HELMIKUUN HELMET 2013 *elokuu*

Ihan kun olis vetäny paketillisen kessuja.. No, en sentään, savustimpa vaan koko hemmetin talon aamulla, eikä edes ollut eka kerta.. Mä en tajua miten mä sen AINA unhdan, et sitten vasta kun nuohooja on käyny..

Pesä oli aivan täynnä poltettavaa roskaa, kitui siellä ja savua tuli ihan helkkaristi. Äkkiä ikkunat ja ovet auki ja paniikki soitto isännälle. Taivaan kiitos, se on tossa pellon toisella puolella ja sai lainaks kaverin auton. Ja taivaan kiitos, se on niin hiton fiksu kaveri, et sai tehtyä piippuun imun mikä sitten sai sen vetämään... Hitto, ihan kun olis ollu perjantai 13...

Että tämmöstä tänne..

 

Bb siis huomennako se jo alkaa..oon näköjään ihan pihalla. Täälläkin katsotaan vaikka aina muka päätän etten kato ja salkkarit, niitä me kytätään molemmat, ollaan täysin salkkarien orjia

 

Hellurei,

ensinnä Äiti Maa, ei sillä ole nuohoojan kanssa mitään tekemistä, savustuksella... sisällä on kylmempää kuin ulkona, joten piippuun tulee ns. ilmalukko ja se aiheuttaa sen, ettei hormi vedä. Kannattaa ensin polttaa vaikka tuohta sillain, että alkaa vetään kunnolla ennenkuin iskee sinne muuta poltettavaa. Nimim. en enää koskaan kesällä yritäkään sytyttää puuhellaa, pönttöuuni ei savuta onneksi samalla lailla sisälle

Hiivatulehdusoireita on lähinnä kai se kutina, joillakin tosiaan kai valkkari haisee myös. Mulla taas on kai alttius hiivasyndroomalle eli jos syön paljon makeaa, venhäjauhoja ja valkoista sokeria, aika helpolla alkaa kutisemaan. Eikä sitten kutise pelkkä alapää! Siksi mainostin tuota PH-Balancea, koska se on luonnollinen apu, jos on taipumusta. Edellisissä raskauksissa jouduin jo alussa heti syömään pari-kolme suun kautta otettavaa hiivakuuria, nyt olen jo näin pitkällä ilman ensimmäistäkään Mulla oli eräänkin kerran niin pahana tulehdus, että jopa silmäluomet oli ihan valkoisenaan hiivasta Näyttää siltä, ettei tarvitse ehkä enää koskaan tukeutua niihin lääkkeisiin

( . ) Hei! Eka asiakas kysyi, että koska jään äikkärille! Ha haa, se siis ilmeisesti näkyy.. ja mä hengästyn nykyisin tosi helposti, vaikka kunto on parempi kuin ulkomuodollisesti luulisi. Ja muutamana päivänä on ollut kivuttomia, mutta ilkeitä supistuksia, varsinkin kun vähän ponnistelee jotain. Töissä pari ekaa tuntia menee hienosti, mutta sitten se tahtoo sielläkin alkaa, se supistelu. Pitäiskö mun varata neuvola-aika? Ehkä menen näillä sinne seuraavaan aikaan saakka ja juttelen sen kanssa.

Mutta Zara, käsittääkseni on ihan yhtä luonnollista nauttia kasvavasta ulkomuodostaan kuin että se ahdistaisi? En ehkä olisi huolissani ellei ala tulemaan hirmuisia ajatuksia päähän :heart: Itsellä oli ilmeisesti jonkin asteinen synnytyksen jälkeinen masennus aikanaan, joka on kai jollakin lailla päällä; pelkään kuolemaa ihan yli kaiken. Ajattelin jopa saunoessani, että mitäs minä tästä ihanasta saunasta nautin, kun sitten kun kuolen, ei siitä nauttimisesta ole mitään hyötyä. Tai että miksi ylipäänsä mietin jotain asiaa, koska kuolen kuitenkin kohta. No, onneksi en ainakaan vielä ole kuollut ja toivottavasti tovi meneekin vielä, mutta ei ne ajatukset kokonaan ole menneet, vaikka kävinkin juttelemassa lääkärinkin kanssa useamman kerran. Mutta se, miksi kerron tämän, on, että jos sinua kovin paljon ahdistaa, niin suosittelen oikeasti juttelemaan vaikka neuvolassa asiasta, jos on mukava täti tms. koska yksin asioiden kanssa painiminen ei ole mistään kotoisin! Tai sitten vaan purat tänne meille :hug:

Taidan mennä tv:n ääreen, poikkeuksellisesti. Yleensä meillä ei katsota telkkaria ennenkuin lapset ovat nukkumassa, koska aina ei pysty kontrolloimaan, mitä tulee näkyville, ja olen hirmuisen tarkka, mitä lapset saavat sieltä katsoa. Tosin he katsovat telkkaria n. kerran viikossa ehkä. Ainakin nyt, kun tulee toi masterchef jr

Kaikkea hyvää masukit

Viivi+Tiiti 16+4

 

Viivi Täälä on erittäin itsepäisiä naakkoja, et kyllä sillä meidän kohdalla on tekemistä, kun pesän puolikas oli taas, vaikka kuinka ritilää on laitettu. Joka kerta nuohoojalla ollu ongelmia saada se tyhjäksi.
Mut siis, sisällä kylmempi kuin ulkona? Meillä sisällä vai piipun sisällä vai mitä en tajua? Savua varmaan aivoissakin.. Mutta sisällä on kyllä +21 ja ulkona tänään +12, et ulkona on kyllä kylmempi.

Mulla on kans jonkinmoista kuoleman pelkoa, en pelkää oikeastaan omaa kuolemaa. Mutta muiden. Isä tosiaan tappoi itsensä 15v sitten ja siitä asti läheisten menettäminen on ajatuksena aivan hirveä (niinkun varmasti muillekin) vaikka ihan ok olen asiasta selvinnyt niin surutyö on edelleen kesken. Jotenkin en vaan pääse yli siitä, ettei rakkaus meihin lapsiinkaan edes antanut voimaa jatkaa. En ole koskaan ollut oikeasti masentunut, mutta en vaan ymmärrä, mä en voisi ikinä noille omilleni tätä tuskaa jättää, en ikinä.
Mutta eipä auta, mitään viestiä tai muuta ei koskaan jättänyt joten teon oikea laita ei koskaan tule selviämään.

Huomenna olisi taas yhtenään ravaamispäivä. 8.30 eskari, 9 meidän kerho,11 loppuu, 12 kakkosen kerho, 12.15 eskarin haku ja 15. kakkosen kotii haku. Et saapa taas aimo annoksen hyötyliikuntaa.

 

Äiti Maa tykkäsin siis tosta naakkahommasta, ei tullut moinen mieleenkään meillä kun on piipun päällä se sellainen hattu (tai ainakin toisen piipun) niin ei pääse naakat eikä muutkaan linnut pesimään sinne. Meillä tosiaan viime vuonna jäi nuohoamatta, kun tuo laajennusprojekti alkoi ja oikeastaan lähinnä siksi, että tikkaat tulivat lumien mukana alas... enkä saanut aikaiseksi patisteltua miestä laittamaan niitä, kun sitä muutakin hommaa olis ollu Mutta se ilmalukko siis tulee lähinnä just kesäisin, kun talon sisäilma on tosiaan kylmempi kuin ulkona, meillä on hirsitalo ja sisällä on lähes aina kesäisin viileämpää kuin ulkona. Sama on saunallakin, oikein lämpöisellä ilmalla on tosi vaikea saada hormia vetämään tsemppiä naakkojen kanssa siis!

Kuolema-asiat on sulla näköjään tehneet samat tehtävänsä kuin mulla; äiti joi itsensä hengiltä ja isä kuoli aivoverenvuotoon, johon ei kylläkään voinut kukaan mitään, mutta äidin kuoleman jälkeen jäin hoitamaan mummiani, hoidin 8 vuotta hänen asioitaan, isä kuoli siinä välissä ja sitten viimein hautasin mumminkin. Juuri kun mummi oli kuollut, muutaman kk päästä syntyi esikoinen... että en ehtinyt kovinkaan käsitellä asioita, siihen päälle vielä masennusta poteva mies, niin paletti olikin aika valmis. Tavallaan kai näistä ei toivu koskaan, mutta onneksi on tätä nykyä mies, joka tukee, eikä ole se, jolla menee aina huonommin tai ajattelee aina kamalampia asioita kuin sinä itse. Se oli aika raskasta elämää, kun omien asioiden purkaminen jäi aina toissijaiseksi; hoida vauva, hoida mies...

Mutta hei, me ollaan molemmat selvitty tähän saakka, joten selvitään me eteenpäinkin! Eikä sellaista päivää toivottavasti tule, etteikö selvittäisi :heart: Eikä me pystytä muuttamaan menneisyyttä, mutta tulevaisuus on meidän omissa käsissä Kaikki ajatukseni sinulle! :hug:

 

Raha mieheni siis opiskelee ja itse olen työelämässä. S-lomailu näkyy palkassa muttei se minua kovasti ahdista. Kyllä 1500 pitäisi kk riittää. Riittäisi että mieheni käy kerran kaksi viikossa duunissa ja saisi sen 300-500€ kk.
Kesätyössä nappasi mukavat 3000€/kk.

Lupasin ukolle ettei hänen tarvitse kun keskittyä opintoihin, ja ottaa työtä sen mitä jaksaa. Nyt on kuitenkin solminut vakituisen työsopimuksen, sellaisenaan ok muttei jos siihen sisältyy vielä opinnotkin.

Yöt töissä, päivät koulussa ja unta se 4-6 tuntia jos tuuri käy. No, nyt takana eka tällainen rääkkipäivä ja jo nyt pinna on kireellä.

Minun tekisi mieli itkeä, ja salaa jopa toivon ettei koko lasta olisi tulossakaan. Sama vaikka kohtuun jäisi. Ei tällaista jaksa kukaan :'(

 

Tosta kuolemapelosta tuli mieleeni, että itselläni on vain siihen liittyvä voimakas sairaalapelko ja -ahdistus. Monet rakkaat olen menettänyt siten, että sairaalaan on menty verrattain turhan syyn vuoksi ja sille tielle jääty. Siksi pelkäsin kuollakseni 7vuotta sitten, kun isä joutui sairaalaan päkiän pitkittyneen tulehduksen takia... se reissu kesti kaikkiaan 4kk ja matkalle jäi oikea jalka polvesta alaspäin. Vieläkin koen suunnattoman voimakasta ahdistusta AINA, kun joudun sairaalaan - ihan sama, mikä se syy on, mutta sairaala itsessään aiheuttaa hajuineen päivineen tunteen, että seinät kaatuu päälle. Mun elämässä kuolema on ollut läsnä pienestä asti - olin 7-vuotias, kun kummisetäni kuoli ja siitä asti olen hyvin ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa ja olen sitä oppinut käsittelemään. Toki joka kerta, kun joku läheinen lähtee, tuntuu että elän ne kaikki muutkin kuolemat taas uudelleen läpi. Olihan tuossa yksi vuosi, kun sattui se kolme kuolemantapausta perheessä - ensin kuoli minun isänisäni, jonka hautajaispäivänä miehen isänisä kuoli ja heti seuraavan vuoden ekana päivänä sitten miehen äidinisä. Kaikista kovin paikka oli, kun hyvä ystäväni ampui itsensä reilu 10v sitten. Se kun tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ajan kanssa helpottaa, mutta kaikki ne muistot ja se rakkaus ei anna armoa. Itkuhan siinä tulee, kun alkaa miettimään tarkemmin. :heart:
Ei meille jää muuta kuin selvitä päivästä toiseen ja yritettävä ymmärtää niitä vaikeita ratkaisuja - vanhojen ihmisten osa on selvä, elämä kun on ehtoopuolella siihen osaa jo valmistautua.

J+ voi että, paljon nyt jaksuja ja voimia teille :hug:

Me pistettiin vähän huushollia uusiks - tuhottiin kaappi miehen pleikkarikäyttöön tulevasta makkarista. Ei ollu tarkotus tuhota, mutta ei ollu vaihtoehtoja. Sitä ei saatu purettua ilman täystuhoa. Eikä se ois mahtunu mitenkään uloskaan ehjänä, oli meinaan lattiasta kattoon. Kammottava kaappi, ei tule ikävä, mutta anoppi saattaa mainita asiasta...
Saatiin sit samalla siirrettyä se hoitopöytä omalle paikalleen. Ihanaa.

Katon täs just tota BB 24/7 ja oikeasti mäenkestä. Tästä tulee niin sanomista... En spoilaa, kattokaa sit ite huomenna. :kieh:

BB:n lisäks oon koukussa muutamiin sarjoihin, mutta niitä seuraan Jenkkilän tahtiin. Ainakin The Vampire Diaries, Pretty Little Liars ja True Blood on sellasia, mitkä on pakko kattoa. Kotimaisia sarjoja ei tuu juurikaan katottua, ellei sitten tuu joku tosi hyvä, mikä koukuttaa - Hyvät ja huonot uutiset on sellainen, Putoustakin on tullu kytättyä.

 

Kuoleman pelosta kärsitään ajoittain täälläkin vaikka joskus ajattelen kuolemaa positiivisena että sitten kun kuolen näen kaikki rakkaat läheiseni siellä jossain<3 1989 kuoli äidinisä n.60v ja täti n.50v. 1994 anoppi n.50v. 1995 oma rakas isä 46v. 1996 isänäiti 84v. 2003 rakas appiukko 58v. 2006 setä 64v. 2007 serkkujeni äiti joka oli minulle läheinen ja rakas 46v ja samana vuonna oma rakas äitini 59v. 2009 äidinäiti n.80v. Ikävä on välillä valtava mut jaksan kun ajattelen et me nähdään vielä<3 Tsemppiä kaikille läheisensä menettäneille<3

Nyt kyyneleet silmissä kohta siskon kanssa lenkille ja sit ikkunan pesuun...niitä riittää 200 neliöisessä talossa! Lapset koulussa ja minä jäin työttömäksi niin on aikaa puuhastella!

Tervetuloa myös uusille!=)

äitx2 ja riesa rv 16+0(voiks jo olla?)

 

Viivi Ilmalukkoon, piipun kehnoon suojaan lisättynä vielä sade (onko sillon matala paine?) niin on varma ettei vedä ja minä silti kirkkain silmin yritän.. Jospa tämä nyt ei enää toistuisi. Tarvii ens syksynä laittaa lappu, älä sytytä

:hug: itsellesi, kovia olet kokenut. Meillä kävi vielä siihen lisäks, et mun äidille varmaan iski joku yksin jäämisen pelko, se kuukausi isän kuoleman jälkeen alkoi joka viikonloppu juoksemaan tansseissa ja siskot 7v ja 5v jäi aina mulle. Ja sitten ne miehet oli kaikki jotain yhteiskunnan hylkijöitä. Nytkin hän jopa meni edellisvuonna naisiin niin tyysti idiootin miehen kanssa, että emmää kestä..

Mutta juu, elämä jatkuu ja me pidetään lippu korkealla =)

J+ Tsemppiä sinne. Varmasti koettelee voimia. Meillä mies teki monta vuotta tehdän työn lisäksi aamujakoa postille. Eli ylös piti nousta 2 aikaan. Kyllä siihen tottui ja nukkui sitten iltaviikoilla pidempään. Nykyään tekee muuten ympäri pyöreää päivää, mutta posti hommat lopettu parivuotta sitten.

(.) Mikähän siinä on, et kun ei ole herätystä päällä niin mun 3 herätyskelloani ei toimikkaan Meillä siis lapset herää vähän 6 jälkeen aina. Eilen illalla en löytäny puhelinta ja aattelin, no lapset herää kuitenkin, olkoot.. Aamulla herättiin 7.20.. Ei mitenkään myöhästytty mut jouduin lapset kaikki herättämään

Äiti maa & Usko 17+3

 

Hei kaikille!

Minulla on torstaina toinen neuvola, josko siellä sitten saisi tietää nuo kilpirauhasarvot, kun en ole jaksanut lääkäriin niiden puolesta soittaa, kun lupasivat kerran soittaa, jos lääkitystä pitää nostaa. Eikä mitään ole kuulunut! 11 tunnin yöunet tuntuu vieläkin olevan se riittävä määrä unta, harmi kun ei ole toteutettavissa kuin harvoin!

Sain ajan rakenneultraan vasta viikolle 21+3, höh. Olisin halunnut kyllä jo pari viikkoa aiemmin käydä katsomassa tilanteen. Josko sukupuolenkin saisi sitten selville . Ollaan alettu hankkimaan hiljalleen tarvikkeita, rintapumppu ja vaunutkin jo ostettu. Luulin myyneeni aikoinani kaikki vastasyntyneiden kestovaipat ja vaatteet, mutta kyllähän varastoa penkomalla löytyi iso kassi täynnä ihania varusteita . Tosin tarvitsevat varmaan useamman pesun, on niin kamala varastohaju niissä!

Kyllä me taidetaan äitiysavustus kuitenkin rahana ottaa, kun tosiaan talvivauvalle haalarit on ihan liian isoja vielä ja jäävät sitten käyttämättömiksi. Ja kun tuota tavaraa ja vaatetta jo on, niin.... Kestovaippoihin ja muutamiin vaatteisiin menee sitten helposti se 140 euroa, mutta ei varmasti enempääkään.

Aika monella on hankinnassa hoitopöytä. Meillä oli esikoisen kanssa pikkukylppärissä sivustatäytettävän pesukoneen päällä hoitoalusta, ja se oli kätevä. Muutettaessa piti vaan tuo isokokoinen kone myydä kun se ei mahtunut millään hirvittävän pieneen nykyiseen kylppäriin, joten nyt on vähän mietinnässä miten lapsen vaipanvaihto sitten jatkossa sujuu, kun nykyinen kone on hyvin kapea. Hanan läheisyys kun oli meille niin ehdoton tuossa vaipanvaihtopisteessä...

Sain muuten muutama viikko sitten tietää, että kaverillani on laskettu aika vain 9 päivää minun jälkeeni. Hauskaa kun olisi sitten niin samanikäiset vauvat, joista höpötellä loputtomiin .

Nappikeitto ja Pyöriäinen 17+4

 

J mä tiedän mitä toi on. Meillä mies aloitti koulun, töiden ohella, kun aloin odottamaan esikkoa. Lähti aamulla kuudelta ja tuli illalla 21.30 kotiin, aina ma-to iltaisin. Ja viikonloput meni aina aikalailla läksyjä tehdessä.
Oli todella raskasta aikaa. Samaan aikaan lähipiiriin sattui kaksi syöpätapausta, ja itsekkin sairastuin. Vauva-aika meni samalla systeemillä, ja nyt kun poikanen oli 2v2kk mies valmistui ja nyt elellään normiarkea.

Tsemppiä! Tiedän että vaatii kovasti voimia ja asennetta.

Napsis ja pikkutyyppi 15+0 *poks*

 

Huh miten paljon on tullut juttua sitten viime käynnin! Siitä onkin jo useampi viikko. Nuo kesätyöt sotki pahasti sosiaalisessa mediassa pyörimistä, joten lähinnä olen silloin tällöin lueskellut mitä täällä ootte kirjoitelleet.

Äitiyspakkauksesta ollaan ilmeisesti montaa mieltä. Minusta se oli ihan pirteä, mutta emme nyt kuitenkaan ota sitä koska esikoisen lähes kaikki vaatteet on tallella. Ja jos uusi tulokas on tyttö niin sitten "joudun" lähtemään kirpparille metsästämään kivoja tyttöjen juttuja!

Kestovaipat ei saa multa kannatusta ihan vaan siksi että en kestä ajatusta pienessä vessassa jossain ämpärissä lilluvista kakkaisista ja pissaisista vaippakuorista sun muista. Eli kertiksillä mennään nytkin. Iso hatunnosto kuitenkin kaikille jotka aikoo kestoilla!

Joku täällä huhuilu turkulaisten odottajien perään, olikohan Bettis vai kuka? Täältä vastaa yksi turkulainen! TYKSiin olisi taas tarkoitus mennä synnyttämään.

Ihanaa muuten kun kaikki ollaan jo turvallisilla vesillä, eikä keskenmenouutisia ole enää alun jälkeen tullut. Tuntui että jotenkin todella monella meni kesken. Itselläkin oli alussa jotain ihme pelkoja, mutta 3 viikkoa sitten tehdyssä np-ultrassa kaikki oli hyvin. NT oli 0,8. Kävin myös verikokeessa ja annoin virtsanäytteen. Nyt vaan kummastelen kun ei mitään ole kuulunut. En kyllä nyt enää ole varma, että pitikö tuloksista tulla jotain infoa mulle vaan siinä tapauksessa että niissä olisi jotain häikkää... Meni muutenkin siinä vähän sähläykseksi. Tai siis ultra meni niinkuin pitikin, samoin verinäytteiden otto. Mutta sitten kun olin tietty ennen ultraa käynyt pissalla niin en saanutkaan heti tiristettyä uutta pissaa ja piti juoda ja odotella. Ja kun vihdoin sain aikaiseksi tiristää pissat putkiloon, niin tuntui hassulta antaa putkilo pissaa ihan eri ihmiselle kuin joka oli ottanut verinäytteen. Ajattelin nyt kuitenkin soittaa neuvolaan ja kysyä asiasta niin ei sitten jää vaivaamaan. Ens viikolla mulla kyllä on neuvola-aika mut en taida jaksaa oottaa siihen asti. Sitä vartenhan sen puhelinaika on et voi soitttaa jos jokin askarruttaa.

Ilmeisesti aika monella on jo maha kasvanut ja liikkeetkin tuntuu? Mulla melko pieni maha, tai siis sellanen et jos ei tiedä että oon raskaana niin ei sitä arvaa. Enkä vielä oo tuntenut liikkeitä. Toisaalta mulla on nyt vasta rv 14+2 et vaikka uudelleensynnyttäjä oonkin niin ei välttämättä vielä tunnu. Ja mulla on istukka etuseinämässä joten se saattaa vaimentaa liikkeitä.

Ihanaa, kaksi kaveria on raskaana samaan aikaan ja kaikki alkuvuodesta poksahdetaan. Toisella rakenneultra torstaina, jänskättää hänen puolesta että pitääkö hänen poikaolo paikkansa vai kieltäytyykö vauva näyttämästä vehkeitään.

Kirjottelen taas paremmalla ajalla lisää ja koitan olla aktiivisemmin mukana jutusteluissa!

Elsiliini 14+2

 

Omanapainen pikapäivitys: eli kaikki kunnossa. Th:n mukaan olisi jo pitänyt tulla kotiin jotain tietoa jos seulonnassa olisi jotain paljastunut. Luetteli sieltä näytteiden tuloksia ja hemppakin oli 129 eli ihan ok.

 

Kotona peiton alla lämpösessä. Niin ja ne villasukat jalassa. Ilman ei enää pärjää.

Onpa ihanaa, että joillakin on läheisiä samaan aikaan odottavia. Mä olen omasta ystäväporukastani ensimmäinen ja todennäköistä on, ettei kovin moni koskaan edes jälkikasvua hanki. Joitakin lapsuudenkavereita ja koulukavereita tältä paikkakunnalta löytyy, ketkä on lapsekkaita, mutta eihän niitä tule nähtyä kuin sattumalta kaupassa tmv.

Mä niin repeilen täällä, kun katon tota Big Brotheria. Ihan jäätävää settiä vetää toi tuotannon kätyrinä oleva muija. Huh huh.

Kevyesti uinunut libido näyttää heräävän oikein urakalla. Oon viimesen parin viikon aikana nähny hervottoman paljon hyvin seksuaalis-sävytteisiä unia, ei nyt onneks mitään pornoa, mut kuitenkin. Tähän asti seksi on ollu melkein pakkopullaa, ainakin se alku - kyllä sitä sit nopeesti on mukana, mut vaatii mieheltä aika paljon. Nyt tuntuu, et jatkossa menee helpommin. Hyvä homma. Joutuu vaan hetkisen viel odottelemaan, et saa ton hiivan hoidettua poies. Argh.

(.) Huomaa, että syksy tulee - väsyttää ihan hirveesti. Joka syksy sama juttu. Taitaa olla päikkäreiden aika kohta. Sit vois välipalaks tehdä mustikkarahkaa. Vointi siis edelleen hyvä, suorastaan mainio. Ei jaksa ees eritellä noita erinäisiä aiheeseen liittyviä kipuja - ne on jo arkipäivää. Kaikkeen siis todellakin tottuu.

MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 15+5 (apua, aika menee hirveen nopeeta)

 

zara, noi sun mietteet voi hyvin osittain johtuu hormoneistakin :hug:. Kyllä se varmaan helpottaa kun vaan sulattelet asiaa.

J+ Kovasti jaksamista sinne. Jospa se meno hiukan tasottuis kun aika kuluu :hug:.

Puuhellaan en koske näin kesäaikana. Meillä kanssa tullut savut niin monesti sisälle. Meillä on tossa alhaalla sellanen nuohousluukku tai vastaava ja siellä polttelen aina hiukan paperia ennen kun sytytän pesän. Ja kyllä sen sähkölaskussa huomaa että siitä on lämmityksen kannalta todellakin hyötyä kun pitää pesää kuumana aamusta saakka.

Äitiyspakkauksen ottamista oon ruennut nyt mietti kanssa. Meinasin et otettais, mut haalari ei natsaa kokonsa puolesta, vaatteita meillä on ja meillä on melko viilee talo joten talvisaikaan noi trikoo vaatteet on hiukan ohkasia ja mieluummin laittaisin jotain velourista päälle. Se rahallinen korvaus vaan on aika vähän, onneks on vielä aikaa miettii miten tekee...

BB:tä meinaan taas seurailla. Yleensä kattelen aina alussa ja riippuen millasii tyyppei on niin sit joko seuraan tai en. En mä mitään 24/7 hommaa mut noi koosteet varmaan tulee iltasella kytätty.

Turun suunnalta oon myös kun joku kyseli. Ja TYKSiin tietty ois tarkotus suunnata synnyttämään.

Hankinnoista on ollu juttua. Mä oon nyt ruennu miettii et tarvitaanko sittenkään tuplavaunuja ja pitäiskö jostain hommata kovalla kopalla olevat vaunut ja sit niihin seisomalauta.... Argh. Ärsyttävää kun ei osaa päättää. Vaunut meillä on jo mutta pehmeellä kopalla ja niihin pitäis jotenkin kuitenkin se kuomu uusia... Itkuhälytin on ehdoton ja vanha on rikki eli se hommataan. Meillä on pieniä vaatteita jonkun verran ja oon jo muutamat potkuhousut ostanut ja kokohaalarin. Kaukaloon oon miettinyt sitä lämpöpussia myös, mietinnässä siis. Turvakaukalo on edelleen tallessa.

(.)Masu ei oo nyt musta kasvanut eikä kukaan oo kyselle oonko raskaana et luulevat varmaan et oon vaan lihonut.... Kuopus kaipailee, paillaan.

Selis ja wotwot 17+4

 

Selis, mitä teille tulee lasten ikäeroksi? Meillä tulee 2v 9kk ja ihan ehdottomasti hankitaan vaan seisomalauta ja sitten varmaan Manduca jossa voi lämpimämmillä ilmoilla kanniskella vauvaa. Mun mielestä jos ikäeroa tulee reilusti alle 2 vuotta niin sitten ehkä tuplat on järkevät. Mutta tää on siis vaan mun mielipide.

 

Jahas... nessut esille ja tuijottaa sydänääniä-ohjelmaa....

 

Vissyliini: se on ihan kauhea jakso ja seuraava kans... ei voi kun itkee vaan... Oon kattonu nää sillon ekalla kerralla...

 

Juhuu! Nt ultran jälkeen laskettu aikani siirtyi maaliskuulle! Joten matkani varmasti jatkuu tästä nyt maaliskuisiin. Juttujanne oli mukava lueskella näiden 13 viikon aikana.

Eli minut voi poistaa tuolta listalta.

 

Mä en voi kattoa ollenkaan tota Sydänääniä-ohjelmaa. Vollotan AINA. Sama kuin tos kevättalvella tuli se dokumentti Yleltä, Hiljaa toivotut... Itkin koko dokkarin ajan.

millipilli tervemenoa sinne maaliskuisiin! Oltais me sut täälläkin pidetty mieluusti

Iltapalaa: kanahampurilainen, tuoremehu-vichyllä ja jälkkäriksi loppu mustikkarahka. Sit pitäs jaksaa aamuun.

 

Flunssa iski päin kasvoja su-ma välisenä yönä. Nenä tukossa ja tiputtaa kirkasta vettä jatkuvasti. Kurkku ja keuhkot tuntuvat raskailta. Limayskää ei ole vaan kuiva v-mäinen sellainen.
Nyt tuntuu korvissakin outo paine, lieneeko lapsuudesta tuttu korva-kurkku-flunssa pöpö iskenyt jälleen. Jossain luin että raskauden aikana saattaa vastustuskyky laskea jopa 70% voiko olla totta?

Pelottaa masuasukinkin puolesta, eikai se mamin flunssailusta ota itseensä?
Joko teille on tullut sellainen olo että olisipa jo helmikuu, niin saisi nyytin kainaloon. Mä haluan nuuskia ja pussata mun pientä pörröpäätä :heart:

 

J+ suomalaisten lisääntyminen olis aika +-0 jos flunssa vaikuttas jotenkin sikiöön äidin huono mieliala on yhteydessä lapseen tai jos vedät jotain kiellettyä lääkettä niin vaikuttahaan se. Mutta ei nuha kyllä muuten hallaa tee. Sairasta ihan rauhassa vaan, vauva tykkää kun äitikin ottaa rennosti, vaikka niiskuttaiskin.

Ei, mä en vielä millään tavalla odota helmikuuta. Mä kyllä odotan sitä isoa mahaa ja kunnon vauvan potkuja, mutta tekis mieli vähän hidastaa tota ajan kulua! Tää kun on todella se viimeinen raskaus, niin toivos saada nauttia mielin määrin, mutta ehä mää ees kerkiä! Aika menee ihan tajutonta vauhtia. Ja melki 100 varma etten 40 viikoille asti ees pääse. Niin lyön panokseni tammikuun loppuun.

(.) Eilen vanha koulukaveri kävi tyttärensä kanssa kahvilla heti eteisessä huomasin, kun hänen silmänsä iski mun mahaan, Eilen olikin semmoset vaatteet, et varmaan näkyi kauskin asti.. Olihan se sitten kerrottava

Mä en kans tota sydänääniä ohjelmaa pysty katsomaan, joskus näin mainospätkän missä sitten oli kirkko ja minikokoinen arkku :'( Se riitti mulle, mä en ees käsitä miten ihmiset selviää lapsen menettämisestä. Pelkka ajatus lapsen ruumin laskemisesta pimeään, kylmään maahan yksin!! Tai tuhkaaminen.. Voi luoja. Ja vaikka käsitän, ettei se lapsi enää siinä "kuoressaan" ole, mutta silti..Huuh :'( Hullujen huoneelle sais varmaan kipata sen jälkeen.

Vaihdetaas sitten aihetta.. Meni sitten bb aika komeesti ohi :kieh: mies kultaa kun ei voisi vähempää kiinnostaa niin kanava surffas ja aina muka "unohtui" väärälle kanavalle.. Noo, ens viikko on sitten mun tv ilta kun isäntä on illassa.

Äiti maa & Usko 17+4

 

Heipsan!

Mie aina lueskelen nää kaikki jutut mut sitten ite oon tosi laiska vastailee koskaan Mielessäni kyllä aina mut kirjoittaminen aina jää.

Täälläkään ei kyllä katsota sitä sydänääniä ohjelmaa kun välillä meinaa itku tulla ihan tavallisissakin ohjelmissa

Hankintoja meinattiin tehdä sitten toisen ultran jälkeen. Vaunut pitäis ainakin ostaa että pääsis tuon koiran kanssa harjoittelemaan niiden kanssa kulkua. Mut sänkyä ym löytyykin jo valmiina.

syksyä ja kaikkia ihania kynttilöitä ja et sais laittaa takkaan tulen odotan jo kovasti Kun itse on syyskuun lapsi niin kai sitä jotenkin tykkää siks

Eilen kerrottiin miun Eskarilaiselle että hänestä tulee isoveli niin silmät oli kyllä niin suuret lautaset että saas nähdä koska oikeestaan ymmärtää sen

 

Elsiliini, meillä tulee ikäeroks se 2v8kk eli aika samoissa kun teillä. Mä lähinnä siks miettisin tuplia kun täytyy esikoista saattaa linja-autolle aamusin ja olla vastassa kun tulee eskarista. Mahtaako loskassa ja kurassa päästä mihinkään seisomalaudalla? Matka ei oo onneks kun 200m suuntaansa. Mut nyt jo tuntuu ettei tuo nourempi ees oo koko sitäkään matkaa rattais niin mihin niitä tuplia sit tarvii. Mulla on se manduca myös ja kantoliinakin, mut liukkaalla ei niitä uskalla kyl käyttää.

Itkuherkkyyttä myös täällä suunnassa kun telkkua kattoo, mulla ei paljoa vaadi kun pillahdan itkee.

Päänsärky palaili taas pitkästä aikaa eilen. Otin grammasen panadolin eikä helpottanut kun vasta aamulla kun pötkötin yheksään saakka sohvalla silmät ummessa. Onneks kuopus leikki tyytyväisenä vieressä ja kerran piti vaan mennä hänen kanssa pissalle. Yleisolotila on vaan heti mahottoman huono jos joutuu päänsäryn kanssa kärvistelemään.

(.)Mulla oli kanssa parisen viikkoa sitten tosi sitkee flunssa nyt kuitenkin jo olo melko normaali. Mä join hirmuset määrät kuumaa mustaa viinimarjamehua niin helpotti.
Aamulla kävin punnitsemas itteni ja ihmetykseksi multa oli hiukkasen paino laskenut. Aamusti kun masua tossa peilin eessä tsuumailin niin ei se kyllä mikään iso oo, voi hyvin luulla että oisin vaan lihonut hiukan... Mulla on se kohtu kallistunut taaksepäin et nyt sitä kasvua ei varmaan sit vaan huomaa. Mä ite vaan ootan et tulis sellanen kunnon raskausmaha. Huomenna on neuvola ja siellä mitataan sf-mitta nyt sitten ekan kerran.
Nyt uskaltaa varmaan tännekin ekaa kertaa kirjottaa et etova olo on alkanut vihdoin helpottaa. Välillä on ihan tosi myöhään illalla ällötystä mutta on se jo helpottanut, huh.

Selis ja wotwot 17+5

 

hankinnoista: täällä ei oo hankittu vielä mitään, mutta ei oikeestaan tarvita kun kaukalo ja sekin saasaan mun ystävältä kun heidän poika on jo sitten liian iso siihen. Esikoiselta onkin vaunut, sänky, sitterit, matkasänky ja vaatteet tallella että oikeestaan ei tartte ostaa kun jotain pieniä vaatteita. Toki jos tulokas onkin tyttö niin sitten saa vaattwitakin ostella reilummin
äitiysvaatteita pitäs mennä ostamaan, vielä tosin menee omat housut jalkaan mutta paidat alkaa olla lyhyitä :0 . tarttis myös rintsikkaostoksille mennä kun kuppikoko on kasvanut jo kahdella kupilla :0 mies tykkää ;D

tänään käyty neuvolassa, kohtu on jo navan korkeudella, hui! syke huiteli siellä 150 paikkeilla, pikkuinen oli koko ajan liikkeessä niin ei meinannu ensin saada lukemia millään. painoa tullut nyt 3 kg, mutta lähtöpaino on ollu aika alhaonen niin ei haittaa . sokerirasitukseen en onneksi joudu ellei joskus myöhemmin ilmene ongelmia.. Hemppa oli jopa noussu viime mittauksesta, oli nyt 127 ( mulle edellee kuitenki vähän matala).

Liikkeistä: yhtä liikkuvainen on uusi tulokas kuin esikoinenkin oli <3 maha muuttaa jo tässä vaiheessa muotoaa kun tyyppi heittelee voltteja masussa <3 ei terkkakaan sitä meinannu uskoa ennen kun ihan ite näki toki näkyy silläkin hyvin kun oon hoikka muuten. Nytkin on jumppatuokio masussa menossa <3

vielä kolme viikkoa rakenneultraan, en malttais odottaa!! ja sit siitä kaks viikkoa niin olis neuvola, jossa jo täytetäänkin kelalaput että saa äitiyspakkauksen ja hakee äitiysrahaa. Mihin tää aika menee?? kohtahan meillä on jo nyytit sylissä <3 Ai niin äitiyspakkauksesta. Musta se oli ihana, toppapuku on toki reilu, mut sentä paljon pienempi ku esikon aikaan, sillon se oli 80 cm ja siis meillä on esikoinen tammikuussa syntyny...oli pikkuisen reilu kun sitä kokeiltiin

yt vapaapäiväm viettoon, eli siivousta, pyykkäystä ja ruuan tekoa meinasin tehä jauheliha-punajuurisalaattia, NAMS!!!
ja huomenna pääsen ihastelemaan ystävän puolitoistaviikkoa "vanhaa" tyttöä <3
mukavaa päivää mammat!!!

hiippis 17+1