En tiedä pitääkö paikkansa, mut monet on sanoneet, että lapsi joka on pienenä ollut ns.helppo, onkin monesti sitten murrosiän lähestyessä ja murrosiässä tosi hankala... :/ Ihan mutu-tietoa kyllä, mun ja mun veljen kohdalla pitää kyllä paikkansa. Oon ite ollut lujatahtoinen ja omapäinen lapsi, veli taas itse rauhallisuus ja sopeutuvaisuus, joka ei suurinpiirtein koskaan suuttunut mistään. Meidän äidin mukaan mun murrosikä meni niin että hyvä kun huomasi :xmas: mut veljen kanssa olikin sitten tosi hankalaa ja kovin lujille otti tuo kasvaminen ja hölmöili yhtä sun toista...[/quote]Alkuperäinen kirjoittaja hilunen:Tuntuu, et vuosi vuodelta tuo meijän 11v vaan pahenee :headwall: :headwall: Mut se olikin yltiöhelppo leikki-ikänen
Tuo vajaa 9v on aina ollu sellanen uhmaaja, että oksat pois...pikkasen välillä näyttää rauhallisempaa merkkiä, mut en vielä usko ennekö näät, että rauhottuu :headwall: Välillä on hyviä päiviä ja sit taas mooooonta huonoa....se on välillä kun nainen jolla on menkat alkamassa :kieh: :kieh: :kieh:
Ja toi vajaa 6v...aina ollu niiiiiin ihana ja niiiiiin helppo...se on nyt riisunu sen "enkelin kuoren" päältään ja siitä on tullu itse MR. Pikkupiru!!!! |O |O |O
Että...parempia aikoja ootellessa :saint:
Oon kuullu kans samaa....ja jotenki uskon, että vois pitää paikkansa.
Omallakin kohdalla kyllä aika hyvin natsaa.
Eli meillä tulis sit ilmeisesti 1. ja 3. kanssa olemaan rankka teini-ikä Onneks niillä on 5v ikäeroo Ettei ihan yhtäaikaa oo pahimmillaan