Sartsa83
TiiaRiitta Lämpimästi tervetuloa! :hug: :wave:
Kannattaa kokeilla vähän kaikkea, mikä maistuu.. se mikä menee alas eikä jätä huonoa oloakaan, kannattaa syödä. Suoraan sanoen: on se sitten ihan mitä vaan, mutta paras on kuitenkin syödä. Itsellä tuo kuvotus on menny ohi sillä, että jos jotain on tehny mieli, oon pistäny suuhun ja jos on alkanu tekee pahaa, en oo enää syöny toiste. Ja jos on maistunu eikä oo jättäny huonoo oloo, oon mutustanu ihan innoissani.
Niin kaks kuukauttako yhteensä yrititte raskautua vai? Ite olin jo 17vuotiaana valmis äidiksi. Melkein 10vuotta kuumeilin tätä hetkeä. Kuukautta vajaa 2 vuotta yritettiin yhdessä tämän miehen kanssa lasta. Kunnes vihdoin toisella inseminaatiohoidolla tärppäs. Ihana tuo miehesi reaktio.
On nuo ultratilanteet vaan niin häkellyttäviä että tänään kummipojan äiti ollessaan mun mukana tarkistuskäynnillä, alko itkemään. Itse olin niin huojentunu että olin vaan raatona ketarat ojossa sängyllä.
Ei muuta kuin onnea odotukseen!
Kannattaa kokeilla vähän kaikkea, mikä maistuu.. se mikä menee alas eikä jätä huonoa oloakaan, kannattaa syödä. Suoraan sanoen: on se sitten ihan mitä vaan, mutta paras on kuitenkin syödä. Itsellä tuo kuvotus on menny ohi sillä, että jos jotain on tehny mieli, oon pistäny suuhun ja jos on alkanu tekee pahaa, en oo enää syöny toiste. Ja jos on maistunu eikä oo jättäny huonoo oloo, oon mutustanu ihan innoissani.
Niin kaks kuukauttako yhteensä yrititte raskautua vai? Ite olin jo 17vuotiaana valmis äidiksi. Melkein 10vuotta kuumeilin tätä hetkeä. Kuukautta vajaa 2 vuotta yritettiin yhdessä tämän miehen kanssa lasta. Kunnes vihdoin toisella inseminaatiohoidolla tärppäs. Ihana tuo miehesi reaktio.
On nuo ultratilanteet vaan niin häkellyttäviä että tänään kummipojan äiti ollessaan mun mukana tarkistuskäynnillä, alko itkemään. Itse olin niin huojentunu että olin vaan raatona ketarat ojossa sängyllä.
Ei muuta kuin onnea odotukseen!