Huomenta!
TA ja Sompio, oli ihana lukea teidän viestit :heart: Tää on kyllä on kyllä sellainen tukiverkko!
Myy ja Nuppu olivat ainakin käyneet lääkärissä. Onneksi Nupun vaiva selvisi ja samaa toivomme Myylle! Raskasta kun pitää olla huolissaan :'(
Katkonaisia öitä tuntui olevan muillakin. Niin meilläkin.. Mutta mä en oikein tiedä kuinka paljon raaskin niistä valittaa kun voihan se olla että nää on vaan meidän mielestä hankalia.. Mutta mutta. Joskus sillon 2,5 kk ikäsenä tää alko ja jatkuu vaan, välillä paheneekin. Sillon tyttö päätti että yöt on nukkumista varten ja vähensi ensi toisen syötön pois. Sit yritti jättää toisenkin. Siitä seurauksena oli kauhee tutiralli ja levoton uni. Sama jatkuu ja jatkuu vaan. Nukkumaan meneminen on edelleen kivutonta, osaa nukuhtaa itsenäisesti omaan sänkyyn. Mut eka ährääminen alkaa jo n. tunti nukahtamisesta. Ja sitten seuraava on yöstä riippuen joko mooooonen monituisen tunnin päästä tai kuten viime yönä heti siinä iltayöstä. Oon yrittänyt etten reagoi mitenkään, mutta ährääminen päättyy aina uniseen itkuun ellen anna tutia tms. Voin myöntää että viime yönä mun oli pakko herättää mies syöttämään kun olin jo niin raivona etten halunnut Elman huomaavan sitä. Ja sitten tietysti kauhea syyllisyys kun hermostun :'( Mutta vauvat on vauvoja, meillä on tähän saakka ollut niiiin helppoa, että välillä tuota lasta pitää varmaan jo liian isona eikä muista miten pieni ja kehityksensä alussa se on. En tiedä vaikuttaako uusien taitojen oppiminen tähän kun on alkanut jokeltaa ja jutella ihan hirveesti, tarttua esineisiin ja viedä niitä suuhun, kääntyä masulta selälleen ja välillä toisinkin päin avustettuna (ottaa sormesta kiinni ja siitä ponnistaa mahalleen). Ken tietää. Päivät menee edelleen hyvin, aamulla nukutaan yleensä n.4h päikkärit ja illalla 2-3 45min unet.
Niin ja pakko nyt sen verran hehkuttaa, että
me ollaan nyt löydetty kestoilun riemu ihan tosissaan! Ostin tosi kivoja pul-taskoja ja muutaman sisätaskun ja ollaan tykätty hirmuisesti. Vielä en oo unilla pitänyt kestoo kun haluun ensin totuttaa tyttöö hereillä kun ollaan ennen niin satunnaisesti kestoiltu vaan. Meillä on sellanen megapissijä tuo neiti, että saa miettiä aika hyvät imut jos meinaa että pelittää
Ajattelin kyllä joku päivä kokeilla noille lyhkäsille unille et miten käy.
Hei ja
Daadelille hirmuisen suuri kiitos sun avoimesta kirjoituksesta. Tuntui niin lohduttavalle lukea, että muillakin on ollut samanlaisia tunteita. Mä olen suorittaja itsekin ja haluan aina tehdä kaiken viimeisen päälle. Oon yrittänyt löysätä otetta ja oon siinä onnistunutkin. Äitiys on opettanut mua enemmän kuin mikään ikinä :heart:
Nyt kun työllä tytöllä on ikää sen 3kk ja 3vko niin ollaan mietitty, että
alotetaan pikkuhiljaa soseet. Eilen sai teelusikallisen päärynää ja ajattelin jatkaa samalla annoksella nyt viikon. Aikalailla irvisteli, mut kyllä se jotain nielaisikin
Mut ei tässä kiiree oo ja en halua sitä hoputtaa tähän. Maitomäärät meillä ei kovin järkkyjä oo, mut koska en imetä niin en näe mitään järkee odotella enää kovin kauaa.
Muuttoa me odotellaan kovasti. Kaikki hankinnat on nyt melkolailla tehty. Ensi viikon lauantaina haetaan loput tavarat pohjanmaalta ja luovutetaan avain. Sitten 1.12 alkaa remontti ja samalla laitellaan tavaroita. Ihanaa päästä omaan kotiin :heart: Tätä on niin odotettu!
Mitäs muuta... Possupiikitetty on meidät vanhemmat (ollaan alle 24v) ja aika pahat sivuoireet saatiin. Mutta josko tuo olisi sen arvoista. Ja mulla todettiin eilen borrelioosi.. Oon ihmetellyt jo kauan länttiä jalassa joka vaan kasvaa ja kasvaa ja viimein menin lääkäriin. Kokeet otettiin ja verestä löytyi vasta-aineet punkin puremalle. Tiistaina otetaan uudet kokeet ja sit päätetään hoitolinjaus. Antibiooteilla alotetaan kuulema. Mulla ei oo mitään oireita joka on aika hämmentävää koska yleensä tässä taudin vaiheessa on jo kaikenmaailman puutumista, kuumetta, halvausta jnejne. Mut jospa mä selvisin vähällä. En osaa oikein pelätä vaikka kai pitäis. Ilmeisesti purema on tullut ennen tyttön syntymää, joten piti tutkia myös se onko se voinut tarttua sikiöön. Mutta se ei luoja kiitos ole mahdollista, eli Elmaa ei tarvii tutkia.
Mutta tässäpä
meidän kuulumiset tiivistettynä.
Mä yritän pysyä muutosta huolimatta jutussa mukana!
Mukavia päiviä toivottelevat Vilma ja Elma 3kk ja 3vko