Moi!
Päkä, meinasinkin jo alkaa huudella, missä luuraat, mutta näytätkin hoitaneen homman
Mä päätin, että kortsulla mennään siihen asti kunnes menkat alkaa, ja sitten ehkäisyksi se laastari (onko kukaan käyttänyt?). Mun nykyisellä muistilla tuskin muistan niitä pillereitä napsia. Ei kyllä nuo hormonit kiinnosta, mutta kierukkaa en vielä halua.
Missu, toivottavasti pojan ihottuma paranee. Kuvailusi ""kalansuomufrankestainpää"" kuulosti aikas pahalta.. Maidoton & munaton elämä on taatusti rankkaa, koita kestää. Kato otat sen vaan sellaisena xtreme kokemuksena
Me ollaan kanssa menossa Rokotetutkimukseen. Lupasivat soitella alkuviikosta, sovitaan sitten aika. Ja kuulemma sitä verta otetaan samalla tavalla kuin aikuisistakin, siis kyynärvarresta..
Menkat ei ole vielä alkaneet - hyvä niin!!!
Ja joo, yritän laihduttaa, periaatteessa, käytännössä vedin äsken tuubin Domino-keksejä. Shame on me..
Tuosta miehen osallistumisesta.. Mies on alusta asti sanonut, että herätä vaan yöllä, kyllä hän voi kanssa heijailla. No en ole raaskinut, vaan hoitanut yösyötöt+heijaukset itse. Jos olisin se, joka tällaisessa tilanteessa kävisi töissä, olisin ihan romuna jos en saisi nukuttua kunnolla. Minä periaatteessa voisin nukkua päivällä kun vauvakin (siis vaikka avaintirsat auttaahan nekin), no sitä tulee harvemmin tehtyä, mutta mahdollisuus olisi. Ekoina viikkoina mua kyllä ärsytti, kun vauva kitisi ja kun sen antoi miehelle, kitinä jatkuu... Niin sitten mies: ""No olisikohan sillä nälkä"" (kun edellisestä syötöstä tyyliin vartti). Ja tunki vauvan syliin. Se jotenkin sieppas, että Hei, heijaa nyt vaan sitä lasta...
Mies osallistuu ihan kiitettävästi, ja yritän olla puuttumatta siihen miten. Koska kuitenkin yrittää, ja jos puutun joka asiaan, helposti loppuu yrittäminen. Parhaansa kuitenkin yrittää. Mutta totta, tuo Rian pointti on kyllä hyvä, että päivisin tietää, ettei saa apua. Ja sit kun mies tulee duunista, niin helposti alkaa ottaa aivoon, jossei toinen sitten ole auttamassa omatoimisesti kovin herkästi. Olen myös välillä huomannut sen, että jos häivyn jonnekin ja mies jää hoitamaan lasta, niin lapsi tuntuu JUST silloin olleen hankala. Varmaan kyse on osittain siitä, että mies ei sillä tavalla ""huvita"" lasta, leiki sen kanssa tms. tai ei ehkä osaa tulkita lasta niin hyvin, koska itse on lapsen kanssa päivät niin tietää suunnilleen ne normaalit metkut sun muut.
Kaiken kaikkiaan, kuten Ria totesi, välillä hammasta purren, varmaan moni löysi em aiheeseen liittyvistä kirjoituksista jotain tuttua

Ja olen samaa mieltä kuin Missu, varmasti tilanne helpottuu kun vauvalle tulee ikää lisää ja sen kanssa on ""helpompi"" olla. Mutta siihen asti, pidetään kiinni omasta ajasta ja siitä, että ne miehetkin viettävät aikaa lasten kanssa, eihän ne muuten opi!

Tästä tuli näköjään sepostus, mutta kun hanat aukeaa niin minkäs teet....
Terveiset myös Veetiltä, joka örisee ja piereskelee tuossa vieressä puuhamatolla. Hauskaa pääsiäistä kaikille!