En ymmärrä pariskuntia, jotka eivät saa matkustaa ilman puolisoa minnekään

[Scarlett O Harava]

No mun mielestä varsinkin perheellisenä on ihan aiheellista kysyä toiselta lupa. Kun kyse on kuitenkin perheen rahoista ja siitä, että toinen jää sitten lasten kanssa yksin siksi aikaa.

Ei se luvan kysyminen sitä tarkoota, että automaattisesti kielletään vaan asiasta neuvotellaan ja yhdessä mietitään mikä on parasta kaikille.

Mun mielestä kummallista jos perheellinen ihminen ominpäin päättää, että hän lähtee nyt matkalle eikä kysy mitä toinen ajattelee. Parisuhteessa ja perheellisenä pitää tajuta, että pitää tehdä kompromisseja eikä yksin päätetä asioosta. Jos ei tuota kestä, niin ehkä on parempi elää yksin.

 

["Gloria Mundi"]

Meilla matkustetaan yhdessa, ja yksin, puolin ja toisin paljon. eika siina sen enempia lupia kysella muuta kuin sovitaan rahoituksesta ja aikatauluista. Sopii meille - mutta ei varmaan kaikille.

 

[Anatolia]

En ymmärrä minäkään.

Mä sanoin jokin aika sitten ystävälleni että olen aikeissa piipahtaa Istanbulissa yhden ystävän kanssa tässä keväällä, ja ehkä pari muutakin kaveria/tuttua tulee mukaan. Ystävän reaktio: "Ai päästääkö XXX (mies) muka sut reissuun? Mun mies ei ikinä päästäisi".

Joo, kyllä se päästäisi. Enemmän aikatauluongelmat, lastenhoito ja raha on mun reissujeni esteenä kuin mieheni.

 

["vieras"]

No mun mielestä varsinkin perheellisenä on ihan aiheellista kysyä toiselta lupa. Kun kyse on kuitenkin perheen rahoista ja siitä, että toinen jää sitten lasten kanssa yksin siksi aikaa.

Ei se luvan kysyminen sitä tarkoota, että automaattisesti kielletään vaan asiasta neuvotellaan ja yhdessä mietitään mikä on parasta kaikille.

Mun mielestä kummallista jos perheellinen ihminen ominpäin päättää, että hän lähtee nyt matkalle eikä kysy mitä toinen ajattelee. Parisuhteessa ja perheellisenä pitää tajuta, että pitää tehdä kompromisseja eikä yksin päätetä asioosta. Jos ei tuota kestä, niin ehkä on parempi elää yksin.

Näin juuri. Kyllä lupa pitää kysyä, ei voi noin vain ilmoittaa, että lähtee nyt sinnejatänne reissuun. Siis jos on lapsia. Muutoin ei lupia tarvitse kysellä.

 

[Katherine Wheel]

[QUOTE="vieras";22981628]Näin juuri. Kyllä lupa pitää kysyä, ei voi noin vain ilmoittaa, että lähtee nyt sinnejatänne reissuun. Siis jos on lapsia. Muutoin ei lupia tarvitse kysellä.[/QUOTE]

Ai, kyllä mä vaan ILMOITAN, että lähden kaverin kanssa silloin ja silloin sinne tai tänne...

 

[Scarlett O Harava]

Ai, kyllä mä vaan ILMOITAN, että lähden kaverin kanssa silloin ja silloin sinne tai tänne...

No teillä on noin, mutta mä todellakaan kattelisi miestä joka vain ilmoottaa lähtevänsä johonkin.

 

[Mummomainen]

Tietenkin sen matkalle lähtevän tulee varmistaa, että lastenhoito ym. järjestyy matkan aikana, kun ei itse ole kotona. Moniin paikkoihin voi lähteä pidennetylle viikonlopulle tai ottaa vaikka viikon palkatonta lomaa niin ei siinä mene edes perheen yhteistä loma-aikaa hukkaan. Monelle tuollainen reissu ilman lapsia ja miestä/vaimoa voi tulla myös tarpeeseen ja auttaa jaksamaan taas sitä perhearkea.

 

["vieras"]

Ai, kyllä mä vaan ILMOITAN, että lähden kaverin kanssa silloin ja silloin sinne tai tänne...

Aika epäkohteliasta miestä kohtaan vain ilmoittaa. Ikään kuin hänellä ei voisi olla omia menoja silloin.

 

[Neytiri]

Mä taas en ymmärrä miksi pitää matkustaa ilman puolisoa.
Mä en ylipäätään ymmärrä rilluttelureissuille lähtemistä tyttöjen tai poikien kesken.
Ja tiedoksi sille joka sanoi että ei sitten matkustele semmoset ihmiset. Niin kyllä me matkustetaan. Usein vuodessa noin 6 viikkoa ulkomailla. Ihan perheen kanssa, ja silloin ennen lasta, ihan yhtälailla matkustimme yhdessä AINA. Mä koen olevani onnellinen reissussa jos olen sielä rakkaan mieheni kanssa.
Tyttöjen reissuille keksin aina jonkin tekosyyn. Vihaan sitä miesten mollaamista tyttöporukassa, samoin sitä kaksinaamaisuutta, että haukutaan sielä ja sitten ollaan niinkuin ei mitään. Miehiä isketään ja niille flirttaillaan kuin mitkäkin vampit.. yöööööök.

Olen puhunut UGH !!

 

["Gloria Mundi"]

Mä taas en ymmärrä miksi pitää matkustaa ilman puolisoa.
Mä en ylipäätään ymmärrä rilluttelureissuille lähtemistä tyttöjen tai poikien kesken.
Ja tiedoksi sille joka sanoi että ei sitten matkustele semmoset ihmiset. Niin kyllä me matkustetaan. Usein vuodessa noin 6 viikkoa ulkomailla. Ihan perheen kanssa, ja silloin ennen lasta, ihan yhtälailla matkustimme yhdessä AINA. Mä koen olevani onnellinen reissussa jos olen sielä rakkaan mieheni kanssa.
Tyttöjen reissuille keksin aina jonkin tekosyyn. Vihaan sitä miesten mollaamista tyttöporukassa, samoin sitä kaksinaamaisuutta, että haukutaan sielä ja sitten ollaan niinkuin ei mitään. Miehiä isketään ja niille flirttaillaan kuin mitkäkin vampit.. yöööööök.

Olen puhunut UGH !!

Kun mina matkustan ilman puolisoa niin se tarkoittaa sita etta mina matkustan yksin. Tai lasten kanssa. Mutta jos on 'puolison matkat' ja 'minun matkat' niin minun matkat ovat kylla tasan minun omassa parhaassa seurassa

 

[Mummomainen]

Mä taas en ymmärrä miksi pitää matkustaa ilman puolisoa.
Mä en ylipäätään ymmärrä rilluttelureissuille lähtemistä tyttöjen tai poikien kesken.
Ja tiedoksi sille joka sanoi että ei sitten matkustele semmoset ihmiset. Niin kyllä me matkustetaan. Usein vuodessa noin 6 viikkoa ulkomailla. Ihan perheen kanssa, ja silloin ennen lasta, ihan yhtälailla matkustimme yhdessä AINA. Mä koen olevani onnellinen reissussa jos olen sielä rakkaan mieheni kanssa.
Tyttöjen reissuille keksin aina jonkin tekosyyn. Vihaan sitä miesten mollaamista tyttöporukassa, samoin sitä kaksinaamaisuutta, että haukutaan sielä ja sitten ollaan niinkuin ei mitään. Miehiä isketään ja niille flirttaillaan kuin mitkäkin vampit.. yöööööök.

Olen puhunut UGH !!

Aika usein voi olla niin, etteivät matkamieltymykset ole samanlaiset. Esimerkiksi toinen pitää rantalomasta, toinen shoppailusta ja kulttuurista. Mikään ei ole niin inhottavaa kuin olla matkalla ja taistella koko ajan siitä minne mennään ja mitä tehdään tai katsoa kun joku mököttää koko ajan hotellihuoneessa kun on vaikka liian kuuma. Minä esimerkiksi matkustan kaikista mieluiten sisareni kanssa, joka kävelee samaa vauhtia kuin minä. En jaksaisi kiertää jotain suurkaupunkia jonkun löntystelijän kanssa. Meillä ei myöskään siskoni kanssa tule yleensä riitaa siitä minne mennään.

 

[Neytiri]

Tietenkin sen matkalle lähtevän tulee varmistaa, että lastenhoito ym. järjestyy matkan aikana, kun ei itse ole kotona. Moniin paikkoihin voi lähteä pidennetylle viikonlopulle tai ottaa vaikka viikon palkatonta lomaa niin ei siinä mene edes perheen yhteistä loma-aikaa hukkaan. Monelle tuollainen reissu ilman lapsia ja miestä/vaimoa voi tulla myös tarpeeseen ja auttaa jaksamaan taas sitä perhearkea.

No ei ehkä mene perheen yhteistä lomaa, mutta entäs sen palkattoman loman jättämä aukko sinne budjettiin?

 

[Anatolia]

Ai, kyllä mä vaan ILMOITAN, että lähden kaverin kanssa silloin ja silloin sinne tai tänne...

Sama juttu meillä. Minä ilmoitan että olisin lähdössä kaverin kanssa sinne tai tuonne. Samaan tapaan ilmoittaa myös mies.

Jos toiselle ei syystä tai toisesta se sovi (esim. miehellä työvuoro eikä hän voi olla lasten kanssa, mulla iltaluennot koulussa ja miestä tarvitaan lasten kanssa olijaksi) niin sitten suunnitelmia luonnollisestikin rukataan uuteen uskoon, mutta LUPAA ei todellakaan kysellä.

 

[Mummomainen]

No ei ehkä mene perheen yhteistä lomaa, mutta entäs sen palkattoman loman jättämä aukko sinne budjettiin?

Jokaisella on varmaan oikeus käyttää jonkun verran rahaa myös omaan hemmotteluun. Joku voi ostaa vaatteita, joku auton, toinen taas käyttää ne matkaan. Oletan nyt tietysti, että kyse on sellaisista ihmisistä, joilla on välillä rahaa käyttää muuhunkin kuin ruokaan ja asumiseen. Sen sijaan jos rahat on tiukilla niin silloin tuskin kukaan alkaa ensimmäisenä matkoja varata.

 

[Neytiri]

Niin, no mä taas en ymmärrä miten ihmiset rupee edes perustamaan perhettä ihmisen kanssa, jonka kanssa tulis olla aina napit vastakkain jostain asiasta. Ihmisen kanssa jonka kanssa ei ole sen vertaa samalla aaltopituudella, että loppupeleissä on parempi tehdä itse kaikki yksinään, eikä sen toisen kanssa.
Onneksi meillä on samat mielenkiinnon kohteet miehen kanssa, eikä tarvitse taistella siitä mennäänkö löhöämään rannalle vai ei.. yksinkertaisesti ei mennä, kumpikaan ei viihdy. Tarvitsemme molemmat vilinää ja vilskettä. Mutta tämä nyt ei ollut pointti.

 

[wwww]

Mä taas en ymmärrä miksi pitää matkustaa ilman puolisoa.
Mä en ylipäätään ymmärrä rilluttelureissuille lähtemistä tyttöjen tai poikien kesken.
Ja tiedoksi sille joka sanoi että ei sitten matkustele semmoset ihmiset. Niin kyllä me matkustetaan. Usein vuodessa noin 6 viikkoa ulkomailla. Ihan perheen kanssa, ja silloin ennen lasta, ihan yhtälailla matkustimme yhdessä AINA. Mä koen olevani onnellinen reissussa jos olen sielä rakkaan mieheni kanssa.
Tyttöjen reissuille keksin aina jonkin tekosyyn. Vihaan sitä miesten mollaamista tyttöporukassa, samoin sitä kaksinaamaisuutta, että haukutaan sielä ja sitten ollaan niinkuin ei mitään. Miehiä isketään ja niille flirttaillaan kuin mitkäkin vampit.. yöööööök.

Olen puhunut UGH !!

Ja ihan samaa mieltä.
Jos meillä reissataan niin reissataan yhdessä. Ei taida miehelle koskaan tulla edes mieleen, että lähtisi johonkin kavereiden kanssa, ja enpä siihen lupaa antaisikaan.

 

["jep"]

Onko se luvan kysymistä, jos kysyy, että sopiiko sinulle jos lähden? Minun mielestäni jos parisuhteessa on keskinäistä kunnioitusta, ei tuollaiseen vastata kieltämällä vain vallanhimon tai kateuden takia, mutta siinä on tilaisuus sanoa, jos omasta mielestä yhteinen talous ei kestä, jos on muita suunnitelmia, tai jos lasten kanssa yksin oleminen sen aikaa ei tunnu onnistuvan.

Me emme ole mikään unelmapari Strömsöstä todellakaan, mutta meillä molemmat käyttävät aika paljon tuon tapaista sanamuotoa. Ja tokihan molemmille yleensä toistensa menot sopii, jos ei ole erityistä syytä miksei sopisi. Tosin pidemmälle reissulle ilman perhettä ei kumpikaan ole vielä halunnut lähteä, ehkä sitten kun lapset ovat vähän isompia.

 

[Mummomainen]

Niin, no mä taas en ymmärrä miten ihmiset rupee edes perustamaan perhettä ihmisen kanssa, jonka kanssa tulis olla aina napit vastakkain jostain asiasta. Ihmisen kanssa jonka kanssa ei ole sen vertaa samalla aaltopituudella, että loppupeleissä on parempi tehdä itse kaikki yksinään, eikä sen toisen kanssa.
Onneksi meillä on samat mielenkiinnon kohteet miehen kanssa, eikä tarvitse taistella siitä mennäänkö löhöämään rannalle vai ei.. yksinkertaisesti ei mennä, kumpikaan ei viihdy. Tarvitsemme molemmat vilinää ja vilskettä. Mutta tämä nyt ei ollut pointti.

Tuskin tekään kaikesta olette samaa mieltä. Jotkut ihmiset ei vaan pidä matkailusta niin pitäisikö silloin toisen uhrata oma matkainto tämän vuoksi? Matkailu on kuitenkin vain yksi pieni osa/harrastus elämää samalla tavalla kuin vaikkapa miehen kalastus/metsästysharrastus. Ihan sama jos joku kieltäisi vaikka miehen kalastusharrastuksen, kun ei itse tykkää siitä.

 

["vieras"]

Tietenkin sen matkalle lähtevän tulee varmistaa, että lastenhoito ym. järjestyy matkan aikana, kun ei itse ole kotona. Moniin paikkoihin voi lähteä pidennetylle viikonlopulle tai ottaa vaikka viikon palkatonta lomaa niin ei siinä mene edes perheen yhteistä loma-aikaa hukkaan. Monelle tuollainen reissu ilman lapsia ja miestä/vaimoa voi tulla myös tarpeeseen ja auttaa jaksamaan taas sitä perhearkea.

Monet tarvitsevat sitä palkatonta lomaa pelkästään lasten loma-aikoijen hoitamiseen. Siihen ei nimittäin aikuisen viikko talvella ja neljä viikko kesällä riitä lähellekään. Vaikka molemmat vanhemmat pitäisivät lomat täysin erikseen. Jo pelkkä joululoma nykäisee kolme viikkoa, tähän syysloma, talviloma, kesäloma jne...

 

[Neytiri]

Jokaisella on varmaan oikeus käyttää jonkun verran rahaa myös omaan hemmotteluun. Joku voi ostaa vaatteita, joku auton, toinen taas käyttää ne matkaan. Oletan nyt tietysti, että kyse on sellaisista ihmisistä, joilla on välillä rahaa käyttää muuhunkin kuin ruokaan ja asumiseen. Sen sijaan jos rahat on tiukilla niin silloin tuskin kukaan alkaa ensimmäisenä matkoja varata.

Niin no, mä koen ettei me olla kauheen varakkaita, mutta kyllä me YHTEISEEN lomaamme säästämme.
Kysehän ei edelleenkään ole siitä päästäisikö jompi kumpi toista lomalle, vaan siitä että mä en ymmärrä miksi pariskunnat niin innoissaan aina haluavat nauttia vapaa-ajastaankin ihan erillään toisistaan.

 

[Anatolia]

Niin, no mä taas en ymmärrä miten ihmiset rupee edes perustamaan perhettä ihmisen kanssa, jonka kanssa tulis olla aina napit vastakkain jostain asiasta. Ihmisen kanssa jonka kanssa ei ole sen vertaa samalla aaltopituudella, että loppupeleissä on parempi tehdä itse kaikki yksinään, eikä sen toisen kanssa.
Onneksi meillä on samat mielenkiinnon kohteet miehen kanssa, eikä tarvitse taistella siitä mennäänkö löhöämään rannalle vai ei.. yksinkertaisesti ei mennä, kumpikaan ei viihdy. Tarvitsemme molemmat vilinää ja vilskettä. Mutta tämä nyt ei ollut pointti.

Minä en ole mieheni siamilainen kaksonen...enkä ole myöskään vain vaimo. Olen lisäksi tytär, äiti, sisko, kummityttö, opiskelutoveri, ystävä...ja kaikissa näissä rooleissa tulee joskus sellaisia menoja, jonne miestä ei oteta mukaan eikä edes kaivata mukaan. Vaikka mielenkiinnon kohteet menevätkin miehen kanssa suht hyvin yksiin (luojan kiitos eivät 100% yksiin, se olisi paitsi outoa myös tylsää minusta).

Niin tai näin, tämä ei juurikaan liity alkuperäiseen aiheeseen eli siihen, ettei aikuinen SAA matkustaa minnekään ilman puolisoaan.

 

[tiudi]

Ei meilläkään mitää lupia kysellä. Tottakai keskustellaan ja sovitaan asia etukäteen jo lapsen hoidonkin ja toisen työvuorojen takia, mutta siis ei se mitään luvan kysymistä ole. Joku täällä fiksusti sanoikin jo, ettei lakannut perhettä perustaessaan olemasta itse (tai jotain..). Ja se on fiksusti sanottu.

Musta tuo Neytirin kuvaus kuulostaa vaan pelottavalle. Tulee sellanen olo, että _kaikki_ asiat pitää tehdä yhdessä perheenä tai ei ole hyvä perhe/parisuhde alkuunkaan. Miten väärässä voikaan ihminen olla ja noin mustavalkoisilla ajatuksilla :O

 

["joo"]

Olisi tosi kiva jos lasten isovanhemmat osaisivat tehdä yksin jotain. Olisi kiva jos kävisivät yksin kylässä vuorotellen, näin ehkä keskittyisivät lapsiin enemmän ja tietystii ylimääräistä siivoamista ja ruoanlaittoa vähemmän. Kun tulevat yhdessä istuvat sohvalla haastellen miehen kanssa. Ankeaa.

 

[Silmukka-]

Meidän pitää kyllä yhdessä sumplia nämä jutut ihan lastenhoidon kannalta koska ollaan molemmat vuorotöissä eikä ole ihan simppeliä järkätä aikatauluja niin että toinen vanhempi on pitempään poissa.
Mutta mielellään kyllä suodaan toisillemme kaikenlaisia matkoja ja rientoja. Mnusta varsinkin on ihanaa kun mies on jossain, ei siksi etten hänestä pidä vaan ihan siksi että nautin valtavasti yksinolostakin.

 

[Neytiri]

Ei meilläkään mitää lupia kysellä. Tottakai keskustellaan ja sovitaan asia etukäteen jo lapsen hoidonkin ja toisen työvuorojen takia, mutta siis ei se mitään luvan kysymistä ole. Joku täällä fiksusti sanoikin jo, ettei lakannut perhettä perustaessaan olemasta itse (tai jotain..). Ja se on fiksusti sanottu.

Musta tuo Neytirin kuvaus kuulostaa vaan pelottavalle. Tulee sellanen olo, että _kaikki_ asiat pitää tehdä yhdessä perheenä tai ei ole hyvä perhe/parisuhde alkuunkaan. Miten väärässä voikaan ihminen olla ja noin mustavalkoisilla ajatuksilla :O

Voi kuulostaa pelottavalle :O No jaahas, taas kärjistetään.
Siis mä en vain ymmärrä niitä ihmisiä jotka hädin tuskin sitä siippaansa näkevät. Tämä koskee niin sitä arkea että niitä lomia.
Mä en ole sanonut ettei olisi hyvä perhe tai parisuhde, sanoin vain että onneksi mulla on sellainen mies, jonka kanssa mulla kohtaa asiat niin hyvin, että voin hänen kanssaan tehdä aika paljon asioita.
Mustavalkoista sä et saa musta tekemälläkään Sen lupaan.
Mutta on kyllä asioita joissa olen mustavalkoinen, mutta niitä on vain muutama. niistä tässä ei ollut kyse.

Sanoin vain mielipiteeni siitä, että en ymmärrä niitä joilla on AINA kauhea hinku päästä rilluttelemaan kaikkien muiden paitsi sen oman perheen/puolison kanssa.