En ymmärrä pariskuntia, jotka eivät saa matkustaa ilman puolisoa minnekään

[plm]

Voi kuulostaa pelottavalle :O No jaahas, taas kärjistetään.
Siis mä en vain ymmärrä niitä ihmisiä jotka hädin tuskin sitä siippaansa näkevät. Tämä koskee niin sitä arkea että niitä lomia.
Mä en ole sanonut ettei olisi hyvä perhe tai parisuhde, sanoin vain että onneksi mulla on sellainen mies, jonka kanssa mulla kohtaa asiat niin hyvin, että voin hänen kanssaan tehdä aika paljon asioita.
Mustavalkoista sä et saa musta tekemälläkään Sen lupaan.
Mutta on kyllä asioita joissa olen mustavalkoinen, mutta niitä on vain muutama. niistä tässä ei ollut kyse.

Sanoin vain mielipiteeni siitä, että en ymmärrä niitä joilla on AINA kauhea hinku päästä rilluttelemaan kaikkien muiden paitsi sen oman perheen/puolison kanssa.

Ei kai kaverien kanssa matkustaminen ja miehen/perheen kanssa matkustaminen eivät sulje toisiaan pois?
Enkä mä mielestäni mistään ole lukenut että joka sanoisi matkustavansa AINA ilman perhettä tai puolisoa.
Enkö nyt valitettavasti muista kuka kammoksui tyttöjen reissuja, sinä vai joku muu mutta mun kaveripiirissä ei mollata miehiä eikä flirttailla vieraille tai tehdä muutenkaan mitään älytöntä. Ihan normaaleja ihmisiä ollaan, matkustetaan esim laivalla Tukholmaan, syödään ja jutustellaan keskenämme kuten kaverit tekee, käydään shoppailemassa ja tullaan takaisin.

 

[MorbidMama]

No ei minusta aikuisen ihmisen tarvitse varsinaisesti lupaa kysyä, mutta kyllähän matkustelemisesta pitää puolison kanssa neuvotella...rahatilanne yms.

 

[Anatolia]

Neytiri; jos sun mies haluaisi lähteä viikoksi Kanarialle poikaporukassa, niin päästäisitkö hänet? Tai jos sä haluaisit lähteä viikoksi Kreikkaan tyttöporukassa, niin olisiko se sun miehelle ok?

Äläkä vastaa että "no ei me haluttaisi" . Kysyin että JOS.

 

[Neytiri]

Neytiri; jos sun mies haluaisi lähteä viikoksi Kanarialle poikaporukassa, niin päästäisitkö hänet? Tai jos sä haluaisit lähteä viikoksi Kreikkaan tyttöporukassa, niin olisiko se sun miehelle ok?

Äläkä vastaa että "no ei me haluttaisi" . Kysyin että JOS.

Anatolia, on vähän vaikea vastata tämmöseen että JOS kun todellisuus on muuta.
Mähän en sitten ole oma itseni jos vastaan tämmöseen jossitteluun.
Mutta jos mä olisin joku muu, enkä välittäis omista mielipiteistäni, niin sanoisin että mies saisi lähteä (mä en pelkää sen tekevän tyhmyyksiä) ja mies päästäisi mut toki reissuun. Mutta kun se tosiasia on se etten mä näe mitään tarvetta tommoseen. Ainakaan vielä. Ehkä sitten joskus keski-iän kriisissäni.
Ehkä se elämän tilanne on sit erilainen.
Mä sitä paitsi en oo koskaan viihtynyt kauheen hyvin tyttöporukassa, semmosessa kanalaumassa, ja kyllä mulla on paljon kokemusta moisesta. Ei vaan oo mun juttu.


Juu mä mä kammoksuin tyttöjen reissuja, ja siis oikeesti olen ollut raskaus ja pikkulapsiaikana onnellinen kun ei oo tarttenyt keksitä tekosyitä juhlista tai reissuista jäämiselle.

 

[chrissy]

Kyllä meillä on vähän pakko keskustella hyvissä ajoin pidemmistä menoista ihan käytännön syistä. Mä teen vuorotyötä ja jos mies haluaa lähtee jonnekki niin joko se puhuu mulle ajoissa tai hommaa itse hoitajan. Meillä ei niitä lähellä ole.

Meillä saa mennä. Ikinä en oo menoista kieltäny enkä oo aatellu alottaa. Jos itse on rahansa säästäny niin ADJÖ! Vien vaikka kentälle.

Mies on ollu nyt käyny viime vuosina Lissabonis, 2x toscanassa ja nyt viimeisin oli firman pikkujoulut Alpeilla. Duunipaikka on noi kustantanu joten ei meidän perheen budjetista oo noi reissut ollu poissa.

Viimeks kyllä kävi rasittamaan koska ku mä lähin töiden jälkeen meidän pikkujouluihin ( työkaverille syömään ) niin mies oli naama väärinpäin ja sit itse lähti alpeille 3pväks laskettelemaan. Tosin kyllä sai kuulla asiasta et ei kannata olla naama väärinpäin mun menoista.

Meillä saa mennä molemmin puolin ja yhdessäki mennää ku päästään.

Niinkuin joku tuolla sanoiki et minä olen edelleen yksilö jolla on omat menot ja tarpeet.

 

["vieras"]

Sanoin vain mielipiteeni siitä, että en ymmärrä niitä joilla on AINA kauhea hinku päästä rilluttelemaan kaikkien muiden paitsi sen oman perheen/puolison kanssa.

Ai se matkustaminen onkin rilluttelua... Et oo matkustanut minun kanssa. Mun seurassa ei rilluttele puoliso eikä kaverit
Tai ehkä mun pitäs lähteä sun kanssa reissuun, näyttäsit miten rillutellaan vaikkapa Vatikaanissa (mikä ei ukkoa kiinnostais pätkääkään)

 

[chrissy]

[QUOTE="vieras";22982366]Ai se matkustaminen onkin rilluttelua... Et oo matkustanut minun kanssa. Mun seurassa ei rilluttele puoliso eikä kaverit
Tai ehkä mun pitäs lähteä sun kanssa reissuun, näyttäsit miten rillutellaan vaikkapa Vatikaanissa (mikä ei ukkoa kiinnostais pätkääkään)[/QUOTE]

Tai shoppailureissu lontooseen tai Skotlantiin nummille kirmaamaan tai irkkuihin.. Noihin ei mun miestä mukaan saa..

 

[chrissy]

[QUOTE="vieras";22982366]Ai se matkustaminen onkin rilluttelua... Et oo matkustanut minun kanssa. Mun seurassa ei rilluttele puoliso eikä kaverit
Tai ehkä mun pitäs lähteä sun kanssa reissuun, näyttäsit miten rillutellaan vaikkapa Vatikaanissa (mikä ei ukkoa kiinnostais pätkääkään)[/QUOTE]

oo sinne ku pääsis!

 

["vieras"]

En mäkään ymmärrä. Me ei olla siamilaisia kaksosia, vaan meillä on omatkin elämät, kaverit ja menot. Mä olin vuosi sitten Aasiassa reppureissussa ihan vaan kaverin kanssa, eikä miehellä ollut todellakaan mitään sitä vastaan. Yhdessäkin on toki ihana reissata, mutta teen mä kaikkea muutakin pelkästään kavereiden kanssa, miksen myös matkustaisi? Mulle on tärkeää, että saan viettää omaa aikaa parhaiden ystävieni kanssa ja että meillä on omia keskinäisiä juttuja.

 

["vieras"]

Tai shoppailureissu lontooseen tai Skotlantiin nummille kirmaamaan tai irkkuihin.. Noihin ei mun miestä mukaan saa..

Mä en käsitä mitä ukko tekis mun mukana Lontoossa... se vaan valittais. Onneksi voin käväistä Lontoossa ihan itekseen

 

[Meillä]

Eli mies vaihtaa biletysreissun Espanjassa kaverin kanssa Pariisin reissuun vaimon kanssa, koska vaimo näin haluaa ja päättää ja kieltää miestä lähtemästä Espanjaan

Meillä ainakin menisi juuri näin.
Molempiin ei olisi rahaa joten mentäisiin sille reissulle jolle molemmat pääsee mukaan ja piste.

 

[chrissy]

[QUOTE="vieras";22982454]Mä en käsitä mitä ukko tekis mun mukana Lontoossa... se vaan valittais. Onneksi voin käväistä Lontoossa ihan itekseen [/QUOTE]

tai kaverin kans Meilläki mies vaan huokailis ku mä haluisin kierrellä kaikki kaupat ja nurkat

 

[chrissy]

Meillä ainakin menisi juuri näin.
Molempiin ei olisi rahaa joten mentäisiin sille reissulle jolle molemmat pääsee mukaan ja piste.

Miehen ei aina tartte pääste mukaan joka paikkaan eikä mun tartte miehen menoihin aina päästä mukaan.. osataan mennä erikseen ja mennää yhdessä. Se taito olis jokaisen hyvä osata.

 

[Mummomainen]

tai kaverin kans Meilläki mies vaan huokailis ku mä haluisin kierrellä kaikki kaupat ja nurkat

Niin, ei siitä nauttisi varmaan kumpikaan, jos vaimo on kaupoissa ja mies joutuu koko ajan odottelemaan. Eikä pystyisi itsekään nauttimaan ostoksista jos tietää, että on jonkun toisen kanssa, joka ei tykkää ostoksilla käymistä. Menee vaan molempien aika pilalle, kun toinen vaan odottelee ja toinen yrittää kiertää kaupat niin nopeasti kuin pystyy.

 

[ulkonainen]

Ihan puistattaa ajatus puolisosta joka kieltaisi minulta matkustelun. Yhdessa matkustellaan paljon, mutta haluan myos matkustaa yksin/kavereiden kanssa. Maaliskuussa lahden yksin, huhtikuussa kavereiden kanssa ja huhtikuussa myos puolison kanssa matkaan .

 

[Neytiri]

[QUOTE="vieras";22982366]Ai se matkustaminen onkin rilluttelua... Et oo matkustanut minun kanssa. Mun seurassa ei rilluttele puoliso eikä kaverit
Tai ehkä mun pitäs lähteä sun kanssa reissuun, näyttäsit miten rillutellaan vaikkapa Vatikaanissa (mikä ei ukkoa kiinnostais pätkääkään)[/QUOTE]

Oi sinne mä kyllä tahtoisin, mutta en rilluttelemaan, kuten sanottu en oo sen tyyppinen ihminen. Nautin kauniista paikoista, historiasta pienissä määrin ja ihanista ihmisistä ja siitä kulttuurista.
Joten jos lähdet meidän perheen mukaan niin tervetuloa vaan sit kun sinneppäin lähdetään

 

[Neytiri]

Tai shoppailureissu lontooseen tai Skotlantiin nummille kirmaamaan tai irkkuihin.. Noihin ei mun miestä mukaan saa..

Lähtisin, mutta mies tahtoisi varmasti nähdä nuo myös, joten mites nyt suu pannaan

 

[Neytiri]

Meillä ainakin menisi juuri näin.
Molempiin ei olisi rahaa joten mentäisiin sille reissulle jolle molemmat pääsee mukaan ja piste.

Hyvä kiteytys

 

[Neytiri]

Niin, ei siitä nauttisi varmaan kumpikaan, jos vaimo on kaupoissa ja mies joutuu koko ajan odottelemaan. Eikä pystyisi itsekään nauttimaan ostoksista jos tietää, että on jonkun toisen kanssa, joka ei tykkää ostoksilla käymistä. Menee vaan molempien aika pilalle, kun toinen vaan odottelee ja toinen yrittää kiertää kaupat niin nopeasti kuin pystyy.

Ihme stereotypioita teidän miehet. Mun mieheni sit on varmaan teistä outo, sillä se tykkää shopata ihan yhtä paljon kuin minäkin

 

["vieras"]

Mieheni ei saa matkustaa ilman minua, kysykää pois, jos on epäselvyyttä.

Ei ole varaa ja jos olisi, menisimme perheenä, ei niin, että yksi meistä käyttäisi koko perheen rahat.

 

["vieras"]

Miehen mielestä parasta lomanviettoa on lohenkalastus Tenolla toisten yhtä innokkaiden kalakavereiden kanssa. Toiseksi parasta on siellä Tenolla jutella kalastuksesta kavereiden kanssa. Yleensä nämä hoituvat samalla reissulla. Mies sopii reissut kavereiden aikataulujen kanssa yksiin ja ilmoittaa minulle, milloin on lähdössä sinne viikoksi tai kahdeksi.

Minusta parasta lomanviettoa on reissata lasten kanssa ulkomailla. Me sovitaan minne mennään ja milloin mennään ja ilmoitamme miehelle, milloin olemme reissussa.

Me maksamme yhteiset menot puoliksi, lopuilla rahoilla kumpikin saa tehdä mitä lystää. Mies maksaa omat reissunsa ja minä meidän. Loppujen lopuksi kummaltakin menee yhtä paljon rahaa ja kumpikin saa tehdä sitä, mitä haluaa. Mieheltä en ole halunnut kinuta rahaa lasten osuuteen, sillä saan säästettyä matkarahat itsekin. Lisäksi vältyn kuulemasta, että mitä varten siellä ulkomailla pitää alvariinsa käydä, sehän on jo nähty

 

[vv]

Tässä puhutaan nyt ulkomaanmatkoista ja huvittelureissuista kavereiden kanssa, mutta kun oikeasti on pariskuntia joissa toinen ei saa matkustaa yhtään mihinkään yksin, ei siis edes tapaamaan siskoaan naapurikaupunkiin tai lapsenlasta 600km päähän. Appivanhemmillani on juuri tällainen tilanne. Mummo tulisi mielellään tapamaan lasta useamminkin, mutta jostain syystä hän ei saa lähteä yksin. Pappa taas perustelee että eivät voi tulla useammin kun matka on niin pitkä ja kotona on paljon hommia ja ja ja... Olemme yrittäneet ehdottaa lentokonetta, mutta se ei kelpaa. Olemme moneen kertaan ehdottaneet, että mummo voisi tulla yksin, jos pappa ei jaksa tulla, mutta se ei jostain syystä käy. Sitä en tiedä enkä ymmärrä miksi mummo ei yksinkertaisesti vain ilmoita, että nyt hän lähtee ja sillä selvä, kun kuitenkin ihan oikeasti haluaisi tulla. Kyse kuitenkin 50-55 vuotiaista työssäkäyvistä aikuisista, ei mistään vanhuksista, joten sinällään matkustamiselle yksin ei olisi mitään estettä.

Eli en todellakaan ymmärrä miksi pitäisi pyytää lupa toiselta matkustamiseen. Toki perheessä asioista pitää keskustella ja sopia, mutta luvan pyytäminen ja kieltäminen ei minusta kuulu parisuhteeseen.

 

[teakkis]

up

 

[plm]

Ihme stereotypioita teidän miehet. Mun mieheni sit on varmaan teistä outo, sillä se tykkää shopata ihan yhtä paljon kuin minäkin

Tässä keskustelussahan ei ollut kyse teistä jotka haluatte matkustaa yhdessä vaan niistä joissa toinen lähtisi jonnekin ilman puolisoaan mutta tämä ei päästä.
Uskokaa tai älkää, sellaisiakin pareja on. Ilman rahaongelmia tai lastenhoito-ongelmia. Lienee kyse vain mustasukkaisuudesta tms.

 

[Ee]

Me käydään yleensä 1-2 kertaa vuodessa jossain koko perhe yhdessä ja sitten kerran vuodessa molemmat omien kavereiden kanssa. Vaihtelu virkistää!