Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Pahoittelut negasta.Heräsin nyt yöllä testaamaan kun en saanut unta. En nähnyt tikussa enää oikeastaan mitään. Repäisin laastarin ja tein sitten myös digin, odotetusti ”ei raskaana”. Itkuhan tässä tuli, olin jotenkin toiveikas tästä kierrosta, talletuksetkin osui niin nappiin.Voihan olla että oli jotain kiinnittymisyritystä noissa haamuissa tai sitten noi rfsu:t on vaan p*skoja. Jään odottelee menkkoja.
![]()
Voi ei, ihan hirveetäTäällä taustalla seurailijana olen lukenut palstaa. Nyt jotenkin on tarve kirjoittaa, kun ajatukset ja ahdistus raskausasioihin liittyen on jotenkin noussut pintaan. Täällä on muitakin keskenmenon kokeneita ja valtavat tsempit kaikille. Meillä takana nyt kesällä keskeytynyt keskenmeno, joka todettiin rv 15 ultrassa. Neuvolassa ei saatu sykettä kuuluviin. Tyhjennys tehtiin lääkkeillä sairaalassa ja oli kyllä rankka kokemus. Sen jälkeen jäi valtava tyhjyys, kun oli ehtinyt jo ajatella raskautta pidemmälle ja tulevaisuutta kahden lapsen kanssa. Toivoisin toisaalta, että tulisin pian uudelleen raskaaksi, mutta toisaalta en jaksaisi sitä alkuraskauden epävarmuutta ja pelkoja. Jos voisi vain suoraan hypätä 15 viikkoa ja jatkaa siitä mihin päästiin. Tiedän, että seuraava raskaus tulee olemaan henkisesti rankkaa, kun nyt jo pelottaa vaikkei ole varsinaisesti aloitettu edes yritystä. Toive olisi kuitenkin saada sisarus esikoiselle mahdollisimman pian.
Jälkivuoto hiipui parissa viikossa ja nyt odottelen milloin ensimmäiset menkat alkaa. Ovulaation tunnistan yleensä oireista ja uskoisin, että nyt oli jo, mutta toiveita nopeasta tärpistä ei oikein ole, kun ei ole oikein yritystäkään ollut. Esikoista ehdittiin yrittää pari vuotta ja sekin epätoivo kummittelee takaraivossa. Niin paljon ahdistavia tunteita liittyy raskauden yrittämiseen ja raskaaksi tulemiseen, että kunpa välillä voisi ajatukset kääntää vain off-asentoon näihin liittyen. Anteeksi nyt näin negatiivinen kirjoitus, mutta piti jotenkin saada ulos näitä ajatuksia. Ehkä täällä joku ymmärtää tai on kokenut samoin.
Tsempit vielä itse kullekin!