Harmi, ettemme päässeet Sanomatalon treffeille, meille vähän aikainen ajankohta, kun olen töissä. Töissä on mukavaa ja kotiintulo on aina ihanaa, odotan niin Mitjan jälleennäkemistä, että sydän pamppailee. Yritän vähän rauhallisemmin tehdä töitä, innostun usein liikaa ja monta projektia on meneillään samaan aikaan. Hyvillä mielin olen kuitenkin töissä ja Mitjalla ja isilla on hauskaa kotona ja ulkona puistoissa ja kävelyillä.
En ehdi kuin pikalukemaan palstaa, mutta aina jotain tarttuu ja Liinamarilta ainakin vauvan ruokasivusto, jonka talletin koneelle.....KIITOS Liinamari! Ja onnea unikouluun! Mitja nukkuu hyvin, mutta minä kärsin ajoittaisesta unettomuudesta ja olen välillä väsynyt, aivot menevät ylikierroksilla. Olemme olleet ilman tietokonetta ja kummallinen rauha on vallannut perheemme. Nettiaddiktio on aika pelottavaakin, vaikka mitä mielettömämpiä juttujakin netistä löytää...kaikki tieto on heti saatavilla ja ainakin me olemme kaikki aika addiktoituneet koneisiimme...
Jännittävää kuitenkin...mies asentaa juuri Mitjan kummisedän kanssa uutta tietokonetta, vanha hajosi parisen viikkoa sitten ja työläppärini on ollut käytössä, mutta tällä ei voi tehdä kaikkea kivaa kuten Mitjan kuvia ladata koneelle...Kamerassa on valtavasti puolivuotispäiväkuvia, muistikortti täynnä.
Mitja syö soseita reippaasti, mutta isot oksennukset tuli vadelma-ja mustikkasoseesta. Ieva, miten teidän pienellä? En muista onko täällä muita allergisia, mutta selkeä reaktio tuli, poika ei muuten oksentele. Samanlainen raju oksentelu, kuin aikoinaan äidinmaidonvastikkeista. Ihokin lehahti punaiseksi...
Mitja konttii ja istuu hyvin ilman tukea ja juuri tänään vartti sitten nousi ensimmäisen kerran itse istumaan ja innostui uudesta taidosta. Kontti ensin huoneen päästä päähän ja sitten nousi istumaan ja kaatui lattialle vähän ajan päästä suoraan selälleen, kun ihailimme ympärillä koko porukka, äiti, isi, isosisko ja kummisetä... Nyt ajattelimme viedä olohuoneen pöydän varastoon ja antaa Mitjalle liikkumatilaa, pöytä on aika vaarallinen. Poika kaatuu istumasta suoraan selälleen. Miten te suojelette vauvoja, kun liikkuvat nyt enemmän? Kolhuja tulee...
Ihanaa viikonloppuna lähdemme Seinäjoelle veljen luo ja Mitja tapaa hurmaavat pienet tyttöserkkunsa. Minäkin välillä mietin uskaltaisiko vielä yrittää sisarusta Mitjalle, mutta hyvin ambivalentti olo asian suhteen....Mies kyllä olisi innoissaan, mutta helpompi osa hänellä on....
Hampaita ei ole Mitjalla vielä ja vauvakirjasta katsoin, että keskimmäiselle ensimmäinen hammas tuli 9 kuukauden ikäisenä...
Vaatteista...olen oikeastaan lähes kaiken ostanut huutonetistä ja sitten alennusmyynneistä muutamia hienompia. Huutonetti-ostokset ovat kaikki olleet hienoja, vaikka tavalliselta kirpparilta saisi halvemmalla. Tänään kyllä pojalla oli uskomattoman ihana villatakki, joka tarttui Maailma kylässä-festareilta, oranssi "perulaistyylinen"....Poika oli niin suloinen takissaan, että muutama ohikulkija pysähtyi ihailemaan ja kommentoimaan ja eräs nainen tuli vähän huonolla suomella sanomaan...Ka..ka...kaunis lapsi. Olipa liikuttavaa! Mitjaa ollaan nyt pari kertaa luultu tytöksi, kun on ollut vähän hempeämmät värit, oranssia....
Tyttö laittoi juuri Seinfeldin päälle...mielettömän hauska tv-sarja, jota katsoimme jo Amerikan vuosina...Nyt on ollut monta Seinfeld-iltaa. Paljon olen tanssinut Mitjan kanssa myös Röyhkän tahtiin. Röyhkän uusi levy on loistava ja hieno oli keikkakin Huvilateltassa. Mitja myös "soittaa pianoa" joka päivä. Samoin laulan joka päivä kaikkea mahdollista Mitjalle...Aina olen piinannut laulullani perhettä ja nyt teen sitä vieläkin enemmän. Tässä meidän viihdettä....Ilmat ovat olleet niin ankeat, että meidän pitkät kävelyretket ovat lopahtaneet.... Omana juttuna aion käydä nyt elokuva-arkistossa muutamia kertoja kuukaudessa. En malta odottaa, kun Mitja on niin iso, että voin hänet viedä sinne lastennäytöksiin. Ehdottomasti rakkaimpia paikkoja minulle ja ihania sunnuntaielokuvia lapsille....