**Helmikuun Helmet 2008** elokuiset kuulumiset

^kyllä mä ainakin baarissa käyn ihan entiseen tapaani. Nyt kun alun väsymys on poissa niin voin ihan pillkkuunkin asti olla (tosin käyn Kalliossa niin pilkku tulee puol2). En edes välttämättä kuskeile, vaan ihan huvikseni menen. Välillä autolla ja välillä ilman.
En mä nää mitään syytä miksen menisi, ihan hyvin mä voin baarissa ilman viinaa olla.

 

Olen tänään lähdössä terassikierrokselle entisten työkamujen kanssa.
Enpäs ole missään illanvietossa tainnut ollakaan plussaamisen jälkeen :ashamed: mieskin oikein patisteli, että mene nyt ihmeessä.
Saas nähdä moneenko asti jaksaa siellä jääteen voimalla =)

Upeat ilmat lupailtu koko viikonlopuksi!!!!

 

Kirjotin aamusemmalla pitkät pätkät, mut katosi bittiavaruuteen kuin tuhka tuuleen :'( :'(
Uusi yritys...

Joo, eli tarkoitin tosiaan kohdun KAULAN pituutta, että oli 2cm, eikä kohdun SUUN pituus Edellisistä se on sen 3cm ollu kaikista. Mut kai se on ihan ok mitta se 2senttiäki, kun ei lääkäri mitään siihi sanonu

Hirveesti on eilisen iltaa ja tän päivää vihlonu tuolta alavatsalta etenkin vasemmalta puolelta Jotenki jos venyttää tai sändyssä käänsin kylkee, niin kunnolla saattaa vihlasta Alkoi eilen töissä...voiskohan liittyä siihen rasitukseen jotenki ?:/

Mies tänään katto mun mahaa ja tokas, et onko se nyt varmasti varmistettu, ettei sillä oo kun YKSI vauva Että sekin ihmettelee, ettei kukaan oo tullu mitään kysymään!!! Pitääkin ottaa vielä tänään uus masukuva! :kieh:

Mutta nyt pitäs rientää puutarhahommiin :wave: Palataan illemmalla astialle

Jahvetti 14+2

 

Heips,

Baarissa käymisestä puhuttiin. Mä en oo käyny plussaamisen jälkeen, kun en yksinkertaisesti pysy hereillä. Mul on yöunet muutenkin ihan sekaisin, ku herään väh, kerran yössä käymään veskissä ja sit en saa välttämättä unta. Tänään taas ois saanu nukkuu, ni heräsin klo 6. Tarttis varmaan ottaa päikkärit, mut ei oikeestaan nukuta. Vähän tylsistyttää, ku ei oo mitään tekemistä. Tai tarvis siivota, mut ei huvita. Mies lähti golffaamaan ja kyllä vähän kateeks käy. Nyt olis kerrankin hieno ilma, mutta en sit mahtunu ryhmään mukaan.
Puutarhahommia tein, ku oma talo rakennettiin muutama vuos sitten. Pihalla riittää aina hääräämistä. Leikkasin ruohoa, mutta harmi kun bensa loppus, enkä viitsi lähtee hakemaan bensaa.
Ootteko te muuten paljon lukeneet raskaus- ja odotusaiheisia kirjoja. Mulle on tullut kauhee tarve lukee erilaisia kirjoja. Lainasin neljä kirjaa kirjastosta ja löysinpä muuten sieltä nimikirjankin. Eilen illalla miehen kanssa selailtiin sitä. Meni kyllä ihan nauramiseksi, ku löydettiin tosi hassujakin nimiä. Ei oo kyl varmaan helppoa keksiä nimeä, kun sen aika (toivottavasti) koittaa

Kia 10+3

 

Piti tulla vilkasemaan tuolta hommien keskeltä täältäkin kuulumisia. Mul on ollu tosi energinen päivä(mikäköhän mul on??). Oon siivonnu koko asunnon ja leikannu nurtsin ja muutenkin touhunnu ulkona puutarha hommia. Kaupassa on käyty ja ruoka ihan just valmis. =)
Pitkästä aikaa on tosi hyvä mieli ja energiaa...tosin siivouksen keskellä jouduin pieniä lepotaukoja pitää kun hengästytti ja meinas kunto loppua, mutta taas pirteänä hommissa.

Kyseltiin et aionko baariin lähteä tai kuskiks?! kyllä ihan normaalisti aion elää mutta harvemmin tulee oltua baareissa ton pikkusen typykän takia. Tupakointi poistu sisällä niin ihan hyvin voisin kyl mennä ja menen jos tulee sellainen eteen.Kuskina harvemmin tarvii olla.

Luin kans sen jutun lehdestä et sitä raskaanan olevaa muijaa oli "syrjitty" siel ravintola. Ihme juttu. Todella törkeää käytöstä.


Jahvetti mul kans on alkanut vihloo tai sillee repimään paikkoja varsinkin jos nostan tyttöä ja nousen tai liikahdan nopsaan.
Meillä mies kans aina ihmettelee et onko siel nyt varmaan yks kun pömpöttää jo nin kivasti. Tokaisen sitten vain et entisiä läskejä nää vaan on...niinku suurin osa onkin vielä. meil on suvussa paljon kaksosia. Mulla esim kaksoisveljet ja äidin sisaret on kaksosia. Mut ultran mukaan vain yksi vauva mun masussa. :heart:

Nyt palaa ruoka kohta...
hauskaa vkolopun jatkoa kaikille!
Jepsu ja toukka 12+4 :heart:

 

iltoja :wave:
tänään on ollu aika hulina päivä, eka käytiin uudella asunnolla ja sitte mentiin mun äidille syömään ja sitte synttäreille. välissä poika kyllä nukku unet mut muuten koko ajan liikenteessä. alkaa äiti jo väsyä. onneks olo on ollu aika siedettävä nyt iltapäivän ja alkuillan. siellä synttäreillä oli muutes 2 ihan pientä vauvaa, toinen pari 22 ja toinen vajaa pari vkoa :heart: varsinki se nuorempi oli niin ihanan pikkuruinen :heart: nyt viimeistää ois vauvakuume iskeny

Jahvetti: mulla on ollu kans vasemmalla puolella kipuja mut enempi niinku kylessä ja sitte selkää juilii. iskiasta epäilen et on toi selkä ainaki mut toi kylki vähä ihmetyttää et mikä ihme. pitää ti kysyä ku on lääkärineuvola.

Kiia kyseli niistä raskausaiheisista kirjoista, esikkoa odottaessa luin kaikki mahdolliset vauva ja odotuslehdet ja kirjallisuutta ku oli aikaa mut nyt ei oikee oo aikaa ja tietoaki on jo aika paljon ettei senkään puoleen tartte.

ja baareista oli puhetta, ei oo tarvetta lähtee ku en tykkää kattella känniläisiä enkä pysyis kyllä hereilläkään.

 

Iltaa, juuri tulin baarista. =) Hauskaa oli.
Mulla tuntui alavatsassa äsken vähän kuplimista, tosi lyhyen ajan, ja olen saletisti sitä mieltä että se oli vauva, vaikka tiedän että ei se näin aikaisin tunnu. Mutta annan itselleni luvan uskoa siihen silti, huvikseni.
Ostin tänään paidan/mekon (en tiedä kumpi se on), joka on ilmeisesti nykymuodin mukainen, mutta mun mielestä sopii täydellisesti nimenomaan raskaanaoleville. Vaikka ei se miun massukaan vielä näy, mutta ehkäpä kohta näkyy muillekin kun vaan itselle..
Tänään on ollut kaikinpuolin hyvä päivä jotenkin, oon ollu tosi pirteäkin vaikka nukuin tosi vähän. Hieman ikävä miestä,kun on kiertueella, mutta kyllä se sieltä tulee.

Toivottavasti muutkin on voineet hyvin.

 

Voi ei, onnistuin hävittämään äskeisen tekstin jota oli jo pitkät pätkät :kieh:

Eli uusintayritys...

Koko viikko on mennyt kaikenlaisessa niin ettei ole taas ehtinyt mitään kirjoitellakkaan. Suruakin mukaan mahtuu kun sisareni poika, jolla ikää vasta 18, nukkui pois viime viikonloppuna :'( Hautajaiset ovat tulevana perjantaina joka tulee olemaan taatusti raskas päivä niinkuin oli keskiviikkokin kun kävimme siirtämässä pojan kirkon kappeliin kera jäähyväisten.

Torstaina olisi odotettu np-ultra. Eilen illalla onnistuin kuoda jos jonkinlaisia mielikuvia ja olin muka jo varma että mun masussa ei ole enää elämää :ashamed: Sitten taas päätin olla liikoja miettimättä ja yritänkin nyt innolla odottaa tulevaa ultraa =)

Rimpe oli masuun liittyen kysellyt että joko ihmiset tulee onnittelemaan. Olin alkuviikosta ystäväni kanssa liikenteessä ja tapasimme hänen tuttavansa joka oli myöhemmin samana iltana tuumaillut ystävälleni että kaverisi taisi olla raskaana kun masu oli pyöristynyt niin kivasti =) Neuvolan mukaan 12 viikkoa tuli täyteen eilen ja ultran ja mun uskoman mukaan huomenna eli sillä saralla ei haittaa vaikka masu jo paljastaisikin kunhan vaan np-ultrassakin olisi sitten kaikki kohdallaan.

Piipille kiitos masukommenteista ja mukavaa että täällä on muitakin pitkälettejä

Pahoinvointi nostaa edelleen päätään noin kerran päivässä mutta onneksi ei niin pitkäkestoisesti kuin aikaisemmin. Närästys alkaa sen sijaan kiusailla iltaisin ja tiedän että mitä pidemmälle mennään, sen pahemmaksi se muuttuu mutta onpa siihen onneksi helpotusta olemassa. Suonikohjut ovat olleet riesana aikasemmissakin raskauksissa, edellisessä pahemmin joten se on odotettavissa nytkin. Mutta onneksi näistä mistään ei ole pienelle haittaa joten näiden juttujen kanssa pärjää kyllä =)

Tähän väliin onnittelut kaikille jotka olivat ultrassa jo käyneet ja hyviä uutisia sieltä saaneet :heart: :flower:

Baarissa käymisestä olitte jutustelleet myös. Kyllä mä voin ainakin ajatella meneväni ja miehen mieliksi voisi joskus yrittää suoriutuakkin baarikeikalle. Olen aikaisemmissakin raskauksissa käynyt, tosin ihan muutaman kerran vaan mutta nyt tämä väsymys on ollut niin valtaisaa että ei ole voinut kuvitellakkaan lähtevänsä yöriennoille. Mutta josko sitten kun se vähän alkaa helpottaa =)

Repäisykipuja oli täällä muillakin ja niitä löytyy myös täältä. Etenkin jos nostan junnua esim. lattialta tai nousen itse vaan nopeampaa niin niissä tilanteissa usein vihlaisee hetkellisesti.

No eiköhän tässä taas tarinaa jo tullutkin, rentouttavaa sunnuntaita kaikille masunkasvattajille

äitsy ja pieni 11+6

 

Tuosta autosta ja asunnosta:

Meillä on sedan corolla, -96, en tiedä mahtuuko vaunut takakonttiin, pitäisi joskus kokeilla jonkun toisen vaunuilla. Mies haaveilisi audi farmarista mut saas nähdä vaihdetaanko ennen lapsen syntymää. quote]


Meil on sudi A4, ja siinä on yllättävän pieni peräkontti..vaunut kyl just mahtuu, mut ei paljon muuta..renkaat vie tillaa ja takapenkille jos laittaa 2istuinta ni muita sinne ei sit enään mahdukkaan... et kannattaa siikata, nuo! Muuten ollaan erittäin tyytyväisiä. Matala maavarahan tuossa vain on, mut kakkos autossa korkeampi, ni hyvin pärjätään!
Asunnosta: meillä on lypsykarjatila täällä maansyrjässä.. eli tilaa ja lääniä on ku miehen kans kaksin tätä 200m2 taloa asutaan..on miehen kotitila. Mä tosin käyn tuossa reilun 30km päässä töissä.
Olo on ihaan mukiinmenevä, ku tuo flunssaki alkaa pikkuhiljaa helpottaan. Huvitti vain suunnattomasti ku mun äiti(ei tiedä vielä) yritti mulle kaupata kaikenmaailman flunssa lääkkeitä.. mut en voinu sanoa sille etten mä niitä voi syödä, oli liikaa korvia ympärillä.
Mustikoita, vattuja ja viinimarjoja poimiessa tässä on aika menny, eilen sain jopa pakastimet sulatettua, jotta mahtuu uutta tavaraa kehiin. Menumaijan aattelin huomenna hakea, ei tarvi olla aina joltain lainaamassa.

 

Jos liikkuu äkkiä, esim. nousee kyykystä ylös, niin auts!!!
Öisin myös heräilen, meinaan kääntyä kai vatsalleni nukkumaan. Silloin viiltää.

Mutta ihan normaaleja kasvukipujahan nuo on. Edellisessä raskaudessa, joka oli tuulimuna, ei tällaisia tuntemuksia ollut. Eipä kohtu/sikiö silloin kasvanutkaan.

Eilen jaksoin viihteellä olla jopa yhteentoista Käytiinkin terassin lisäksi syömässä, ja pötsi täynnä alkaa aina unettaa.

Torstaina olisi toka neuvola. Nyt jo tuskailen sen neljän tunnin pissan kanssa. Onneksi on aika jo ihan aamusta, mutta miten ihmeessä sitä pystyy olla pissaamatta kun herää??!!

 

Pessi: Kauhulla mäkin odotan huomista neuvolaa kun pitää olla pissaamatta 4 tuntia. Ja kaiken huipuksi keskellä päivää, jolloin oon yleensä käyny vähän väliä pissalla! Että jalat ristissä täytyy töissä kulkea.

Baareista oli puhetta. Nyt ei oo muutenkaan viimeaikoina tullut pahemmin käytyä baareissa, joten tuskin tulee raskaudenkaan aikana kauheesti käytyä. Kerran käytiin miehen kanssa ihan tosta alkuillasta kun neiti oli mummilla, väsy yllätti molemmille jo 9! Kuskiks ei pahemmin tarvi lupautua, ei oo mun hommaani... Omaa miestä voin joskus toki kuskata jos sattuu niin olemaan että neiti on mummilla tai jotain. Mutta siinäkin sillä varalla että kotiin lähen kun uniaika tulee

Mulla ei oo oikeen mitään tollasia vihlailuja ollut, kerran vihlas oikeen kunnolla mutta ei muuten. Tosin en muista tosta esikoisen odotuksestakaan että olis ollut.

Tänään onkin taas sitten väsypäivä, oli ne häät ja tuli valvottua jopa 12 asti. Onneksi sainkin sitten aamulla nukkua ihan rauhassa 10 asti kun mies ja tyttö jäikin sinne mökille yöksi. Mun oli pakko tulla kotiin kun koira oli yksinään. Nyt löydettiinkin loistava dogsitteri meille (ettei aina tarvi mun vanhemmille viedä 100km päähän...), mun työkaverin tyttö kävi lenkittämässä ja ruokkimassa koiran alkuillasta ja lupasi olla toistekin käytettävissä!

Taidan lähteä sohvalle pötköttämään ja katsomaan elokuvaa! Kerrankin saa rauhassa katsella näin keskellä päivää

 

Äitsylle iso :hug: otan osaa suruunne! Jos saa kysellä niin mihin hän kuoli?Oliko sairas vai joku onnettomuus? ei ole pakko vastata jos et halua.

Cruella mu on serkuille syntynyt nyt paljon lapsia ja aivan ihanaa kun niitä näkee. Pari vkoa sitten näin serkun pojan joka oli silloin 3vkoa vanha. Aivan tajuttoman suloinen. :heart: Kyllä siinä vauvakuume iskee väkisinkin.

Täällä on kauhean pilvinen ilma, toivottavasti ei sada. Luulin et tulis aurinkoinen keli mut pyh.

Me mennään tänään illasta kaveripariskunnan kanssa syömään ja tyttö viedään mummille hoitoon. Päästään vähän "tuulettumaan" kaksistaan.

 

Pessi: Mulle th sanoi ensimmäisellä neuvola käynnillä sanoi että ainoastaan ekalla kerralla tulisi olla rakko täynnä. Ja sitten seuraavilla ei tarvitse pidätellä. Kunhan saa edes hiukan lirautettua purkkiin. En sitten tiedä ymmärsinkö oikein, vai onko paikkakunnilla eri käytäntöjä.

Tänne ei mitään ihmeempiä. Oireita ei edelleenkään ole ollut. Kovasti odottelen puolentoista viikon kuluttua olevaa lääkärikäyntiä ja np-ultraa.

 

Tosta pissanäytteestä... Mulleki sanoivat neuvolassa, että vaan ekalla kerralla otetaan näin tarkasti. Seukki kerralla ei tarvi tulla ku ihan pikku liraus. Ja mun ois joku päivä pitäny labrassa käyä ottaa se, mutta enhän mä pystyny koskaan pidättää neljää tuntia. Kävin sit labrasta hakee ne putelit ja muut ja tein sen joku aamu kotona ja vein sit ite labraan sen.

Täällä on edelleen oksenneltu.. Ei nyt kovin paljoo, mutta kuitenki... Työt ku oon alottanu, niin oon aivan yli poikki, ku tuun kotiin!! Tuntuu ettei mitään enää jaksais tehä.. Joudun nimittäin herää jo viideltä aamulla ja oon takas kotona viideltä päivällä... HUHHUH!! Työmatka niin pitkä... Tässä tullaanki sitte siihen, että me ollaan muuttamassa lähemmäs mun töitä ja samalla pitäs varata uus neuvola-aika uudelle paikkakunnalle... Aion kyllä vielä elokuun lopussa käyä täällä ultrassa/lääkärintarkastuksessa jne, vaikka asutaanki jo sillon muualla. Vois siellä sit kertoa, että muutettiin jne.

No mutta nyt aattelinki avautua teille ihan kunnolla!! :kieh: LUKEKAA TÄÄ PLEASE JA AUTTAKAA MUA!!! Eiku oikeesti mulla on ihan totaalisesti menny hermot mun mieheen, enkä voi siitä oikeen kellekään puhua... Siis oikeesti se on niiiiiiiin rasittavaa, ku se ei voi tehdä tässä taloudessa MITÄÄN!!! No kyllähän se pari kertaa on ruohon leikannu ja roskat vieny ulos tupakalle mennessään, mutta siihen ne jääkin... Molemmat käydään töissä, niin mun mielestä sillon pitäs myös molempien tehdä kotihommia ihan yhtälailla! Vaikka onhan sillä sillain raskaampi työ ja vielä pitemmät työajat ku mulla, mutta mä sentäs kasvatan sisälläni toista ihmistä, joka imee mun energiat totaalisesti! Eli tasoissa ollaan, tavallaan... Ja SILTI mä oon se, joka töitten jälkeen ottaa pienet päikkärit, että jaksaa pitää silmiä sen verran auki, jotta saa tiskit tiskattua (meillä ei oo tiskikonetta), pyykit pestyä ja järkättyä taloa. Miksi MINÄ joudun aina huolehtimaan, että herralla on puhtaat vaatteet kaapissa, herran työvaatteet on pestynä/silitettynä, herralla on ruoka valmis töistä kotiin tullessaan jne jne jne... Kaikenlisäks tää mies ei osaa siivota edes omia jälkiään!! Mä kulen sen perässä, vien sen lattialle heittämät roskat roskiin, siivoan pöydän miehen ruokailtua jne jne jne... Sitä paitsi yleensä mä herään kolme tuntia ennen miestäni, joka jää kuorsaamaan... Ja mä tuun yleensä kotiin mieheni jälkeen. (Miehellä on kyllä joskus yö/iltavuoroja, jollon hän on poikki, mutta yleensä päivät on sillä lyhemmät mitä mulla)

Noh, kerran siis sanoin miehelleni, että "voisitko huomenna laittaa kotiin tullessasi pyykkikoneen pyörimään." Neuvoin tarkasti mitä hän sinne laittaa, mihin suuntaan nuppeja pyöritellään, kuin paljo laitetaan pyykkipulveria jne jne. Vaan vieläkään hän ei oo saanut sitä pyykkikonetta päälle... Ei muka muista. Ei muka osaa. ÄRH!! Kerran sitten TOSI VÄSYNEENÄ soitin miehelleni töistä tullessani, että "kun kerran oot jo kotona, niin voisitko tehdä ruuan valmiiksi, ku oon niiiiin väsynyt ja nälkäinen!!" Neuvoin taas tarkasti miten hän sen ruuan tekee, mutta hämpä sanoinkin vain: "en minä jaksa. Käy ostaa jotain einestä." Ja niimpä minä hyvin väsyneenä kävin matkan varrella kaupassa ja arvatkaa kuinka TYMPÄISI!!! Oikeesti nyt tuntuu, etten mä jaksa enää!!! Oikeen pelottaa ens viikko, jollon tuun taas joka päivä tosi väsyneenä ja nälkäisenä kotiin ja joudun heti tarttumaan kotitöihin. Mies vaan makaa laakereillaan, eikä liikauta eväänsäkään!

Oon kyllä monta kertaa pauhannut miehelleni tästä asiasta, mutta hän on joko hiljaa tai sanoo: "ei tuo pauhaaminen mitään auta". Jaa. Mikä sitten auttaisi!? Neuvokaa rakkaat sisaret mua!? En jaksais kasvattaa aikuista miestä... Ja kuvitelkaa sitten, kun vauva syntyy... Joudun hoitamaan yksin vielä senkin kaiken muun päälle... Miten ihmeessä jaksan!!??!?! Oon melkeen koko päivän vaan itkenyt ja itkenyt... Mies kävi ruokatauolla syömässä tässä kotona ja näki kyllä että itkin, mutta ei tullut halaamaan eikä lohduttamaan... Ennen hän sentään tuli. Ja ennen hän sentään kiitti ruuasta, jonka olin hänelle valmistanut. Mutta ei enää.... Neuvokaa mua!! Auttakaa mua!!! Mitä teen!? En haluais miestäni koskaan jättää ja haluan yrittää parhaani... Mutta kertokaa miten saan hänetkin osallistumaan kotitöihin tai edes keskustelemaan aiheesta?

Sori ku teille purkauduin, mutta tarvin kipeästi neuvoja ja ehkä tää purkautuminen auttaa jotain... toivottavasti...

Napsu ja nöpö 11+4

 

Niin ja tähän juttuun liittyy tosiaan sekin seikka, että mieheni töiden lisäksi harrastaa kaikkea. Ja eilen hän kertoi, että aikoo aloittaa jonkun ihan uuden harrastuksen. KRÄÄÄHH!! Ja minähän en hyväksy sitä, että joudun itse täällä puunaamaan ja pyykkäämään, kun mies vaan käy töissä/harrastaa jne. Kun tästä asiasta valitin, hän sanoi: "Ei kukaan kiellä sinuakin harrastamasta..." Hah. Miten muka voisin jaksaa töitten jälkeen (pienien päiväunien jälkeen) ja kotitöiden teon jälkeen lähteä jonnekin harrastamaan!? Oisin kyllä ihan puhki sen jälkeen! Mielellään tota miestäki harrastamaan päästäis, jos hän kotonakin jotain sentään tekis...

 

Napsuh: Mulla toimis tohon mieheen se, että jätin yksinkertaisesti sen pyykit pesemättä. Sit se luki Vau-kirjan miehen osiosta, että kuinka paljon nainen tarvii apua ainakin raskaana ollessaan. Ja kuinka ollakkaan nyt se pesee ikkunoita. Itse asiassa miehelle on tullut vasta nyt isä-olo. Eka vaikutti, että sille tuli "paniikki", kun loppuu noi vapaat ajat ja se on oikeesti vastuussa jostain. Tänään se vaan totes, et kun oli poikien kaa viihteellä eilen, niin joku oli kehunu kuinka kivaa on kun on omia lapsia. Meillähän tämä on vielä salaisuus, mutta mies oli vaan hymyillyt itsekseen.

Kia ja papu 10+4

 

Sanoinki miehelle eilen, etten enää pese sun pyykkejä, enkä tiskaa astioita ennen ku hän ite tarttuu hommaan. Enkä vaihda enää hänen lakanoitaan puhtaisiin enkä hänen pyyhettään puhtaaseen. En enää siivoa hänen jälkijään jne... Ryvetköön liassa... Mutta kuinkahan kauan pystyn sen pitämään... Ainakin jos vieraita tulee, mun on pakko järkätä taloa ja siivota sillon miehen jälet. Ja sitäpaitsi saan aika kauan odottaa, että saan ite liattua pyykkikoneellisen verran omia vaatteitani.

Mulla mies ei suostu lukemaan mitään vauvalehtiä eikä sitä vau-kirjaa jne. Kerran se luki ja sitten se hermostu, ku siellä luki jotenki niin, että "miehen pitäisi jo ihan raskauden alussa alkaa jättämään harrastuksiaan ja auttaa raskaana olevaa naistaan jne.." Sen mielestä kotityöt kuuluu auttamatta naiselle. Mies tekee kuulemma vaan ulkohommia ja ns "miesten töitä". Mutta niitäkään meidän taloudessa ei oo, ku auton pesu ja ruohon leikkuu, jotka on tosi harvinaisia hommia. (pihassa ei nimittäin kasva kovin hyvin ruoho, eikä autoakaan tarvi yhtenään olla pesemässä.) Tosin mun täytyy monesti olla auton pesussa kaverina ja siivota auto sisältä...

Miten te muut saatte miehennekin tarttumaan kotitöihin?

 

No mun mies on ainakin sellainen joka jättää vaatteensa lattialle, lautasen olohuoneen pöydälle, kaappien ovet auki, kirjoja ja muuta sälää lattialle (koirien rikottavaksi..) jne. Joskus mulla menee hermot mutta aika usein mä annan asian vaan olla. Kyllä ukko sit jossain vaiheessa tajuaa siivoamaan. Mähän en itsekään imuroi ja sit kun ne villakoirat on seinustoilla, en edes voi imuroida ilman allergista kohtausta.

Vaatepesun ratkaisin niin että en kerää vaatteita lattialta, koska likaiset vaatteet pitää laittaa likapyykkikoriin. Tajus siinä vaiheessa kun kalsarit loppui.. Mutta tunnustan, että mun mies on helppo keissi. Se kyllä siivoaa ja tekee ruokaa, vie jopa koirat aamuisin ulos kun lähtee töihinkin vasta mun jälkeen.
Ainoa mistä mä viime aikoina olen kunnolla sanonut on että se ei voi jättää isoja teräviä veitsiä pöytien reunoille. Mä meinasin saada sellaisen jalkaani, mies uskoi sen heti.

 

Meillä ainakin sai automaattisesti kotia sen pissapurkin niin ei tarttenu kärvistellä tk:een saakka antamaan sitä.

Lääkäri neuvola 15 päivä, vielä pitäs jaksaa odotella

Ongelmaksi on muodostunut öinen vessassa käynti kun on niin hankalaa saada unta sen jälkeen |O Muuten kaikki edelleen samalla lailla, mitä nyt päätä taas vähän särkee :/ '

Sanna + Voitto 12+4

 

Ekalla käynnillä, eli viimeksi katsottiin mitä lie pissasta.
Terkkari sanoi, että seuraavalla kerralla sitten pitää olla neljä tuntia pissaamatta ennen näytteen antoa.
En saanut mitään purkkia sieltä mukaan.

Kysyinkin kätilöltä np-ultrassa keskiviikkona, että voisinkohan pissata kotona esim. kertakäyttömukiin, ja viedä sen sitten aamulla mennessäni neuvolaan. Ei kuulemma käy. Eli taitaa olla erilaisia käytäntöjä eri paikkakunnilla.
Suuret ne on huolet mullakin...
:snotty:

Meillä mies taitaa tällä hetkellä tehdä enemmän kotitöitä kuin minä.
Mulla on huomattavasti enemmän työtunteja viikossa, ja muutenkin olen ollut töiden jälkeen rättiväsynyt.

 

iltoja :wave:

äitsylle osanotto :hug:

on napsulla aika veemäinen ukko :/ minä minä minä eikä kukaan muu... sanoisin et raa'at keinot vaan käyttöön. mä sanoin heti et vaatteita en keräile lattioilta, ne viedään pyykkikoriin ja sieltä pesen. meillä ukko änkee pesukoneen niin täyteen ettei siellä mikään puhistu... parempi ite vaa hoitaa toi homma. mä en paljoo pysty kotitöistä napista ku ukko meillä elättäjä mut auttaa saa kyllä ku apua tarvin. ja sitte ku vauva syntyy ni aika vähä vähempi kotitöille ni sillo joutuu osallistumaa enempi.
tosta pissanäytteestä, meilläki saa ekalla käynnillä mukaan sen virtsanäytesetin ja se sitte toimitetaan tk:hon ku ehtii. se on se plv-näyte. muut sitte vaan niitä stiksauksia.
mulla kans alkaa taas olee noita valvomisia yöllä ku vessareissun jälkee ei saa unta :/ ja sitte ku siellä joutuu ravaamaan parhaassa tapauksessa 4 kertaa yössä |O

 

Mies asiaa!!!Meillä oli suhteemme alussa aivan samoja oireita kuin napsulla, mutta minä tein jo silloin asian selväksi:MINÄ EN SINUN JÄLKIÄSI AINA SIIVOA! No niimpä meillä piti sitten miehelle neuvoa kaikki miten mikäkin tehdään (ON NIMITTÄIN AINUT LAPSI JOTEN ÄITI OLI AINA TEHNYT KAIKEN) . Eipä siinä sen kummempaa kun itse raivaa omat jäljet niin pakkohan toisenkin on raivata.
Nykysin on taas semmoista havaittu että jos minä en jaksa tehdä ruokaa tai siivota niin kyllä meillä mies tarttuu imuriin tai soittaa töistä lähtiessään et mitä syödään ja jos sanon etten jaksa tehdä mitään niin se joko ostaa valmista tai sit jotain yksinkertaista mitä osaa laittaa meille. Minusta tuntuu että jos minä olin ennen suht tarkka siisteydestä ja mies ei niin nyt se on kylk toisin päin
12+3

 

Napsulle jaksamista miehen kanssa! Mulla on onneks mies joka siivoaa omat jälkensä ja tiskailee munkin astiat jos olen väsynyt etc, ihan pyytämättäkin usein.
Niistä vau-kirjoista kans mainittiin. Mies oli tossa kolmisen viikkoa sitten vihdoin sisäistänyt sen, että saadaan lapsi (nyt se pikkuhiljaa tosiaan kuulema jo sisäistää senkin, että siitä tulee isä), ja näin ollen hän alkoi lukea sitä kirjaa. Ensin miesten puolta, mutta oli sitä mieltä -kuten minäkin- että se on tehty miehiä aliarvioivasti. Munkin mielestä miehet on älykkäämpiä kun sen tekstin taso, tosin ei ehkä kaikki. Ystävä sanoi että se osio sopisi hyvin hänen miehelleen. Tiedä sitten. Mun mies siirtyi ihan siihen äitiosioon lukemaan.

 

Onneksi minulla ei ole ongelmia miehen ja kotitöiden suhteen. Se tekee, joka ehtii ja jaksaa.

Joku on koittanut tiedustella noista raskaudenaikaisista vaietummista vaivoista, ummetuksesta ja peräpukamista. Tunnustan. Mutta kummasti kokonaisuutta on tuntunut helpottavan Agiocur-rakeet (apteekista) ja paaaaaljon juomista. Olen koko ikäni ollut laiskasuolinen, joten kuivattuja luumuja olen syönyt kolmevuotiaaksi mennessä niin paljon, että todella inhoan niitä. Mutta nyt ovat nuo sesonkituotteet hyviä. Eli hipi-hipi, arvon naiset, marjoja sömään! Ne muuten pitävät hyvin huolta hemoglobiinistakin ja ovat täynänsä c-vitamiinia. Ynnä tietty vettä. Marjoilla pysyy huimauksetkin poissa, eikä tarvi kuitenkaan kiloja murehtia.

 

Huomenta helmet!

Napsuh: kuulostaa tosiaan siltä, että sun mies kaipaa vähän kouluttamista... Ihan oikeesti, kokeilet vähän aikaa sitä, et peset vaan omat pyykit, laitat ruokaa vaan itelles jne. niin luulis, että menee jakeluun. Sit jos suuttuu, niin sanot vaan rauhallisesti, että halusit, että hän ymmärtää, kuinka paljon sä joudut tekeen yksin kotihommia. Tsemppiä!

Tosta ravintola-asiasta: meinasin polttaa päreeni, kun sanomalehden yleisöpalstalla oli viikonloppuna joku mielipide tyyliin "mielestäni raskaana olevat naiset eivät saa käydä ravintolassa kännikalojen keskellä, koska he ovat niin herkässä tilassa. Minä ainakin paheksun äitejä, jotka käyvät baareissa ison mahansa kanssa". Voi jessus! Varsinkin nyt, kun baarissa ei saa enää tupakoidakaan, en ymmärrä lainkaan, miksi raskaana olevat eivät voisi istua iltaa ystäviensä kanssa kuten ennenkin. Tolla periaatteellahan raskaana olevien pitäisi poistua häistä ym. sukujuhlistakin välittömästi kun boolimalja kannetaan esiin tms. Jokainen toimikoon omalla tyylillään ja minä ainakin aion käydä myös mahan kanssa kavereiden kanssa terassilla. Yökerhoon tuskin tulee lähdettyä, kun väsyttää niin paljon jo siihen aikaan.

Ja sit (.)... Nyt on jotenkin niin tavallinen olo, että mikäli masu ei pömpöttäis ja täytyis ravata koko ajan pissalla, niin vois unohtaa olevansa raskaana. Vähäinenkin kuvotus loppui n. viikko sitten. Ja tietty, kun olo on näin "normaali" niin välillä pelottaa ihan kamalasti, että onko siellä masussa kaikki hyvin :ashamed: Np-ultraan vielä viikko jännäysaikaa...

Mut tais olla aika monella niin, että nyt alkaa ne kuuluisat "oireet" vähenemään näillä viikoilla??

Aurinkoista viikkoa kaikille!

t. Piipi + pieni 12+3