Eroon rakastajasta

Jätä nyt se mies, äläkä jahkaile. Se ei arvosta vaimoaan, ei lapsiaan, eikä jatkossa myös sinuakaan. Sille ei merkitse mitään toisten tunteet, kunhan vain saa mitä se itse haluaa. Jos jättäisikin perheensä ja ottaisi sinut, niin kohta sillä on taas toinen jujutettava, jolle kertoo sinusta samoja asioita sinusta, kuin nyt vaimostaan. Se mies nauttii vain jännityksestä ja on kivaa, kun on toinen nainen.

Ala sinäkin arvostamaan ja kunnioittamaan itseäsi. Kyllä kunnon miehiä on vapaillakin markkinoilla.

 

Teitpä miten hyvänsä, niin aika näyttää, mihin suuntaan tunteesi ohjaavat sinua. Jos et tee mitään ratkaisua eli annat nykytilanteen jatkua, niin epäilenpä, että tulet niin katkerasti pettymään siihen, ettei mies saa päätöstä suhteen lopettamisesta aikaiseksi, joten satutat itseäsi koko ajan lisää ja lisää.

Ehkä sinussa asuu romanttinen puoli. Kenties haluat, että saisit "taisteluvoiton" ja selätettyä miehen itsellesi. Ehkä haluat uskoa, että tämä mies on sinun elämäsi mies. Kannattaa kumminkin tajuta se, että olette olleet yhdessä vasta vuoden, joka on tosi lyhyt aika tehdä minkäänlaisia päätöksiä yhteiselämän suhteen.

Eräs tuttavani tuttava (nuori nainen) iski silmänsä varattuun, vanhempaan mieheen. Naisen mielestä tämä mies oli hänen elämänsä suuri rakkaus. Mies hullaantui naiseen ja ihastui tämän tuoreelta tuntuvaan, raikkaaseen nuoruuteen. Mies jätti vaimonsa ja lapsensa. Nainen oli riemuissaan tästä valloituksesta. Kului vain vähän aikaa, kun nainen jättikin tämän rakkaan miehensä, sillä nainen ei rakastanutkaan häntä oikeasti. Nainen vain totesi, että hän luuli olleensa oikeasti rakastunut, mutta hän halusi rakkautta ja erehtyi luulemaan valloitushalua rakkaudeksi. Mitä tästä jäi käteen? Mies seurasi himojaan ja menetti lopulta sekä perheensä että uuden nuoren kaunottaren. En tiedä, ottiko vaimo miehen takaisin, sillä en ole tätä tuttavaa vähään aikaan tavannut.

 

"Ala sinäkin arvostamaan ja kunnioittamaan itseäsi. Kyllä kunnon miehiä on vapaillakin markkinoilla."

En itsekään oikein ymmärrä miten kovaa toiseen voi jäädä kiinni. Tiedostan kyllä että hän kohtelee minua täysin väärin ja että ansaitsen kokonaisen eheän parisuhteen, mutta jostain syystä olen onnistunut ihastumaan niin hurjasti että kukaan muu mies ei tunnu miltään. Haaveilen tästä varatusta miehestä, hänen kanssaan on vain niin hyvä olla.

Mutta olen siis päätökseni tehnyt, jätin miehen viikko sitten. Ongelma on vain se, että millä pysyn erossa pysyvästi. Jätin miehen juuri sen vuoksi, että vuosi oli jo mennyt ja päätöksiä ei ollut tullut. Rakastuneena odottaminen on todella raastavaa. Mitään hän ei missään vaiheessa minulle luvannut, mutta keskustelimme asioista hyvin avoimesti ja tiedostimme molemmat että hänen avioliitossaan olisi todella paljon parannettavaa; jopa niin paljon että minulle se ei riittäisi.

Niin, en tiedä onko minussa noussut kilpailuhenki valloille, ja täten minun olisi pakko voittaa tämä erä. On kai sekin mahdollista. Enemmän kuitenkin mielestäni pinnalle nousee se, että olen tähän ikään mennessä nähnyt jo jonkin verran miehiä, ja tässä miehessä yhdistyy monta hyvää asiaa jota miehestä haen. Vuosi on lyhyt aika tuntea toista mutta kyllä siinä ajassa nyt jotain oppii tuntemaan. Suurin pelko minulla tietysti on se, että mies pettää minua yhtä sujuvasti kuin nyt vaimoaan.

 

että voit olla jopa auttajan asemassa. Mies on varmasti oppinut paljon sellaista sinun kanssasi avoimesti keskustellessaan, että voi hyödyntää sitä ihan tahtomattaankin suhteessa omaan vaimoonsa.

Siinä on vain se paha puoli, että auttaja jää usein lopulta ilman.

 

Tunnistatko miesystävässä näitä piirteitä.. Koska tuo että vuosikausia sama tilanne kotona joka ei mukamas muutu.. missähän oikeasti mennään??
Lainaus: "Narsistien käsitykset oikeasta ja väärästä ovat omanlaisensa, he tarvitsevat jatkuvaa ihailua ja huomiota, eivät tunne häpeää tai empatiaa, mutta taitavat sosiaalisen käyttäytymisen koodit ja pystyvät näyttelemään uskottavasti tunteita.
Narsistiin on helppo ihastua: suhteen alussa narsisti hivelee uhrin itsetuntoa, saa uhrin tuntemaan itsensä ihanaksi ja ainutlaatuiseksi. Narsisti ”koukuttaa” uhrinsa kaipaamaan huippuhetkiä ja elämyksiä, joita kukaan muu ei pystyisi tarjoamaan.
(tuntuuko tutulta)
Narsisti vääristää uhrin todellisuuden. Uhri huomioi pahanolontunteensa, mutta ei ymmärrä, mikä sen aiheuttaa. Hän yrittää miellyttää kumppaniaan, jotta saisi tuntea ihania hetkiä yhä uudestaan.
Ettei vaan olisi jonkinlainen narssu sinullakin matkassa .. alussa niin ihanaa mutta ristiriitainen olo koko ajan..
Toivon että pysyt nyt päätöksessäsi. Mies kyllä tekee päätökset jos hän lopulta haluaa tehdä päätökset.. Narssulle käy vain aina uudet ihailijat ja homma jatkuu..

 

että voit olla jopa auttajan asemassa. Mies on varmasti oppinut paljon sellaista sinun kanssasi avoimesti keskustellessaan, että voi hyödyntää sitä ihan tahtomattaankin suhteessa omaan vaimoonsa.

Siinä on vain se paha puoli, että auttaja jää usein lopulta ilman.

Uskon, että kanssakäymisemme on avannut miehen silmiä paljonkin - ja oikeastaan olen tyytyväinen jos niin on että sen kautta heidän suhteensa paranee. Silloinhan tästä kivusta on joku saanut jotain hyvää. Eniten pelkään kuitenkin, että he jäävät yhteen ja mikään ei muutu - tällöin kukaan ei hyötynyt mitään ja jäljelle jäi vaan kova tuska. Jos mies ei eroa - niinkuin nyt uskottelen itselleni - niin sen verran häntä rakastan että toivon että saisi edes jotain irti omasta avioliitostaan; sehän ei minulta ole enää mitään pois.

 

että voit olla jopa auttajan asemassa. Mies on varmasti oppinut paljon sellaista sinun kanssasi avoimesti keskustellessaan, että voi hyödyntää sitä ihan tahtomattaankin suhteessa omaan vaimoonsa.

Siinä on vain se paha puoli, että auttaja jää usein lopulta ilman.

Uskon, että kanssakäymisemme on avannut miehen silmiä paljonkin - ja oikeastaan olen tyytyväinen jos niin on että sen kautta heidän suhteensa paranee. Silloinhan tästä kivusta on joku saanut jotain hyvää. Eniten pelkään kuitenkin, että he jäävät yhteen ja mikään ei muutu - tällöin kukaan ei hyötynyt mitään ja jäljelle jäi vaan kova tuska. Jos mies ei eroa - niinkuin nyt uskottelen itselleni - niin sen verran häntä rakastan että toivon että saisi edes jotain irti omasta avioliitostaan; sehän ei minulta ole enää mitään pois.

Sitten kun sulla on joskus ollut oma suhde, (siis tarkoitan IHAN OMA, ei kenenkään toisen eikä edes lainattu) niin tuskin tulet näkemään mitään hyvää siinä ajatuksessa, että ukkosi on ehkä pelehtinyt toisen naisen kanssa ja tuonut siten "uusia tuulia" suhteeseenne ja eroonne.
Puhun nyt kokemuksesta: ennen olin kakkosnainen, ajattelin aika "vapaasti" kun en nähnyt kuin kolikon toisen puolen. Sitten elämä meni eteenpäin, ukkomiehen kanssa ei homma toiminut (yllättäen) kun löysin miehen joka oli alusta asti kokonaan minun "oma löytöni", eikä joku ukkomies, niin alkoi käsitykset muuttua,.

En enää edes kehtaisi sanoa mitä silloin liikkui päässäni kun ukkomiehen kanssa ravasin.
ANTEEKSI ykköset, vaikka se ei mitään autakaan, olen tullut järkiini. Mutta näen tässäkin aloittajan järjenjuoksun/ itselleen uskottelun/ järjen jäätymisen/ heräämisen tulevaisuuden aika hyvin.

 

Olisiko tässä kyseessä: Siperia opettaa

 

tuskin tulet näkemään mitään hyvää siinä ajatuksessa, että ukkosi on ehkä pelehtinyt toisen naisen kanssa ja tuonut siten "uusia tuulia" suhteeseenne ja eroonne. "

Tätä en tarkoittanut, lähinnä sitä, että kun tämä tilanne nyt jo on päällä ja pettäminen on jo tapahtunut, niin sitä ei tekemättömäksi saa. Minään hyväntekijänä vaimon kannalta en itseäni nää missään nimessä, lähinnä olen pahoillani siitä, mitä olen hänelle tehnyt.

 

Kaunistelet nyt tekemisiäsi jopa itselle. Luuletko että vaimo kiittää vuoden kakkos suhteesta ? Tosin hyvä että järkiinnyit ukkomieshän jatkaa vedätystä entiseen tapaan jos annat mahdollisuuden..Tosin 2 viikkoa ja vasta tiedät oletko kuivilla. Mene ja tapaa muita ihmisiä miehiä niin et jää tähän 2 ansaan henkisestikään.. Kun on uutta ajateltavaa unohtuu typeryydet..

 

Olen ollut salarakas jo 2.5 vuotta. puolen vuoden seurustelun jälkeen jätin hänet äkkipikaisuudessa ja pian olimme taas yhdessä. Luulin hänen eroavan, välillä kyselin ja odotin toiveikkaana. Nyt on puoli vuotta riidelty, häneltä ei riitä aikaa mulle. Ja viimein selvisi että ero asille ei le tehty mitään, eikä hän edes tiedä milloin eroaa!! Hän ei ymmärrä asiaa minun kannalta, vaan syyttää minua meidän huonosta suhteesta. Hän ei ole itse minua huomioinut, ilmoittanut vaan milloin sopii tavata. En ole halunnut ajatella meidän eroa aiemmin, kun kuitenkin rakastan häntä. Mutta nyt en enää jaska, tämä on kuin demo peli, jossa ei tule loppua. Se on hänen nyt valittava minut tai perhe. Tässäsuhteessa on todella raskas elää. Kaikki menot pitää suunnitella huolella ja muistaa missä on olut ja mitä kenellekin kertonut. Nyt täytyyy todella miettiä, voisinko jatkaa suhdetta vaikka hän eroaisi. Meillä menee hvin silloin kun on aikaa toisillemme ja unohdame muun maailman. Touhuamme yhdessä kaikenlaista ja kiinnostuksen koteemme on vapaa-ajalla samanlaiset.

 

Minä olen iloinen puolestasi,että osaat olla kova ja tehdä ratkaisun itse. Minä olin heikko: Olin salarakas neljä vuotta. Odotin uskollisesti,lopetin oman avioliittoni luottaen mieheen. Lopulta hän erosi kyllä,menimme naimisiin 7 vuotta sitten. Luulin,että olimme aika onnellisia,vaikka välillä riidoissa kuulin ,ettei vaihtamalla parantunut. No niin kävi ,että sain tietää muutama kuukausi sitten ,että on pettänyt vuoden minua. Jatkamme kyllä vielä avioliittoamme ,koska hän jätti naisen heti. Tiedän,että oli luvannut tälle jo eläkepäivien vieton. Odottelen tässä nyt milloin seuraava uhri astuu kuvaan. Sanon vaan,ettei pettäjään kannata luottaa.Jaksele.!

 

Aviorikos = ks. edellä
Salarakas = mitä ...

Jälkimmäinen = aviorikokseen osallinen, rikostoveri

Kyseessä tuomittava rikos, josta nykyisin ei saa rangaistusta muuta kuin sen, minkä elämä järjestää.

 

1. Hän ei rakasta sinua. Jos rakastaisi, hän ei olisi naimisissa toisen kanssa.

2. Hän on valmis pettämään vaimoaan, jolle on vannonut ikuista rakkautta, jopa vuoden salassa, miksi hän ei tekisi sinulle samaa?

3.Mies ei ole rakkautesi arvoinen: Hän pettää kahta naista, särkee kummankin sydämen tieten tahtoen, elää valheessa kykenemättä olemaan MIES ja selkärankainen ihminen, joka tekisi tärkeän päätöksen - Hän ei ole mies, vaan matelija. Hän pitää muita ihmisiä pelinappuloinaan; Hän tuhlaa kahden naisen arvokasta elämää täysin piittaamattomana, mikä osoittaa suurta itsekkyyttä ja jopa typeryyttä. Et halua sellaista ihmistä rinnallesi ja lastesi isäksi, vaikka hän hetkittäin kykenisikin osoittamaan tiettyä suloisuutta. Näe todellisuus ilman ihastumisen huumaa ja saatat jopa löytää sisältäsi vihaa ja kiukkua tuota vätystä kohtaan, lähde pois sen voimalla!

 

Kata73, olen jokseenkin samanlaisessa tilanteessa kuin sinäkin. Omasta erostani varattuun mieheen on tosin jo jokunen kuukausi ja koitan räpiköidä päivä kerrallaan eteenpäin.
Aloitin vastikään kirjoittamaan blogia Ristiaallokko, se on jonkinlainen selviytymispäiväkirjani. Jos kiinnostaa tulla lukemaan ja kommentoimaan...
http://dolore.ajatuksiani.net

 

Ja linkki blogiini on tietenkin
http://dolore.ajatukseni.net

äskeisessä oli ikävä kirotusvihre...

 

Mielenkiinotinen alku blogillasi..

 

Ja linkki blogiini on tietenkin
http://dolore.ajatukseni.net

äskeisessä oli ikävä kirotusvihre...

Kakkosnaisen paskainen loppu

 

1. Hän ei rakasta sinua. Jos rakastaisi, hän ei olisi naimisissa toisen kanssa.

2. Hän on valmis pettämään vaimoaan, jolle on vannonut ikuista rakkautta, jopa vuoden salassa, miksi hän ei tekisi sinulle samaa?

3.Mies ei ole rakkautesi arvoinen: Hän pettää kahta naista, särkee kummankin sydämen tieten tahtoen, elää valheessa kykenemättä olemaan MIES ja selkärankainen ihminen, joka tekisi tärkeän päätöksen - Hän ei ole mies, vaan matelija. Hän pitää muita ihmisiä pelinappuloinaan; Hän tuhlaa kahden naisen arvokasta elämää täysin piittaamattomana, mikä osoittaa suurta itsekkyyttä ja jopa typeryyttä. Et halua sellaista ihmistä rinnallesi ja lastesi isäksi, vaikka hän hetkittäin kykenisikin osoittamaan tiettyä suloisuutta. Näe todellisuus ilman ihastumisen huumaa ja saatat jopa löytää sisältäsi vihaa ja kiukkua tuota vätystä kohtaan, lähde pois sen voimalla!

Kiitos tästä!!! näin loogisesti munkin täytyy muistaa ajatella.

 

Hyviä neuvoja, juuri ne pääkohdat jotka kannattaa pitää mielessä!

 

Ja linkki blogiini on tietenkin
http://dolore.ajatukseni.net

äskeisessä oli ikävä kirotusvihre...

Kakkosnaisen paskainen loppu

siellä on näköjään pari muutakin onnetonta räpeltäjää!

 

Minulle kävi niin, että kun pahin onnenhuuma oli mennyt ohi ja hormoonit tasaantuneet, aloin katsella asioita normaalisti. Kappas vain, kun huomasin, että mies hoiti kaikki asiat ennen minua. Kaikki kotiasiat, omat harrastukset, jopa kavereiden kaikenlaiset talkoot. Sitten jos jäi aikaa, oli minun vuoroni.

Meni siinä se puolitoista vuotta, jonka kai rakastuminen kestää ihan voimakkaana, jos ei yhdessä asuta. Kun sitten järki palasi, sain sanotuksi, että minä olen kaikkien harrastusten jälkeen tuleva vihoviimeinen harrastus ja että sellaista en enää siedä. Mies puhui kauniita, mutta tunnistin siinä sen neuvon, että jos puheet ja teot ovat ristiriitaisia, niin teot ovat totta.

Mietipä tarkkaan, miten ylhäällä arvojärjestyksessä olet. Oikein rauhassa. Pidä vaikka vähän päiväkirjaa ja käy sitä läpi hyvän ystävättären kanssa. Saattaa tulla yllätyksiä varsinkin, jos uskallat esittää asiat rehellisesti toiselle ihmiselle. Miehelle sitä on turha esitellä, hän puhuu sinut kauniisti ympäri.

En ole katkera omasta kokemuksestani, mutta sitä en ole katunut, että lopetin koko jutun. Mies yritti vähän aikaa huhuilla perään, mutta sanoin suoraan miten tilanteen tunsin ja niinpä vain jäi vaimonsa luo. Ei hän ollut koskaan sanonut vaimoa jättävänsäkään.

 

Sama tarina on kuultu noin satatuhatta kertaa. Miten ihmeessä niin moni fiksukin nainen menee tuohon samaan ansaan? (Minä mukaanlukien) Ei se auta vaikka mies olisi kuinka ihana ja empaattinen ja sympaattinen ja kiva tyyppi. Tottakai se on, ei kai me muuten siihen retkahdettaisiinkaan niin pahasti. Mutta kun sillä on tunne-elämässään musta aukko, niin se on, eikä muuksi muutu. Silloin sitä mennään vieraiden hameenhelmojen perässä kun sopiva tilausuus tulee, eikä edes yritetä ratkoa ongelmia siellä kotona. Se on PAKENEMISTA ja se on nimenomaan luonnekysymys. Ei sellaista tyyppiä saa uskolliseksi kukaan. Aina on kotona jotain pientä hankaluutta, josta saa sitten kimmokkeen lähteä hakemaan lohtua vieraasta sylistä. Se sama kaava toistuisi uudelleen, jos kakkosesta joskus tulisikin ykkönen. Ennenpitkää teilläkin tulisi arjen haasteet eteen, ja silloin alkaa ruoho näyttämän vihreämmältä aidan takana ja tyyppiä viedään...
Ollaan siis onnellisia ettei sitä heppua edes saada omaksi. Se on pidemmän päälle terveellisempää meidän omalle tunne-elämällemme!

PS. eikä mun mielestäni tuossa ole mikään kakkosnaisen paskainen loppu kyseessä, vaan hyvät edellytykset selviytyä takaisin elävien kirjoihin (viittaan tuohon blogiin)

 

Sitä ihmettelee tovin ajan kuluttua, miten sitä hurahtikin niin täydellisesti mokomaan sankariin.

Hormoonit sen tekevät. Kun ne peijakkaat hyrähtävät käyntiin ja toinen osaa vedellä naruista, tietää, että kun pitää sopivasti lämpimänä, niin se pysyy koukussa.

Pidä nyt pääsi kylmänä ja mene mukaan rientoihin sieltä kotinurkista, jotta löydät jonkun sopivan tyypin, joka irrottaa sinut koukusta. Tulet huokaisemaan helpotuksesta, kun niin tapahtuu. Ei tarvi retkahtaa sen enempää heti uuteen tyyppiin, riittää, kun alkaa huomioida muitakin ja silmät viivähtävät jossakussa pitempään. Siitä tietää, että nyt koukku irtoaa.

Näin se meni. Minä onneton roikuin siinä koukussa lähes 1,5 vuotta. Sen tiedän, että tämä minun sankarini elelee yhä vieläkin siinä samassa "seksittömässä ja tunteettomassa, vain yhteiset seinät" kuviossa vielä nytkin ja aikaa on kulunut 18 vuotta! Sitäpä en tiedä, montako muuta tässä välissä on ollut, jotka "saivat hänestä parhaan osan", mutta aika on hoitanut sen puolen. Ukko on tullut jo vanhaksi. Vaan mistäpä tuon tiennee.. eläkeläisten päivätansseissa on paljon naisia.

Löysin hyvän ja luotettavan miehen, kun opin katsastelemaan uroksia uusin silmin. Niin että kyllä siitä sankarista hyötyäkin oli.

 

Ja linkki blogiini on tietenkin
http://dolore.ajatukseni.net

äskeisessä oli ikävä kirotusvihre...

Kakkosnaisen paskainen loppu

siellä on näköjään pari muutakin onnetonta räpeltäjää!

UKKOMIEHELLE IRTOSI ITKEMÄLLÄ PIPARIA