Elokuun puolella jo ollaan ja useimmat siis voiton puolella. Tosi ikäviä uutisia oli kyllä joillekin tullut. Kurjuus... Sitähän sitä itsekin koko ajan pelkää, että sydänäänet olisi lakanneet.
Minulla ne ei eka neuvolakäynnillä kuuluneet, ja viikon piina oli ennen ultraa aika rankkaa. Onneksi ultrassa oli kaikki hyvin kuitenkin.
Olen yrittänyt liikkua joka päivä sen puoli tuntia. Kävelyä tai muuta tosi trendikästä =) Itselläni jotenkin tuntuu, ettei tuntuisi hyvältä lähteä mihinkään aerobicciin tms. vaikkei siihen mitään estettä sinänsä olisikaan.
Yritän vakuuttaa itselleni, että pahoinvointi on suurimmalta osalta ohi, mutta totuus on, että se alkaa edelleen kuin nakutettu kahdelta iltapäivällä (aamun on tosi hyvä olo) ja pahenee iltaa myöten koko ajan. Nukahtaminen ei meinaa onnistua, koska oksettaa niin paljon. Kuka ihme muuten lanseerasi käsitteen
aamupahoinvointi...
Pientä vuotoa tuntuu tulevan edelleen. Onko muilta, joilla on vuodellut lakannut jo kokonaan?
Massu on pieni ja sievä, itse sen huomaa, mutta ei vielä kukaan muu ja hyvä niin. Ollaan päätetty, ettei kerrota erikseen kenellekään vaan näkyy sitten kuin näkyy.
Kolmatta odottavana voin vaikka vannoa, että tunnen liikkeet jo (viikkoja 13) vaikkei se voi kai ollakaan mahdollista. Mutta ihan selvää pientä kuplintaa juuri kohdun kohdalla. Ihanaa