Heinäkuiset 2008, III

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja uusi lista
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Onnea Hipsulle ja perheelle pikkuisesta prinsessasta!!!

Perästä tullaan kohta toivottavasti. Harmi vaan että suppareista ei täällä enää tietoakaan :( Kun nyt ei elokuulle asti menisi, ei jaksais koko kesää olla tämän jättimahan kanssa...

Lellu 38+2
 
Onnea Hipsulle ja perheelle!!!!
Olisin kiinnostunut että missä asennossa synnytit, olitko puoli-istuvassa/jakkaralla/muussa asennossa? Kysyn koska kerroit että ei juurikaan repeämiä tullut, ja niitä haluaisin tietenkin itse myös välttää. Totta kai se on yksilöllistä miten niitä tulee, mutta kuulemma asentokin voi vaikuttaa asiaan.

Täällä yritetään mieheni kanssa saada aikaa kulumaan, se kun on tunnetusti odottavalla pitkä! Sukulaiset ja ystävät onneksi soittelee ja kyselee että joko-joko! Ei tartte ihan kahdestaan pyöritellä peukaloita. Muutama joltain tuntuva supistus oli edellispäivänä, mutta nyt taas kuin normaali olotila.

Maru-maru 40+3
 
Pikaisesti minäkin päivitän...
Meille syntyi ihana typykkä 6.7. 3410g ja 50 cm. Meni vähän yli lasketusta ajasta, eli 40+5 oli viikkoja.

Yhtään ei varoitellut, ennenkuin ensimmäiset supistukset yöllä alkoi. Mulla ei ollut ollut ensimmäistäkään harjoitussupistusta tai mitään muitakaan tuntemuksia -ei koko raskauden aikana! Onneksi supistukset sitten tulivat rauhalliseen tahtiin ja aikaa jäi hyvin sairaalamatkaan.

Säännöllisten supistusten alusta syntymään meni 18 tuntia! Niistä 17 tuntia meni ihan loistavasti ja se viimeinen sitten... No, tarina on pitkä, eikä mukavaa luettavaa niille joilla koetus vielä edessä päin. Mukana oli huonoa tuuria, mutta onneksi myös hyvääkin :) Ja sanotaan että näin viikon jälkeen kun ajattelee asiaa, niin kyllä kuitenkin kannatti. Nopeasti se aika kultaa muistot :o...

Lopputulos on täydellinen ja olen totaalisesti menettänyt sydämeni tuolle pienelle haisevalle käärölle ;) Täytyy ottaa oikein itseäni niskasta kiinni etten heittäydy täysin hormonieni vietäväksi!

Sairaalassa olin 4 päivää ja nyt kotona toipumassa. Vieläkään en kyllä istu, enkä juuri kävelekään kun olo on edelleen hutera suuresta verenhukasta johtuen. Päivä kerrallaan mennään ja aina seuraavana päivänä olo on puolet parempi kuin edellisenä on ollut. Kyllä tämä tästä.

Pitkää pinnaa teille jotka vielä jakautumista odotatte ja paljon onnea teille joilla jo oma käärö on sylissä!

Skumppa ja typy 1vko
ps. napatyngälle jätimme tänään hyvästit ;D
 
Hei vaan!

Meille syntyi poika pe 11.7 (39+1) klo 5.58, mitat olivat 3804 g ja 52 cm.

Synnytys oli varsinainen vauhtiesitys, kuten vähän pelkäsinkin. Yöllä heräilin klo 4 harvoihin supistuksiin. Odottelin 20 min ja sitten kävin mainitsemassa niistä miehelle. Kuitenkin ne lakkasivat 4.30 ja ajattelin että väärä hälyytys. No 4.40 alkoivat sitten kunnolla. Soitettiin pappa meille (tyttö nukkui tietty) ja hän olikin sitten 10 min päästä meillä. Sairaalassa oltiin klo 5 ja kun kätilö ehti huoneeseen tarkastamaan tilanteen 5.10, niin oli jo täysin auki. Draamaa oli mukana, en saanut jostain syystä ponnistettua vauvaa ulos ja kun sydänäänet heikkenivät syyksi selvisi napanuora kaulan ympärillä ja vielä henkseleillä vartalonkin ympäri. Lääkäri hälyytettiin paikalle ja vauva napattiin imukupilla ulos. Onneksi kaikki oli sitten hyvin ja vauva saatiin virkoamaan, mutta heti lähti ulos huoneesta meille ei ehditty edes sukupuolta kertoa. Luomuna meni synnytys, eipä tossa vaiheessa enää mitään ehtinyt antaa. Ja ihan sängyllä makasin, muuhun en olisi pystynyt :).

Kaksi yöä sairaalassa ja tänään päästiin kotiin.

Helmie, ikionnellisena pojusta
 
jee!!lisää vauvoja! :)

skumpalle ja helmielle kamalasti onnea!
(itse kateellisena odotan omaa reissua synnärille.. :)

viikon ajan on tullut ihmelimoja ja la ruskeaa tuhrua..tiedä sitten tapahtuuko kohdunsuulla jotain..toivottavasti..vaikka laskettuun on vielä aikaa...

no,nyt päivän hommiin.
heiree 38+1
 
Paljon onnea pikkumyy, hipsu, Skumppa ja Helmie! Hyvä, Helmie, että kuitenkin ehditte sairaalaan ja että vauvalla on kuitenkin kaikki hyvin, vaikka varsinaisen draaman poitsu järjestikin! Ihanaa saada vihdoin vauvauutisia listalle! Jännä juttu, ettei listavauvoista yksikään syntynyt kesäkuussa, elokuisia varmaankin tulee (allekirjoittaneella ainakin...). Täällä ei siis mitään merkkiä siitä, että syntyisi. Vähänkin joltain tuntuvat supparit on kadonneet kokonaan, eikä MIKÄÄN saa niitä enää aikaan. :( Terkkarikin veikkaili, että laskettuun aikaan taitaa mennä... Ei jaksais enää!!!!

Peräruiskeesta oli ollut juttua. Täällä on ihan kätilöstä kiinni, annetaanko se vai ei. Jotkut antaa vakiona, toiset vaivautuu sentään kysymään ensin. Esikoisen aikaan se laitettiin, kun en älynnyt kieltäytyäkään, mutta kakkosen kanssa olin sitten jo fiksumpi ja jätin suosiolla väliin. Ihan hirveää ja vieläpä täysin turhaa! Mutta mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Ymmärrän kyllä Lennua, että edelliskerran jälkeen sen haluat! Muille tiedoksi, että ei ne vahingot kovin yleisiä ole, joten sen pelossa ei turhaan kannata ruisketta ottaa, jos luontainen tyhjennys toimii.

Varsinkin Skumpan synnärikertomuksen kuulisin mielelläni, kuten toki muidenkin. Hirveä hinku olisi jo päästä tosi toimiin itekin ja kaikki kauhukertomuksetkin on tässä vaiheessa vain plussaa... ;) Miuta ei synnytys jännitä pätkääkään, kun olen jo asennoitunut siihen, että muksu syntyy matkalla ja että luonto hoitaa asiat parhaaksi katsomallaan tavalla. Toivoa vaan sopii, että myrkytyksen oireet ei lisäänny ja tosiaan normaali synnytys on edessä. Kaikki oireet on, paitsi valkuainen, joten seuraillaan edelleen...

Pistiina 38+0
 
moi!
jos nyt kerkiäis, kun kerrranki pikku nyytti nukkuu. Sairaalasta päästiin kahden vuorokauden jälkeen, kun tyttö kuitenki hyvin syö vaikka pikkuruinen onkin. Tänään käytiin punnituksessa ja painokin oli jo noussut eli ainakin saa ruokaa. Oon ihan käytänmössä ollut pelkänä tissinä 24/7 kun tyttö syö tyyliin tunnin välein ja myös yöllä, huoh..Maitoa tulee ihan tosi paljon ja on aivan tuska olo näiden pallorintojen kanssa..Oon kyllä pumppaillut mutta heti ne taas uudelleen on ihan täynnä pian. Toivottavasti tää syömisrutiini vähä tasoittuis niin olis aikaa huomioida tuota esikkoakin. Onneksi meillä on ollu mummot jeesis, ei olisi tullu muuten mistää mitää.

Maru-maru: synnytin kai puoli-istuvassa asennossa, ei oikeen muista kun se kipu oli niin järkyttävää. Niin, meidän synnytys oli siis laskettu alkaneeksi siitä kun supparit klo 12 aikaa ke pvällä vihdoin oli jotenkin säännöllisiä. Olin tuolloin jotain 5-6cm auki. Laittoivat kohdunkaulanpuudutuksen, josta oli ilokaasun kanssa apua ehkä vartiksi. Tätä ennen oli puhkaistu kalvot, kun ei vedet menny sekä laitettu oksitosiini tippa...lopputulos oli räjähtävä. Tuli ehkä neljä aivan kauheaa supparia, sillon jo suunnilleen itkin kivusta ja sitte yhtäkkiä ilman mitää varoitusta tuli aivan järkyttävän iso supisyus ja tunne että joku tulee ja voimalla ja vauhdilla ulos- Ei siis ollu mitää ponnistustarve oloo ensin..Kipu oli aivan eläimellinen huusin ja karjuin ja menin aivan paniikkiinja hysteeriseksi. Se lamautti niin etten pystyny tekemään yhtään mitään, mitä käskettiin. Lopuks sain jotenki koottua itteni ja ponnistettua ja hengitettyä niin että tyttönen syntyi. Sillä hetkellä ku vauva yhtäkkiä hirveellä rytinällä alkoi tuleen, kätilö oli just laittamassa mua nestetippaan spinaalia varten. Oli ihan täys kaaos siinä valloillaan, mies pitää mua kiinno etten suunnilleen putoo siitä pöydältä ja kätilö soittaa jeesiapua ja yrittää saada tilannetta hallintaan..
Tottakai oli onnellinen kun vauvan sai rinnalle, mutta päällimmäinen olo oli ihan shokki ja helpotus että se tuska oli ohi.
Eniten mua harmittaa tossa synnytyksessä se, ettei kätilö ja lääkäri ollenkaan kuunnelleet kun sanoin että haluan epiduraalin tai spinaalin vaan suunnilleen pakottivat ottaan paracervikaalin..Josta ei ollut apua ja vaan hukkasi aikaa kun sitten ei muuta kerinny saada. Sitten meni tuo synnytys ihan päin peetä..Olisin ite halunnut edes jollain tavalla hallita tilannetta ja se miten tuo kipu lamautti ja sai mut ihan hysteeriseks ja paniikkiin oli ihan järkyttävää.
Kätilön kanssa juttelin jälkeenpäin ja hän vaan myhäili ja puolusteli omia ja lääkärin toimia mitä erkoisimmilla syillä..ehkä täytyy tuota kipukokemusta koittaa vielä jossain työstää, ei oikeen vaan tiedä missä ja miten. Kätilön kanssa juttelusta ei ollu ainakaan mitään hyötyä ja lääkäri oli niin ärsyttävä, että ei todellakaan kiinnosta sen kanssa puhua...Kysymykseen: onko paracervikaalin pistäminen saman tuntuista kuin epiduraalin? vastaus oli hekotteleva "en minä tiedä, kun ei minulle ole koskaan pistetty, heh heh" Tosi ammatillinen tyyppi..no joo, ehkä sitten jossain pelkopolilla viimeistään.
 
Onnea myös Skumpalle ja Helmielle sekä perheille!!!
Vaikka jotkut synnytyskertomukset ovat aika hurjia, on niitä silti mielenkiintoista lukea. Ikävää vaan että on ollut niin kovat koettelemukset. Pääasia, että kuitenkin kaikki äidit ja lapset ovat nyt hyvissä voimissaan!

Itse tänään neuvolassa, kaikki hyvin niin kuin aina ennenkin. Perjantaina seuraava neuvola. Toivottavasti ei tartte sitä perjantain aikaa käyttää.. :)

maru-maru 40+4
 
Hei, ja onnea kaikille vauvan saanneille myös minulta!!

Lyhyesti oma raportti...

Esikko-poikamme syntyi nopean ja suht helpon synntyksen (kesto yhteensä 6h joista ponnistusvaihe 2 min) jälkeen 10.7, 2950kg, 48cm ( viikolla 39+0). Ihana ja niiin pikkuinen on. Päästiin myös perhehuoneeseen, mikä oli tosi loistavaa harjoittelua! Tultiin kotiin lauantaina ja olemme vähän vaunuja tyyppänneet ja ostettu pienempiä vaatteita...

Aurea
 
Kaikille poksahtaneille myös täältä paljon Onnea :)
on tää ihanaa kun taas pystyy tekeen kaikkee mm kyykkyyn ja kumarteleen ja nosteleen esikkoa tms :) Elämän pieniä iloja.
 
Onnea oikein paljon vauvansa saaneille (kateellisen huokaus). No ei kai, sitä vaan on tässä vaiheessa niin malttamaton ettei jaksais enää yhtään odottaa. Limatulpan palasia irtoilee, josko se enteilis jo jotain? Minusta on kans tosi mielenkiintoista lukea synnytyskertomuksia, vaikka sitten kauheitakin sellaisia, Hipsulla oli kyllä aika nopeaa toimintaa!

Maru-marulle ja muillekin supistuksia täältä lähettelen!

Lellu 38+4
 
Paljon, paljon onnea vauvan saaneille!

Minä täällä jatkan odottelemista ja vitsit alkaa olemaan melko vähissä.

Helmie, olikos sairaala remontin jäljeltä paljonkin erilainen? Ilmeisesti ammeet olivat tulleet saleihin? Vieläkös rottinkisängyt oli tallella?

Fantti
 
Valtavasti onnea kaikille pienen nyytin uusille omistajille!
Täällä myös tuskaisa olo, liikkumaan ei pääse huoneesta toiseen ilman tuskanulinaa. Olisin siis itsekin kovin mielelläni lähdössä jo synnyttämään, vaikka sairaalatiloja kammoankin. Ilmeisesti vauva on kääntynyt jotensin siten, että se painaa toista kylkeä jatkuvasti, eikä mikään asento ole hyvä. Ja odottavan aika on pitkä...
 
Meille syntyi poika perjantaina 11.7 illalla. Mitat 3480g 50cm, päänymparys 35,5cm. Eilen kotiuduimme. Synnytys kaynnistettiin laskettuna aikana 10.7(jolloin viikkoja oli 40+2, suomen mukainen la olisi ollut 8.7eli silloin oli 40+0). kaynnistettiin koska sydankayra oli liian tasainen ja laakari oli sita mielta, etta vauvan on parempi olla ulkona kuin sisalla kohdussa. sain torstaiaamuna ekan kaynnistysannoksen, joka aiheuttikin supistuksia, mutta jotka laantui. Seuraavan annoksen sain pe aamuna, josta ei tapahtunut niin mitaan. Sitten sain perjantaina 14.30 ja siita supistukset lahti rytinalla kayntiin. Kuudelta rukoilin jo epiduraalia (ja sainkin)ja kahdeksalta olin 10cm auki. Ponnistamaan sain alkaa 21.30 ja poika oli ulkona 22.04. Valiliha leikattiin, mutta on parantunut hienosti. Kaikki voivat hyvin. Marion 79
 
Onnea Aurea ja Marion + perheet!! Hienoa, että on teille jo vauvat siunaantuneet!!

Tässä alkaa tulla jo sellainen olo, että on myöhästynyt junasta. Meni jo ja itse jäi pois kyydistä!! No, nyt vaan odotellaan, sanoi neuvolan tätikin eilen!! ;o)

maru-maru 40+5
 
Onnea, onnea vauvallisille!! Täällä minä vielä odottelen jotain tapahtuvaksi.. Minkäänlaisia supistuksia, eikä merkkejä synnytykseen ( ei edes limatulpan irtoamista) ole ollut ( rv 39+2 ). Odotellaan, odotellaan ja jaksamista myös muille odottajille! Mulla on onneksi aika hyvä tilanne, ettei maha ole juurikaan tiellä ( sf 32 cm), olo on hyvä ja pystyn liikkumaan lähes vaivatta. Ja liikuttu on, tänääänkin kävin reilun tunnin kävelylenkin, jos se vaikka jotain auttaisi!!
 
Heippa!

Meillä on lähtenyt mukavasti käyntiin arki taaperon ja vauvan kanssa. Poika nukkuu kuitenkin melkein koko ajan, niin suht helpolla pääsee. Nukahtaa aina aika nopeasti tissille, että syöttelen aina ensin vähän ja sitten röyhtäytän ja jatketaan. Monesti sellainen 3-4 kertaa putkeen. Eiköhän poika kohta jaksa sitten imeä pitempään kerralla. Nännit on nyt niin pirun kipeät, että ei toivoisi montaa kertaa tissiin lyhyen ajan sisällä tarttuva. mUistaakseni esikoisesta nännit oli reilun viikon kipeät, että toivotaan myös nyt niin.

Fantti: Nyt on pakko kysyä, että puhutaanko me molemmat Hyvinkään sairaalasta? Olin edellisen kerran siellä siis kaksi vuotta sitten synnyttämässä eikä siellä silloin ainakaan ollut rottinkisänkyjä. Mun käsittääkseni ammeitakin on edelleen vain yksi koko sairaalassa. Nyt en kyllä ehtinyt yhtään mitään muuta huomata salista kuin keinutuolin nurkassa:).

Peräruiseesta sen verran, että mulle ei esikoisen synnytyksessä tarjottu sellaista (synnytys kesti kuitenkin 4 h). No nytkään ei yllättäen tarjottu. Mulla on maha toiminut aina itsestään. En edes ennen tätä raskautta ollut kuullut peräruiskeesta synnytyksessä.

Mulla limatulppaa irtoili pikkuhiljaa. Kuukautta ennen synnytystä alkoi. Oli muuten ihan kirkasta, mutta kahtena vikana päivänä hiukan verijuovaa mukana.

Pitäisi perustaa vauvan hoitopuolelle heinäkuisille oma ketju, kun nyt on jo monta vauvaa syntynyt. Tänäänkin ollut hiljaista, että liekö moni nyt parhaillaan sairaalassa.

Tsemppiä tosi paljon kaikille mahan kanssa odotteleville.

Helmie ja poju huomenna viikon vanha, niin tänään olis ollut La
 
Heippa!

Pikaiseen...

Helmie, sinä olet ollut niin nopea että et ole sitten rottinkisänkyjä huomannut :-) Kahdessa "odotushuoneessa" on sellaiset ja jopa siinä synnytyssalissa missä synnytin ja siitä on melkein se samaiset kaksi vuotta. Ammetta jäin kaipaamaan kun viimeksi piti siinä pienessä suihkukopissa kökkiä. Keinutuoleja tuntuikin joka nurkassa pyörivän. Juupa juu ei sillä sisustuksella niin väliä kunhan hoitohenkilökunta vaan saa tämän masukin pois ja oloni helpottuu. Viimeksi ainakin Hyvinkäällä oli mitä ystävällisin henkilökunta.

Elikkäs minä vaan jatkan tätä odottamista. Nyt kasassa jo 40+1.

Fantti
 
Kävin täällä fiilistelemässä synnytyskertomuksia...

Hipsulle: Mulla oli väh'än kurja synnytysreissu monista eri syistä, kaikenlaisia hoitovirheitä... No, joka tapauksessa jos sun synnytys jää vaivaamaan sua niin voit pyytää neuvolasta lähetteen polille, jossa pääset katsomaan papreista tarkat tiedot synnytyksestäsi ja tapaamaan kätilön. Itse olemme kesälomien jälkeen menossa mieheni kanssa puhumaan tapahtuneesta, niin ei jää sitten harteille ylimääräistä lastia mahdollisiin tuleviin synnytyksiin. Kätilö kyllä kävi synnytyksen jälkeen tapaamassa mua, mutta olin silloin aika sekavassa tavassa eikä miestä ollut paikalla. Nyt on kiva mennä uudestaan, kun on saanut pohtia asioita eikä ole sängyn pohjalla altavastaajan asemassa.

Teemme myös virallisen muistutuksen potilasasiamiehen kautta. Niin lääkärituttavani pyysi toimimaan. Virallinen muistutus on ainoa tapa varmistaa, että sinua hoitaneet ihmiset löytävät tekonsa vielä edestään. Viralliset muistutukset käsitellään aina klinikoissa ja ne ovat tapa muuttaa käytäntöjä niin ettei joku muu saa samaa kohtelua.

No, tässä vinkki kaikille, jotka ovat saaneet epäinhimillistä kohtelua.
 
Hei,

Pretty in Pink ja Hipsu:

ihan mielenkiinnosta kysyn ( Itse tammikuisissa vasta siis ) että missä Pretty in Pink ja Hipsu synnytitte ?
Itse kun vielä hieman arvon tuon sairaalan kohdalla että Kätilöopisto vai Naistenklinikka.

Kiitos etukäteen jos jaksatte vastata !
Ihania hetkiä vauvojen kanssa

-Emilia
 
Huh, nyt vasta luin kunnolla hipsun synnytyksestä, voi kauhea! Toi jälkipuinti olisi varmaan hyvä!
Itse olen tosi tyytyväinen Naistenklinikkaan, oli ihana ja tosi asiantunteva kätilö ja lääkäri. Epiduraali auttoi just sen 6-10cm aikana ihan hyvin. Ilokaasu yhtä tyhjän kanssa.
Ja teillä joilla synnytys vielä edessä, älkää ponnistusvaiheessa työntäkää niin kuin kakkaa vaan keskittykää jos mahdollista ylävatsalihaksiin - auttoi mulla ainakin mutta varmaan taas tosi yksilöllistä. Ja meillä soi Metallican Enter Sandman ponnistuksen aikana :)

Kiirettä pitää mutta ihanaa tämä on :)

Aurea
 
Voi että minäkin haluaisin jo sen vauvan! Eli täällä ollaan edelleen, en ikinä olisi uskonut että näin pitkälle pääsen, minä kun murehdin niin ennenaikaista synnytystä. No, vauva on varmasti ainakin hyvin kehittynyt eikä niin pieni kirppu kuin siskonsa oli syntyessään.

Alavatsaa juilii ja limatulppaa on irtoillut jo pari viikkoa, toivottavasti kohta pääsis synnärille.

Onkohan kaikki muut jo synnyttämässä?

Lellu rv 39+0
 

Similar threads

H
Viestiä
112
Luettu
2K
I
C
Viestiä
212
Luettu
5K
C
K
Viestiä
43
Luettu
1K
S

Yhteistyössä