Moikka. Ehkä tänne nyt uskaltaudun joukkoon pikkuhiljaa
.
Mietin pitkään uskallanko rekata millekään foorumille edes vai meneekö heti kesken, mutta päätin lopettaa tuon pelkäämisen, kun ei siihen voi itse määräänsä enempää vaikuttaa ja oli ihana lukea teidän juttuja.
Eli tosiaan, n. 30 vuotias pariskunta ja itsellä takana lapsen yritystä jo lähemmäs kymmenen vuotta, mies vaihtui pari vuotta sitten ja ehkäisyä ei olla käytetty kertaakaan uudenkaan kanssa, eli tervetullut olisi pieni ollut meilläkin jo pitkään. Hakeuduimme vihdoin hoitoihin muutama kuukausi sitten ja heti ensimmäisellä inseminaatiolla tärppäsi.
Plussasin ensimmäistä kertaa jo reilu viikko sitten, mutta la-su siis olisi pitänyt vasta alkaa kk:set(kierto hieman mitä sattuu ja tämä pisimmän mahd. mukaan, mitä ollut lähiaikoina, plus ovulaatiosta laskettuna...), joten katsotaan miten käy. Tunsin melkein heti inseminaation jälkeen olevani raskaana, vaikken ole oikein koskaan uskonut, että sen voisi tuntea, ainakaan näin vahvasti. Ikinä ei päätä särje normaalisti ja alkoi ovulaatiosta viikon päästä mielettömät päänsäryt, joka vieläkin ajoittaista ja joka päiväistä. Samoin finnejä alkoi ilmestymään naamaan, ikinä niitäkään ollut, ei edes teininä ja jatkuva nippailu vatsassa.
Testejä myönnän tehneeni varmaan pian kolmisenkymmentä jo, vaikka vasta 4+4 mennään, eh....näitä olen siis saanut ilmaiseksi onneksi ystävältä ja ehkä hieman on tuntunut epätodelliselta, teen vieläkin yhden päivässä hermostuksissani.
Tänään kävin verikokeissa testaamassa hormoonipitoisuuden(huomenna tulos) ja ensimmäinen ultra viikolla 6, koska muuten joutuu odottamaan joulun pyhät epätietoisuudessa, seuraava heti joulun pyhien jälkeen, jos kaikki menee hienosti. Laskettu aika siis näillä näkymin 14.8 ja Treella kaiketi synnytellään
Jännä miten odottaa pahoinvointia ja suorastaan toivoo aamuisin, että alkaisipa jo päänsärky, jotta tietää kaiken tuolla olevan paikallaan vielä.
Facebook ryhmä kiinnostaisi kovasti kyllä.