo tuhisi rinnan päällä. Koko ponnistusvaiheen olin vedet silmissä, mies ihmetteli jälkeenpäin kun en päästänyt ääntäkään lukuunottamatta yhtä kertaa kun totesin tyynen rauhallisesti että "***tu että sattuu."
Tyttö siis syntyi 20:20, painoa oli 3750g, pituutta 51cm ja pipo 36cm.
Pari tikkiä sain ja pienen haavauman mitä ei tikattu, joten aika vähällä selvisin.
23 aikoihin mies lähti kotiin nukkumaan, me jäätiin neidin kanssa osastolle. Tosin unta en sinä yönä saanut silmäystäkään, huonekaveri kuorsasi kuin peltojyrsin. Neiti veti kyllä unta palloon, minä en.
Päästiinkin jo seuraavana päivänä kotiin, kun en ollut ensikertalainen. Tyttö kotiutumishetkellä n. 18h "vanha".
Perjantaina käytiin kontrollissa, kun kotiuduttiin niin ajoissa, perjantain paino oli 3600g ja saatiin vielä lähete kirurgiselle kun tytöllä oikeassa lonkassa liukumaa. Tosin, lääkäri sanoi että yleensä normalisoituu viikon iässä ja neiti oli tuolloin vasta sen vajaa 3 päivän ikäinen. No, ensi viikolla tarkistamaan lonkat ja sit tiedetään mikä tuomio..
Neuvolasta kävivät kotikäynnillä keskiviikkona. Tytöllä painonnousu hurjaa, perjantain 3600g:sta keskiviikon 3910g:aan! Sanoinkin neuvolan tädille, että kyllä tytöllä on isänsä ruokahalu, välillä ihmettelen miten niin pieneen pakettiin meneekin niin paljon maitoa! Puolentoista viikon päästä mennään sit uudestaan.
Meillä syöty äidinmaitoa ja korviketta, tuntuu että äidinmaidosta menee pienellä maha kovaksi - kaksi yötä mennyt enemmän tai vähemmän valvoessa kun toinen ähisee ja puhisee. Aamulla taas saa kakat tehtyä. Päätin tänään aamulla että kokeilen mennä tämän päivän pelkällä korvikkeella ja katsoa miten käy. Tosiaan herätään öisin 1-2 tunnin välein - poikkeuksetta. Jos ei korvikekuuri tehoa, niin harkitsen cuplatonia. Päivällä tyttö kyllä nukkuu neljänkin tunnin unia, joten siinä suhteessa vähän turhauttavaa ja parina päivänä on ollut hermot kireellä ja oon itkenyt pienimmästäkin asiasta kun yksinkertaisesti vaan väsyttää niin paljon. Mies onneksi antanut mun pari yötä nukkua ja hoitanut tyttöä, että vähän paremmin jaksaisin. Mies oli myös jo torstain ja perjantain töissä, piti viikon talviloman kun tyttö syntyi. Sovittiin että pitää isyyslomat vähän myöhemmin, kun mä en ensikertalainen ole ja pärjään kyllä sen 8h yksikseni, kun tyttö nukkuu kuitenkin puolet siitä ajasta.
Oma olo on hyvä. Jälkivuoto laantumaan päin, joskin öisin tulee enemmän. Synnytyksen jälkeen parina ekana päivänä en uskaltanut edes yskiä kun sattui alapäähän, ja kaikki vessakäynnit hoidettiin suihkun voimin. Nyt selvitään ilman suihkua ja kävinpä eilen ensimmäistä kertaa saunassakin, ja tuntui loistavalta! Ajattelin tähdätä ensi perjantaiksi treeneihin, tässä onkin mennyt jo 5kk tekemättä mitään ja polte on kova! Tosin sanoin miehellekin, että meen vaan jos tikit on sulaneet, en haluu heti perään toisia!
Raskauskiloja tuli koko 9kk aikana vaan 7,5kg, joten pääsin sen suhteen melko vähällä.
Lähtöpaino oli 65kg, nyt oon käynyt vaa'alla ja ottanut lukemat ylös ihan vaan mielenkiinnosta.
9.3. 69,9kg
12.3. 66,6kg
15.3. 65,4kg
Ja mitään en oo tehnyt, oon varmaan enemmän syönyt suklaata ja herkkuja nyt kun raskausaikana!
Ristiäiset ajateltiin pitää ennen toukokuun alkua, jos saadaan isyydentunnustukset sun muut viralliset asiat hoidettua. Harkitsin ensin pitäväni juhlat kotona, mutta totesin että seurakuntatalo/vastaava on helpompi - ihan vaan jo pelkästään tiskien suhteen. Omakotitalossa kun vedenkäyttö ei oo ihan ilmaista ja sitä tiskiä todennäköisesti tulee ihan reilusti. Noissa seurakunnan tiloissa on yleensä kunnon koneet millä saa hetkessä pestyä astiat ja nekin saa yleensä sieltä käyttöön. Mutta nähtäväksi jää.
Koira oli pari päivää ihmeissään ja väsynyt, kun heräsi aina kun neitikin varmistaakseen että kaikki on hyvin. Vähän enemmän ehkä vahtii nyt kun aiemmin, muuten ei ole tulokkaasta moksiskaan.
Huh, tulipa tekstiä! Yrittäkääpä nyt selvitä tästä vuodatuksesta ensin, palailen sit taas uudestaan kun neiti antaa mulle omaa aikaa..
Elm + Tytsä 12vrk.
