"Emppu"
Haimme mieheni kanssa eron heinäkuussa. Marraskuussa huomasin olevani raskaana. Meillä on jo ennestään lapsia ja aloin katua päätöstäni erosta. Meillä alkoi mennä jo aika mukavasti ja uskoin meidän pian peruvan eron, mutta sitten sainkin tietää, että lokakuusta asti miehelläni oli ollut toinen nainen. Mieheni on uskotellut tälle naiselle rakastavansa häntä ja olevansa täysin valmis sitoutumaan häneen vaikka koko loppuelämäkseen. Minulle mieheni sanoo naisen olevan vain kosto ja laastari koska minä hain eron.
Olemme puhuneet yhteen paluusta ja mieheni on sanonut rakastavansa vain minua ikuisesti. Häntä kuitenkin pelottaa, että jos hän palaa kanssani yhteen sitä kestää ehkä raskauden ajan ja sitten haluan taas eron. Minä olen ollut tässä suhteessa se vähemmän välittävä ja antava osapuoli. Mieheni on jumaloinut minua ja antanut kaikkensa. Nyt kun otin eron tajusin kuinka paljon hän minulle merkitseekään. En ole vain uskaltanut rakastaa omien vaikeiden elämänkokemusteni takia, mutta nyt pelkään menettäväni hänet toiselle naiselle joka antaa kaikkensa ja jumaloi häntä. Mieheni nauttii huomiosta jota tältä toiselta saa kun ei ole minulta sellaista koskaan saanut.
Tottakai haluan, että mieheni on onnellinen, mutta haluaisin vielä yrittää saada meidän suhteen toimimaan. En vain tiedä enää miten kauan jaksan tätä kaksoiselämää. Haluaisin kertoa tälle naiselle kaiken. Kerroinkin jo kerran, mutta tämä nainen totesi minulle ettei heidän välilleen mitkään eksät tule ja, että hän uskoo mieheni rakkauteen ja antaa uuden mahdollisuuden. Mieheni pettää tätä naista kanssani kokoajan.
Millainen nainen ylipäätään ryhtyy ukkomiehen laastariksi ja kuvittelee saavansa heti jo 2kk eropapereiden viemisen jälkeen todellista vastarakkautta mieheltä jonka ensirakkaus on jättänyt. Ja Miksei tämä nainen ymmärrä vain häipyä kuvioista ja antaa meidän sopia välimme. Nainen tietää minun olevan raskaana ja silti yrittää saada mieheni jäämään luokseen.
Haluaisin sanoa tälle naiselle ettei hän koskaan saa miestäni. Mieheni rakastaa minua ja vain minua ja palaa kanssani yhteen heti kun oppii luottamaan. Jos tämä nainen kuvittelee saavansa miehestäni ihanan uskollisen ja rakastavan perheen isän erehtyy pahasti. Sitä hän on vain meille. Ja luulisi tämän naisen ymmärtävän senkin, että vaikka hänen lapsensa isä ei heistä välitä, minä ja meidän lapset tullaan olemaan aina tärkeä osa mieheni elämää.
Kuitenkin mietin mitä minun pitäisi tehdä, pitäisikö antaa miehenii pelata tätä peliä ja odottaa. Avieron kakkosvaihe tulee tammikuussa. Vai pitäisikö vaatia miestäni tekemään päätöksensä nopeasti. Vai pitäskö unohtaa koko mies. Antaa olla onnellinen niin hyvin kun pystyy uuden naisensa kanssa ja sietää tämä tilanne ylpeästi. Itsetuntoni kärsii ja olen todella stressaantunut asian takia, koska en pysty siitä edes puhumaan.
Mieheni on kieltänyt puhumasta meidän väleistä ettei tämä uusi nainen saa tietää, että hän pettää tätä. Ja kumpaa tässä petetään? Sitä uutta vai minua. Minusta tuntuu, että mieheni pettää minua kun on yhtäaikaa toisen kanssa, mutta en pysty sitä estämäänkään. Jos kerron tälle naiselle mieheni ei enää halua olla kanssani tekemisissä, jos en kerro tuntuu, että sydämen repeää pala palalta ja tunteeni miestäni kohtaan muuttuvat kokaojan enemmän katkeruudeksi rakkauden sijasta.
Onko kenellekkään vastaavanlaisia kokemuksia tai neuvoja mikä tällaisessa tilanteessa olisi kaikille paras ratkaisu? Lapset tietysti haluavat, että isä ja äiti asuvat yhdessä, mutta he eivät halua, että isi ja äiti riitelevät.
Olemme puhuneet yhteen paluusta ja mieheni on sanonut rakastavansa vain minua ikuisesti. Häntä kuitenkin pelottaa, että jos hän palaa kanssani yhteen sitä kestää ehkä raskauden ajan ja sitten haluan taas eron. Minä olen ollut tässä suhteessa se vähemmän välittävä ja antava osapuoli. Mieheni on jumaloinut minua ja antanut kaikkensa. Nyt kun otin eron tajusin kuinka paljon hän minulle merkitseekään. En ole vain uskaltanut rakastaa omien vaikeiden elämänkokemusteni takia, mutta nyt pelkään menettäväni hänet toiselle naiselle joka antaa kaikkensa ja jumaloi häntä. Mieheni nauttii huomiosta jota tältä toiselta saa kun ei ole minulta sellaista koskaan saanut.
Tottakai haluan, että mieheni on onnellinen, mutta haluaisin vielä yrittää saada meidän suhteen toimimaan. En vain tiedä enää miten kauan jaksan tätä kaksoiselämää. Haluaisin kertoa tälle naiselle kaiken. Kerroinkin jo kerran, mutta tämä nainen totesi minulle ettei heidän välilleen mitkään eksät tule ja, että hän uskoo mieheni rakkauteen ja antaa uuden mahdollisuuden. Mieheni pettää tätä naista kanssani kokoajan.
Millainen nainen ylipäätään ryhtyy ukkomiehen laastariksi ja kuvittelee saavansa heti jo 2kk eropapereiden viemisen jälkeen todellista vastarakkautta mieheltä jonka ensirakkaus on jättänyt. Ja Miksei tämä nainen ymmärrä vain häipyä kuvioista ja antaa meidän sopia välimme. Nainen tietää minun olevan raskaana ja silti yrittää saada mieheni jäämään luokseen.
Haluaisin sanoa tälle naiselle ettei hän koskaan saa miestäni. Mieheni rakastaa minua ja vain minua ja palaa kanssani yhteen heti kun oppii luottamaan. Jos tämä nainen kuvittelee saavansa miehestäni ihanan uskollisen ja rakastavan perheen isän erehtyy pahasti. Sitä hän on vain meille. Ja luulisi tämän naisen ymmärtävän senkin, että vaikka hänen lapsensa isä ei heistä välitä, minä ja meidän lapset tullaan olemaan aina tärkeä osa mieheni elämää.
Kuitenkin mietin mitä minun pitäisi tehdä, pitäisikö antaa miehenii pelata tätä peliä ja odottaa. Avieron kakkosvaihe tulee tammikuussa. Vai pitäisikö vaatia miestäni tekemään päätöksensä nopeasti. Vai pitäskö unohtaa koko mies. Antaa olla onnellinen niin hyvin kun pystyy uuden naisensa kanssa ja sietää tämä tilanne ylpeästi. Itsetuntoni kärsii ja olen todella stressaantunut asian takia, koska en pysty siitä edes puhumaan.
Mieheni on kieltänyt puhumasta meidän väleistä ettei tämä uusi nainen saa tietää, että hän pettää tätä. Ja kumpaa tässä petetään? Sitä uutta vai minua. Minusta tuntuu, että mieheni pettää minua kun on yhtäaikaa toisen kanssa, mutta en pysty sitä estämäänkään. Jos kerron tälle naiselle mieheni ei enää halua olla kanssani tekemisissä, jos en kerro tuntuu, että sydämen repeää pala palalta ja tunteeni miestäni kohtaan muuttuvat kokaojan enemmän katkeruudeksi rakkauden sijasta.
Onko kenellekkään vastaavanlaisia kokemuksia tai neuvoja mikä tällaisessa tilanteessa olisi kaikille paras ratkaisu? Lapset tietysti haluavat, että isä ja äiti asuvat yhdessä, mutta he eivät halua, että isi ja äiti riitelevät.
