Elokuun 2009 odottajia?

Moikka!

Meitsi käy yhä edelleen päivittäin täällä lukemassa teidän kuulumisia. En kai oo tästä tavasta päässy eroon.

Rankkaahan tämä kulkeminen on ja se, että majaillaan miehen kaverin luona, mutta ajattelen sitä että jossain vaiheessa saan sen ihanan pienen nyytin kotiin.

Meillä neitillä on paino noussut niin että painaa nyt 1180g. Hb oli laskenu niin että jouduttiin punasoluja antamaan, ja on taas laskussa. Sitä kuulemma seurataan ja tarvittaessa annetaan taas punasoluja. Tyttö on tänään saanut viimeisen annoksen lääkettä, joka on tarkoitettu apneoihin. Muutamia hengityskatkoksia on ollut, mutta korjaa ne itse ja niitä kuulemma on vielä tuon ikäsellä keskosella. Muuten on rauhallinen pieni neiti.

Muumitutti ja ilona, mullaki oli sellanen olo silloin ku neiti oli vielä mahassa, että voisin jo tästä mahasta luopua. Itseasiassa entiselle anopille sanoin että voisin mahasta jo luopua ja samana päivänä jouduin sairaalaan ja muutamaa päivää myöhemmin neiti syntyi. Oli hitusen kamala olo ja sitte vielä ku tämä entinen anoppi oli kuullu että neiti synty niin oli vielä tokassu että nythän se pääsi siitä tukalasta olostaan.

Joku oli jotain pukamista maininnu. Mulla on kans ja tosiaan toivon että ne katoaa. Tällä hetkellä puikot näyttäis auttavan. Ei kiva vaiva.

Ja neuvolasta terkkarin sijainen soitti tänään miehelle ja kyseli että joko neiti on päässy kotiin. Ihme ettei ole niillä tiedoissa ylhäällä että koska mahdollisesti pääsee kotiin ja että me kyllä itse sinne soitetaan ja ilmoitetaan. Eli tästä voisin päätellä, ettei ne taida muutkaan terkkarit osata ajatella sitä, että neiti on vielä aika pieni siihen, että kotiin pääsisi.

Minäkin olen kuulemma tosi huono äiti. Tai niin yksi sukulainen kovasti väittää. Syynä on se, että tultiin kotipaikkakunnalle hoitamaan asiat kuntoon ja oltiin muutama päivä sen vuoksi käymättä osastolla. Tämä sukulainen oli tekemässä lastensuojeluviranomaisille ilmoitusta siitä, että neiti on yksin osastolla. Todella mukavaa.

Mutta koettakaa kestää noita helteitä. Enää ei oo kauaa siihen elokuuhun. (aika hyvin minulta sanottu, jonka mielestä elokuu on valovuosien päässä.)

-jonsku-

 

jonsku_86:Onpa tyttö pieni vielä, onko teille muuten annettu joku painoraja minkä verran tytön täytyy painaa ennen kuin pääsette kotiin..? Voimia kovasti teidän perheelle, sitä tarviitte nyt ja jatkossa kun kotiin pääsette
Ja sullahan on mahtavan kannustavia sukulaisia! Mulla tuntuu olevan samanlaisia, tosin ne ei oo toistaseks tekemässä mitään tollasia ilmotuksia, mut esimerkiks just tänään mietin mun anoppia, joka on täys mulkku, että se ei ole puoleen vuoteen nyt nähnyt meidän esikoista, ei soitellut ja kysellyt kuulumisia, ei mitään... mun lapsi on sille ei mikään. Mä vihaan sitä muijaa niiiin paljon... me ei olla kerrottu edelleenkään et saadaan toinen ihan kohta, tuskin sitä kiinnostais, tai tuskin se ois vähääkään ilonen, mut viikko sitte tajusin yhdestä jutusta et se varmaan tietää kyllä asiasta, mut eipä oo onnitellu saati pitäny mitään yhteyttä... mun mies ei oo äitinsä kaa tekemisissä tällä hetkellä, ja mä ymmärrän mun miestä todella paljon kyllä. Jos mun mutsi ois tollanen, en mäkään välittäs pitää yhteyttä. Mut sit toisaalta olishan se hienoo ku kerta kummanki porukat on elossa, ja kaikki alle 60v et sen ikäset jaksaa kyl viel iloita lapsenlapsistaan jne mut tavallaan meijän lapsil ei oo ku yks mummu ja pappa.. ehkä oon vähän katkera ja surullinen miksei mulla voi olla normaalit appivanhemmat.... no joo, tilitystä taas...
Kaikki pukamatyypit, ilmoitusluontoinen asia multakin niitä ajoittain löytyy! Hassua, et ekassa raskaudessa ei ollu mitään tollasia ja nyt ne on aika useinkin kiusannut. Maha ei tahdo toimia niin siitä kai ne on tullu.
Eilen sattui taas hauska tilanne... tai ei se sillä hetkellä ollut hauska.. illalla puoli kymmenen saatiin vasta tyty nukkumaan ja sit syötiin. Sitte ihan yhtäkkiä alko kamalan kipeet supistukset jotka poltti taas selässä asti ja vauva sätki ihan hulluna tonne alakertaan, piti painaa kädellä alapäätä kun tuntu et sieltä pilkottaa kohta pää kun vihlo ja sattu niin kauheesti. Olin jo soittamassa äippäpolille et jokohan voitas tulla varmistaan voisko tää olla sitä oikeeta mut kahen tunnin päästä tilanne rauhottu ja kaheltatoista kun päätin mennä nukkuun ni kaikki kivut oli tipotiessään. En ymmärrä tollasia hirveen voimakkaita supistelukohtauksia ku ne kestää tosi kauan ja sattuu tosi paljon, ei mulla ekassa raskaudessa tälläsiä ollut, se oli melkeen kerrasta sitte kunnolla ja sit lähettiin synnyttään. Viikko ennen h-hetkeä tuli yks kipee supistus ja seuraavan kerran tosiaan vasta viikon päästä kun alko synnytys. Ehkä se synnytys tosiaan alkaa olla lähellä??!!
Mäkin olen helle-ihmisiä ja rakastan auringossa nahkani käristämistä, mut nyt en taho jaksaa ku tunnin pari päivässä olla auringossa ja lopun aikaa oon sisällä tai varjossa. Tosi ahdistavaa Mut pianhan tämä helpottaa, nyt alan jo olla toiveikas et hei kohta olen ihan "oma itteni"
Mul ois neuvolalekuri ens viikon alus, odotan jo kovasti kun pääsee ultraan ja saa vauvan painoarvion, ja jos vaikka tuolla alakerrassa olis jonkin verran tilanne sen näkönen et sais ruveta pakkaamaan sairaalakassia...
aha, tyty heräsi täytyy jatkaa myöhemmin,
Helpottavaa vointia kaikille!!
muumitutti rv 35+0 ja pikku-prinsessa

 

Mul oli aamulla neuvola. Kerroin et viitenä edellisenä päivänä on tuntunut et tyttö yrittäis kaivaa itseään jo alakautta ulos ja et liekö ne sen kynnet kun raapii välillä niin ilkeesti ja alhaalta et vois alakautta kohta kädestä napata. Samoin kerroin et välillä on myös paineen tuntua ollut alavatsassa, mutta ei kivuliaita supistuksia ole ollut. Noo, terkkari ei vielä sanonut oikein mitään. Sitten se rupes ottamaan mittoja ja kummasteli et miten vaavi mahassa oikein on, perätilassa vai miten kun ei päätä löytänyt. Hieman kauhistellen totes sen kuitenkin olevan pää alaspäin ja viikkoihin nähden jo huolestuttavan alhaalla.(siis pää alushousujen yläreunan alapuolella) Itekin olin lähes varma et raivotarjonnassa ollaan, kun hikka on jo päiviä tuntunut mun takapuolessa. Lääkärin ainoa aika minkä sain ois ens tiistaina ja siihen asti lepoa ja istuskelua ja uintikielto varmuudeksi. Sanoi myös et ei ne kyllä kynnet mua raavi vaan päälaki. Käski välittömästi ottaa yhteyttä kättärille jos jotain pientäkin alkaa tapahtua.
Nyt sitten on vähän jännittävää kun vasta vko 33+0. Olis ihan mielenkiintosta tietää jo toi kohdunkaulan tilanne , toisaalta mitä se tieto auttais. Rauhallisesti on kuitenkin kerran otettava. Ja jos vauveli on laskeutunut tai kiinnittynyt, niin voiko se pysyä siellä sisällä laskettuun aikaan asti? Tai kauanko se voi siellä lähtötelineessä odotella kypsyttelemättä synnytystä käyntiin? Toisaalta olen aikas rauhallisin mielin kun mitään kipusuppareita ei ole ollut. Sitäkin tässä pohdin et jos synnytys näillä viikoilla alkaisi niin meneeköhän yleensä lapsivedet vai alkaako vain supstukset..joita yritettäis sit lääkkeillä estää ..ja siis mille vkolle asti..? Että tämmöstä tajunnan virtaa:/ Varmaan kärvistelen vkolle 42 asti
Turvotusta liikkeellä täälläkin ja tukisukat pysyy jaloissa. Nyt uutena juttuna nivelten kipeytyminen sormista ja varpaista.
Oletteko käyneet uimassa ja kuinka kylmissä vesissä? Ite olin juuri haaveillut mereen pulahtamisesta kun vesi täällä vihdoin olis +21, mutta ei nyt ennen tiistaita passaakaan.
Millä peitolla vauvat muuten nukkuu siinä äitiyspakkauksen laatikossa tai vastaavassa kopassa? Kun joku 90x120 peitto meiltä löytyy, mut sen pienempiä ei ole useitakaan näkynyt myynnissä, vai onko?
Lähes kaikki tarvittava alkaa olla kasassa. Täällä vissiin oli jotain puhetta imetysliiveistäkin ollut, mulle oli ihan uutinen että niitä olis tarkoitus pitää yölläkin. Mistä siis niitä carriwellin toppeja ja liivejä olette tilannut/ostanut ? Ne munkin pitäis hankkia.
Mukavaa kuulla Jonsku teidän kuulumisia, kellehän vauva seuraavaksi tulee?

Taotao 33+0

 

Tällänen pikainen vastaus, keskellä yötä, kun vasta tulin kaupungilta kotiin =)

Eli taotao, mähän jouduin silloin viikolla 32+jotain sairaalaan, kun alko kovat supistukset. Oli kyllä kovin epäsäännöllisiä ja väli min. 20 minsaa, mutta tyksissä ottivat sisään ja sain kortisonit (kypsyttämään vauvan keuhkoja) ja itelle lääkkeitä, joilla supistukset estetään, lääkkeitä käytettiin niin kauan, että tuli 34+0 täyteen ja nyt (34+4) sitten vain odotellaan, että mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Sitä en kyllä tiiä, että kummilla ne yleensä tähän aikaan alkaa, mutta mulla siis eteni näin. Eli rohkeesti vaan sitten synnärille yhteyttä, jos alkaa supistelemaan. ...se vesien menohan on kai vähän helpommin tunnistettava/selkeämpi merkki.

Äippäpakkauksen mukanahan tuli peitto. Sitä mä aattelin aluksi käyttää. Tyynyä ei kai pieni edes tarvitse?

Nyt unten maille...

 

Moikka. Kiitos Ilona vastauksesta. Täällä ei mitään merkkejä vauvan ulos pyrkimisestä onneksi näy. Masuasukki on selvästi rauhottunut eikä ole kaivanut itseään uloskaan kun olen ollut superiisisti. No lykkäs sitten iskiaskipukin päälle, tai joku sen tyyppinen, joten viihdynkin sohvalla hyvin ,niin kuin käsky olikin. Toivottavasti kipu on tilapäinen, eikä johdu vauvan laskeutumisesta, koska ei se ylös takasin taida enää nousta.
Täällä on kyllä monella ollut aina välillä niin jännät paikat, et tuntuu että joka päivä on riemuvoitto meistä jollekulle, kun vaavit pysyy sisällä.
Taidan lähteä tästä surruttelemaan liivinsuojia ja lisäimuja.
Hauskaa viikonloppua kaikille!

Taotao 33+2

 

Miksi musta silti pelottavasti tuntuu siltä, että kuukauden päästä kiroillaan täällä suureen ääneen, kun ne ei ymmärrä tulla ulos

On nää arvaamattomia nää pikkukaverit.

 

Moikka.

Juu meille sanottiin tuolla teholla että se painoraja on 1300g- 1500g jolloin aletaan miettimään siirtoa oman paikkakunnan sairaalaan. Neiti painaa nyt sen 1265g ja tänään ku käytiin katsomassa pitkästä aikaa neitiä niin hoitaja kerto että lääkäri oli puhunu että neiti siirrettäis mahdollisesti ens viikolla. Kuulemma jos oltais täältä kotosin, niin neiti olis jo normaaliosastolla. Eikä kuulemma neiti tarvi enää keskoskaappia, vaan seuraavaksi siirretään avosänkyyn, jossa jonkinlainen lämpäpatja.

-Jonna-

 

Ihania uutisia Jonsku! Pian neiti on askeleen lähempänä kotia <3

 

No niin, eli illan suussa tuli sitten taas aika kova paineen tuntu tonne alapäähän ja pirautin kättärille,jonne käskivät sitten käymään. Kaikki oli kunnossa ja paikat kiinni ja kaulaakin 2,5 sormituntumalla. Vauvan painoarvio oli 2240 ja sanoi et jos alkaa tällä vkolla syntymään, niin saa tulla. Oli kuulemma tarpeeksi iso jo.Sanottiin et lenkille ei kannata lähteä, eikä seksiä ennen vkoa 35, mut muuten voi tehdä mitä vaan. Häpyliitosten väliin kun päätänsä puskee ja on jo aika alhaalla (mut ei kiinnittynyt) niin voi vähän kuulemma tuntua. Käskivät seurata jos kivuttomia suppareita tulee säännöllisesti, niin sit voi miettiä et voisiko synnytys olla käynnistymässä.
Olo on nyt vähän hämmentynyt kun kaikki onkin hyvin, mutta tyytyväisenä toki oon ja mukava tietää et mitä synnytyksen lähenemisen merkkejä tuleekin, niin saa tulla.
Ilmeisen normaalia on siis tässä vaiheessa paineen tuntu, kivuliailta tuntuvat vauvan liikkeet ym.
No nyt ajattelin väkisin kävelyllä ja ajatuksen voimalla saada iskiaksen kuntoon ja jatkaa kesästä nauttimista.

Taotao 33+3

 

Heippa!

jonsku_86, mukava kuulla miten teillä menee. Hieman ihmetyttää tuo neuvolan toiminta, kyllähän ihan normaali järkikin nyt sanoo, että keskonen ihan heti kotiin pääse.
Onpahan sulla kiva sukulainen. Jätä tuollainen omaan arvoonsa, hoitakoon omat asiansa. "Hyvä äiti" myös pitää omasta jaksamisestaan huolen että hoitaa tosiaan käytännön asioita muutenkin, koska pakkohan nekin hoitaa.
Ja hyviä uutisia sulla olikin uusimpana, mukava että neiti pääsee hieman lähemmäksi kotia.

Ja *Muumitutti* sun anoppi ei myöskään kuulosta kovin ystävälliseltä, Mikä ihmisiä oikein vaivaa?? MUlla on ollut suvussa isän sisarusten kesken pahoja riitoja ja eivät ole mitenkään tekemisissä (siis yksi niistä muiden kanssa). Ehkä se antaa itselle hieman ajattelemista, että kannattaako tosiaan ja mitä siinä menettää. Ei kannata. Mut ihmiset on ihmisiä. Kyllä sunkin anoppi varmasti katuu hieman vanhempana kun tajuaa mitä on menettänyt. Sääliksi käy sitten vain, mutta itse on osansa valinnut.
Toki sääliksi käy lapsiakin, he eivät ole ansainneet tuollaista kohtelua isovanhemmalta. Kylläpä aikuiset voisivat aikuistua.

taotao78, onpas sullakin jännää ollut mutta hyvä että kaikki ok. Olen käynyt uimassa järvessä 4 kertaa (vielä pysyn laskuissa mukana). Ihana lillua kevyenä vedessä. Meidän nuorimmainen on oikea vesipeto, hieman liiankin rohkeasti menee veteen ( 2 v). Isoveli 4 v ei uskalla oikein kastaa varpaitaankaan, kun kylmää... Äidin poika
Mä olen käyttänyt äitiyspakkaslaatikossa sitä pakkauksen mukana tullutta peittoa. Ja jos kuumat kelit jatkuvat elokuulla, niin pelkkä pussilakanakin riittänee aluksi. Tyynyä ei tartte ja jos haluaa nostaa päätä vähän ylös, nostaa jollain systeemillä (kirjat, lauta...) toista päätyö korkeammalle. Itse laitan äippälaatikkoon kehtojalat ja sen sit pinnasänkyyn. Ja korotan pinnasängyn toisen pään hieman korkeammalle.
Imetysiivejä ei tartte käyttää yöllä jos ei halua tai jos maito ei valu. Mn on pakko käyttää suojien kera, koska maito valuu muuten pitkin petiä.

Mä näin to yöllä enneunen, että olen kaupungilla (20 km kotoa) yksin lasten kanssa, mies töissä 120 km päässä ja synnytys alkaa. Mitä teen? Vien lapset siskon luo töihin ja tilaan ambulanssin, näin tein unessa.
Siitä sitten sain tosiaan energiaa laittaa tavaroita kuntoon. Nyt on hoitopöytä odottamassa vaatteita ja niitä pesty 2 koneellista. Lasten kanssa tutkittiin vanhoja vaatteita ja jokaisesti piti kertoa, oliko toi kenen päällä ja kenen ei. Aikas suloisia. Isoveli (4 v) taitteli pesuun menevät vaatteet tosi nätisti koriin. Ihania
Hieman tuli palautetta siitä, että aiemmin leikkitavaroiden säilytyksessä käytetty hoitopöytä tyhjennettiin, eli lelut banaanilaatikoihin. Odottamaan että Ikeaan tulee se leluhylly jonka aion hankkia (oli loppu!)

Mulla on supisteluja päivittäin useita ja vetää selän tosi kipeäksi. Musta tuntuu myös että Martta on laskeutunut, painaa alapäähän ja ei pysty kunnolla kumartamaan, kun ottaa vastaan. Ja yläosassa on ikäänkuin tyhjää tilaa. No, 13.7 on äitiyspoliaika, siellä selvinnee tilanne.
Painan nyt muuten tasan saman verran miehen kanssa, siitä oli täällä puhetta... Mies sanoi vain, kun kysyin miltä tuntuuu että mahtavalta

Ihanan raikkaita ilmoja ollut pari päivää, oikein saa kunnolla happea. Miehen loma ei alakaan vielä huomenna, juotuu vielä tekemään pari päivää töitä, höh. Olen niiin odottanut sitä että alkaisi. Eilen mies sanoi illalla, et tää päivä meni ruokaa laittaessa, nukkuessa ja sit jo iltapesulle. Naulan kantaan sanoin, siinä mun normipäivät lasten kanssa kotona, että ehkä ymmärtää miksi joskus nappaa jos sillä vielä iltamenoja paljon...
Mukavaa uutta viikkoa kaikille!

t. Ippaliini ja Martta (en enää pysy viikoissa perässä... LA siis 2..8.)

 

Viikolla 36+2, paino ennätyslukemissa 78.8. Esikoista odottaessani painoin 9 kg vähemmän kun synnytin... RR 137/81 ja sf-mitta ennätyksellinen 35cm, yläkäyrällä mennään siinäkin. HB 119.

Kamalasti on supistellut taas tänäänkin, mut nämä ei ole vielä synnytyssupistuksia, mut selkä tulee todella kipeäksi.

Hankin tänään loppuja tavaroita, kuten vaippoja, vanulappuja, imetyssuojia, isoja isoja siteitä ym. Pakkasin jopa sairaalalaukkuun laturin ja meikkipussin. Jotenkin nämä jatkuvat supistelut saivat aikaan tuon. Vielä tarttis laittaa makuuhuone uuteen uskoon ja vaavin sänky paikalleen.

Maanantaina on äitiyspolikäynti, siellä sit selviää kokoarvio. Multa otettiin tänään se bakteerinäyte alapäästä. Sanoi että suonikohjuja on myös sisäpuolella.
Tulipahan ekan kerran mieleen että miten ne vaikuttavat synnytykseen?? Tietääkö kukaan? Pitää kysyä äippäpolilta ma.
Mun on jalat särkeneet 3 päivää ja yötä, viime yönä en saanut oikein nukutuksi enää. Neuvolassa eivät osanneet sanoa mistä se johtuisi. Mies hieroikin niitä eilen, auttoi hetken, mut ei poistanut särkyä. Höh.

Huomenna kiireinen kyläpäivä, ollaan lasten kanssa menossa kahteen eri paikkaan kylään. Kun ei sopinutkaan sit kun just sama päivä molemmille..Niinhän se aina.

Öitä!

t. Ippaliini ja Martta

 

Heippa taas pitkästä aikaa. Mulla oli tänään viimeinen neuvolalääkäri ja kyllä jäi paha maku suuhun kyseisestä käynnistä. Kaikki arvot oli kunnossa, Hb 116, painoa +200g viime kertaan verrattuna, verenpaine 112/74. Sf-mitta oli huimat 35cm eli taas tuli käyrässä hyppäys ylöspäin. Liitoskivuthan mulla on olleet tosi pahoja, mm. eilen en pystynyt kävelemään kuin seinästä tukea ottaen ja kävely on tosi hidasta ja vaivalloista. Lääkäri kommentoi näihin kipuihin vain että saahan paratabsia ottaa vaikkei se mitään autakaan ja että toivotaan että synnytys alkaisi nopeasti. Sisätutkimusta varten lääkäri ei laskenut tutkimuspöytää ollenkaan, vaan jouduin kiipeilemään portaita pitkin pöydälle parhaan kykyni mukaan. Itkuhan siinä pääsi, kun niin kipeää teki. Kohdunsuu oli pehmeä, mutta edelleen kiinni. Sf-mittaa lääkäri ei olisi mitannut ellen olisi varta vasten pyytänyt. Kun kysyin lähetteestä äippäpolille painoarvioon (josta on siis terkkarin kanssa puhuttu jo pitkään suuren sf-mitan, sf-mitassa tapahtuneiden hyppäysten ja edellisen synnytyksen vaikean ponnistusvaiheen vuoksi), lääkäri totesi ettei ole mitään syytä!!! Sairaalassa eivät kuulemma tee kokoarviota vain mielenkiinnon vuoksi...Lääkärin mukaan on tulossa selvästi isompi lapsi kuin viimeksi, mutta kokoarvio ei kuulemma näillä viikoilla enää vaikuta/hyödytä mitenkään. Kovasti ihmettelin tuota tokaisua, kun eikös kokoarviot yleensä tehdä vasta loppuraskaudessa? Ja vaikka siitä ei muuta hyötyä olisikaan, niin ainakin synnytys voidaan käynnistää ajoissa, jos näyttää että kovin jättiläismäinen vauva on tulossa. Lääkärin jälkeen menin itkuisena vielä terkkarin tykönä käymään ja hänkin ihmetteli lääkärin puheita. Laittoi kuitenkin lähetteen äippäpolille menemään, kun mielestään kokoarvio on kuitenkin ihan paikallaan. Nyt sitten vain odotellaan...

-Nacksu ja Juniori rv 36+0-

 

Hei kaikki!
Oli kiva lukea kuulumisianne. Mulla oli eilen neuvolalääkäri. Oli oikein mielenkiintosta saada tietää tän hetkisestä tilanteesta.. kuten jo olin itsekin uumoillut kivuista ja supisteluista päätellen, kohdunsuu oli jo aivan pehmeä ja sentin-puoltoista auki, lääkäri sanoi että vauvan pään pystyi jo tuntemaan sormella! Liitoskivut on välillä tosi kipeät, mutta nyt on taas ollut supisteluista taukoa. Ainoa ikävä asia on että aina joka ikinen kerta kun vauva liikkuu, liikkeet sattuu tosi paljon. Ja vauva tosissaan liikkuu ja paljon!Tän hetken kokoarvio oli 2,3kg, on siis aikas pieni kun vajaan kuukauden päästä on laskettu aika.. et kyllä mahtuukin liikkumaan. Syntymäpainoarvioksi tuli n.3kg, siis hyvin pikkunen tytteli. Ja kun en usko että menee laskettuun aikaan asti, kun nyt jo kohdunsuun tilanne on toi ja supparikohtauksia tulee aikas usein niin taitaa syntyä alle 3-kiloisena. Esikoinen oli 3,3kg. Mietin et johtuukohan tuo vauvan pieni koko siitä, että en ole saanut levättyä koko raskausaikana tarpeeks.. enkä muutenkaan ehtinyt tai jaksanut huolehtia itsestäni kauheesti... syöny olen kyllä, nyt tullu 12kg! Se kamala 80kg raja on nyt rikottu vaikkei pitäny...
Mäkään en saa enää uida ennen synnytystä, ettei tuu mitään. Nyt tässä vaan ootellaan koska alkaa taas supistelut jos vaikka pääsis synnärille! Tosin vauvan koon puolesta olis ihan hyvä et menis vielä muutama viikko.
Nacksu: Lekurit on välil outoja, hassua toi että ei enää hyödyttäs kokoarvioita tehdä, nimenomaanhan ne tehdään loppuvaiheessa! Ja jos on vähän epäilystä et tulee isohko vauva! Hyvä että sait lähetteen polille, tulee mukavampi olo loppuodotukselle kun tietää vähän tarkemmin mitä tulossa on...
Teillä on ihan kivan kokosia mahoja Mulla mitta on viimeks ollu 31. Maha on siis aika lailla samoissa mitoissa kun ekan lapsen kohdalla, mut vauva on pieni. Mitähän tuolla mahassa sit mahtaa olla lisäks?! No, eihän se mahan koko sinänsään kerro mitään vauvan koosta.. sehän saattaa olla sellasella mutkalla tuolla että maha on räjähtämäisillään mut pieni ihme on pieni kun mikä.
Mä olen ilonen kun olen säästyny raskausarvilta tässäkin raskaudessa. Suonikohjujakaan ei ole, mut muuten paikat on vähän rempallaan että alkaa kova treenaus kun vaan synnytyksestä toipuu ja voimat palautuu. Mitä te muut pidätte "inhottavimpina" raskauden aiheuttamina kremppoina? Niistä täällä tietysti on jo kovasti puhuttukkin, mutta kysäsempä silti, vaivoja on kuitenkin kaikenlaatuisia
Jonsku: Kiva kuulla kun tyttönne kasvaa ja voikin hyvin, että pian saatte hänet lähemmäksi ja alkaisi pikku hiljaa ns normaali arki. Siihen kotiuttamispainoon on kyl viel matkaa, että edelleen ihmettelen sitä terkkarin sanomista kun se kysyi joskus suurinpiirtein syntymän jälkeen heti et "joko tyttö on kotona".... huokaus..
-muumitutti rv 35+6-

 

Moikka!

Meillä neiti siirrettiin tiistaina oman paikkakunnan sairaalaan. Painoa tällä hetkellä 1410g ja pituutta 40 cm. Toinen nukku koko ambulanssimatkan ja oli ihmeen tyytyväinen.

Korvikkeella on nyt joutunut olemaan kun en saa tarpeeksi maitoan neitille pumpattua. Toinen rinta tyhjenee mut toinen ei. En tiedä mikä mättää ja välistä tekis mieli juosta pää eellä seinään.

-Jonsku-

 

Ihana kuulla, että jonskun tyttö voi jo noin hyvin )

Mä olen saikulla selän takia äitiysloman alkuun saakka (alkaa tulevana la). Neuvolassa oli kaikki hyvin, ja sf-mitta menee hieman keskikäyrän alapuolella. Painoa on pirusti, vaikka peilistä katsookin ihan solakan näköinen odottaja Kohtu on todella supistusherkkä, mutta vauvalla on ikää sen verran, että saa kuulemma tulla jos on tullakseen. Ja melkein voisi jo tullakin -mä haluaisin pienen jo syliin...

Mä pesin kaikki vauvan vaatteet, pyyhkeet, peitot ja lakanat viime viikolla, ja jopa petasin toiselle sängyn valmiiksi <3 Tai sänkynähän toimii alkuun äitiyspaketin laatikko, johon ostettiin maailman suloisimmat reunapehmusteet ja peite.

Sain äitiysrahapäätöksenkin jo, ja sehän näytti oikein mukavalta! Mitenkäs muilla?

Mutta nyt aamupalan tekoon... On pitänyt odotella jo toista tuntia hipi hiljaa, kun mies väkersi musaa varmasti kolmeen asti. Mutta nyt saa jo luvan herätä

- N28 ja Vänä 35+1

 

Hei taas. Oli mukavaa lukea teidän kuulumiset.
Ihanaa kun Jonskun tyttö on jo päässyt omaan sairaalaan. jää se reissaaminen vähemmälle ja pääsette keskittymään olennaiseen

Mä olin keskiviikkona taas äitipolilla ja nyt oli tilanne se, että lapsi on hurjan iso. Paino arvio oli 3300g ja rv vasta 35. Sain mietittäväksi, että haluanko synnyttää lapsen normaalisti ala kautta vaiko varataanko suoraan aika sektioon. Jos synnytän alakautta haluavat ottaa lapsivesi punktion varmistaakseen onko lapsen keuhkot tarpeeksi kypsät. Ja tämä sen takia koska käynnistävät synnytyksen jo viikolla 37/38 koska on niin ISO. Jos taas päädyn sektioon sekin tehdään ennen laskettua aikaa. Sokeri arvot heittelevät edelleenkin ja koko ajan nostavat insuliini määrää.
Pää oli niin sekaisin kun sairaalasta lähdin, että piti istua hetki autossa ja itkeä ja yrittää sit rauhottua. Jotenkin olin niin asennoitunut jo synnyttämään alakautta ja nyt meni suunnitelmat ihan uusiks.Tokihan sekin mahdollisuus vielä on, mutta en tiedä uskallanko lähteä siihen ollenkaan. Ensiksikkin se punktio hirvittää ja sitten se, että jos lapsi on jo lähemmäs nelikiloinen niin syntyykö sit kuitenkaan suosiolla alateitse.
Esikoinenhan painoi 4400g ja yritin sitä sitten 20h synnyttää kunnes synnytyspysähtyi ja jouduin kuitenkin leikkaukseen. Samaa en haluais enään kokea.
Vaikka pelkään synnytystä hirmuisesti mulla on kuitenkin suurempi tarve/halu kokea synnytys loppuun asti ja saada lapsi heti rinnalle. Nyt mä pelkään, että en saa sitä koskaan kokea. Ja se pistää mut vollottamaan
Ens viikolla menen taas polille ja katsotaan mitä sanovat sillä kertaa. En aio tehdä vielä mitään päätöstä suuntaan enkä toiseen koska pelkään, että suunnitelmat muuttuu kuitenkin taas.

Ymmärrän siis hyvin että Nacsu haluaa sen paino arvion. Ja mun mielestä se sulle pitäis tehdäkkin. Ei siinä ole kyse mistään omasta uteliaisuudesta. Kyllä lääkäritkin osaa olla ajattelemattomia lausunnoissaan.

Mulla on jo kaikki vaatteet ja sänky ja systeemit valmiina. Hoitopöytä enään uupuu ja sekin ollaan jo valmiiksi katottu, että kunhan keritään hakea se ikeasta. Mies on jo lomalla, mutta sen aika menee tuolla meidän pihalla. Se kun on vasta alkutekiöissään. Ja mun sormet syyhyää päästä istutus puuhiin vaan taitaa mennä ens kesään.

Voikaa paksusti, Pinja rv35+5

 

Minulla oli ke lääkäri ja luulin että siellä tehdään se painoarvio, mutta eihän se niin olekaan. Vauvan koosta ei siis arviota, mutta kaikki tuntuu menevän käyrillä ja ilman ongelmia.

Lääkäri arvioi että synnytys menisi ainakin viikon verran yli lasketun ajan (siis n 41+0, ei sen koko ajan yli). Itse luulen että voisi mennä enemmänkin, minulla ei ole mitään oireita tuntemuksia joita täällä monella on. Siis vauva liikkuu, mutta mitään muuta ei ole, kipuja tms. Kohdunsuu kuulemma on pehmentynty ja kallistunut taakse, muttei yhtään auki. Sekin vastaa ihan mitä itse tunnen.

Eli kun joku sanoi että täällä jonkin ajan kuluttua varmaan toivotaan että putkahtaisi jo babyt, niin minusta saa varmaan seuraa: tuntuu että vauvalla ei ole pienintäkään aikomusta alkaa poistua pesästään. Mutta eihän sitä koskaan tiedä...

 

Moi!

Kiva lukea kaikkien kuulumisia. Ihan älyttömän huimaa, että vauvan pään voi jo tuntea Pitäiskö laittaa pystyyn tulosvetoa siitä, kuka poksahtaa toisena?

Nacksu: Inhottava toi lääkäri!! Onneks hoitaja sentään vaikutti täyspäisemmältä ja antoi lähetteen.

N28: Mä sain kanssa äitiysrahapäätöksen. Oli sitä mitä pitikin. Ja kun nyt alussa tulee lomien yms. takia yhtä aikaa vielä palkkaakin, niin saa alussa hiukan ekstraa säästöön..

Pinja: Kurja toi sun tilanne Suhun ei kuitenkaan pistetty niitä kortisoneja, jotka kehittää keuhkoja? Mulla ne pistettiin sillon kahtena peräkkäisenä päivänä. Jotenkin amatöörinä kuvittelis, että ne pistettäis ja sitten vois vaikka käynnistää synnytyksen. Vai onko sen edes mahdollista toimia niin? Tyksissähän sanottiin, että kun 34 viikkoa on täynnä, niin saa jo syntyäkin. Nää on taas nää eri käytännöt eri paikoissa. Mutta pidetään peukut, että kaikki sujuu hienosti, päädyit kumpaan ratkaisuun tahansa.

Ja sitten omaan napaan. Supistukset alkaa olla aikas voimakkaita silloin kun niitä tulee (vähintään pari kolme kertaa päivässä). Joutuu ihan ähkimään ja puhkimaan ja hakemaan asentoa. Viime torstaina oli neuvola ja kätilö vähän epäili, että supistukset ovat hyvinkin voineet tehdä työtään kohdunkaulalla. Kätilö kertoi myös streptokokkibakteerista, joka saattaa aiheuttaa todella kivuliaita supistuksia ilman, että kohdunkaulalla tapahtuisi muutoksia. Mulla kuitenkin otettiin tuo näyte sillon sairaalassa ja se oli negatiivinen. Vauva oli myös jo laskeutunut (ei meinannut kuulemma enää päätä saada sormiin) ja osittain kiinnittynyt (MITÄ SE KIINNITTYMINEN VARSINAISESTI TARKOITTAA?) Ylihuomenna on onneksi lääkäri ja saa tietää tuon kohdunkaulan tilanteen. Jännittää jotenkin. Koko ajan pyörii mielessä, että nytkö se syntyy ja sitten taas tulee se epäusko, että tää on tätä kivun kanssa pyörimistä elokuun puoleen väliin asti.

Vauva painaa rakkoa aika huolella ja pissahätä tuntuu melko kivuliaalta Varsinkin yöllä herään selkä/vatsakipuun, sitten nopeasti vessaan ja n.5 minuutin odottelu ennen kuin kipu loppuu ja uni tulee taas. Kuulostaako muilla tutulta?

Painoakin on alkanut kertyä, pitkäänhän mentiin sillä +4kg, nyt oman vaa'an mukaan +7kg. Kätilö arvioi, että poika on piiiiitkä ja hoikka. Pää on ihan alhaalla ja silti takapuoli tulee ihan mun kylkiluiden alle (toisaalta mä en ite ole kuin 160cm, että ei siellä vauvalle ole paljon tilaa...)

Olipa varmaan sekava viesti =) Tuli kirjoitettua melkosta tajunnan virtaa, mutta nyt ei enää kykene tarkistamaan, kun pienet nyrkit pitää rakkoa nyrkkeilysäkkinä....

ilona ja a 36+0

 

Heippa!

Äitiyspolikuulumisia raskausviikolta 37+1:
painoarvio 2800 kg, kohdunsuu auki 1 cm, mutta kiinteä. Arveli että ei synny vielä hetkeen. Noh, niin sanoi toisellekin ja sit syntyi 2 päivän päästä. et katsoo nyt sit. Verenpaine 137/75, vaikka söin eilen aikaslailla salmiakkia. Tajusin sit vasta syötyäni,että ei ehkä viisasta ennen mittausta. Mut onneksi ei vaikuttanut.

jonsku_86: mukava että neiti pääsi lähemmäksi kotia, helpottaa hieman. Ja korvikkeellakin kasvaa ihan kunnollisia lapsia. älä murehdi. Vaikka toki tuo varmasti harmittaa. Eivätkö keksineet mitään vinkkiä sulle antaa asiaan?

N28: äippärahapäätös tuli 3 päivää ennen kuin äitiysloma alkoi ja onhan se ihan ok. Pienetkin korotukset näkyy heti.

Pinja, teillä on tosiaan aika iso painoarvio. Vaikeita päätöksiä sulla edessä.

ilona80, kuvailemasi yöpissakipu on ainakin mulle tuttua, ihan samanlaiset tuntemukset. hyvin osasitkin kuvata. Viime yönä heräsin 5 kertaa pissalle. Päivällä sit väsyttää kun yöt hilluu vessassa

Nyt yöpalaa ja nukkumaan jos vaikka saisi hetken nukuttua...

t. Ippaliini ja Martta vko37

 

Onko kenelläkään ollut tässä loppuvaiheessa pahoinvointia ja heikotusta? Mulla ollut viikon ajan silloin tällöin, tänään helpotti vasta tuossa 3 aikaan päivällä. Muistuttaa ihan alkuvaiheen pahoinvointia ja ei jaksa tehdä mitään muuta kuin maata sohvalla ja nukkua. Miten se voi tulla takaisin???

t. Ippaliini

 

Nacksun lääkäri on kyllä ollut todella inhottava!

ilona80: mä voin tulla vetoon mukaan, mutta veikkaan, että poksahdan viimeisenä Olisi jo niiiiiiin mukava päästä pikku hiljaa parantelemaan tätä selkää... Kipu on kauhea, ja häiritsee 24/7.

Ippaliini: mulla on ollut huimausta ja aamuisin pientä pahaa oloa, mutten voi verrata sitä alkuraskauteen, koska sillon en kärsinyt mistään vaivoista. Lisäksi mulla on ollut vatsa sekaisin viimeisen kolme- neljä päivää... Not nice Tuntuu myöskin, ettei jaksa syödä juuri mitään, kun on jo täynnä. Mieli tekisi sapuskaa ja nälkäkin olisi, mutta puolikkaan lautasen jälkeen ei mahdu enää mitään ja olo tuntuu täydeltä MONTA tuntia. Kummallista.

 

Oli puhetta tuosta veikkauksesta kuka synnyttää seuraavana.. Sen innoittajana päivitin hieman tätä meidän listaa toukokuulta, lisättynä siis jo yhdellä syntyneellä tytöllä. Listalta saattaa puuttua nimiä, anteeksi siitä, yritin lukea ketjua läpi ja löytyy edellisen listan jälkeen mukaan tulleet. Mutta lisätkää itsenne jos puututte listalta, kiitos.

Listassa tiedot siis:
nimimerkki, kuinka monetta odottaa, missä synnyttää, laskettu aika ja vikana tieto syntämäajasta ja sukupuolesta

Elokuiset 2009
---------------------

Ippaliini, 3, KHKS, 2.8.
Nacksu, 2, KHKS, 5.8.
*Muumitutti* 2, KHKS; 6.8.
ilona80, 1, Turku, 10.8.
Pinja, 2, Tammisaari, 13.8.
Nilla87, 1 hki La 14.8
jonsku_86, 1, LPKS, 20.8., TYTTÖ 8.6.
taotao78 , 20.8.
N27, 1, Hki, 23.8.
Safiiri, 5, K-PKS, 24.8.
Lalla, 1, TYKS, 25.8.
Elviira, 1, PHKS, 31.8.

 

Moi, painoa oli tullut 1200/vko, käski tarkkailla tilannetta, kun yhteissaldo on alusta 12kg. Turvotusta onkin jalkoihin muodostunut viileämmistä keleistä huolimatta, kun iskiaskipu hidastaa aikaslailla kaikkea liikkumista. Välillä on itkuraivarit lähellä kun joutuu kivusta henkeään haukkomaan, siis yöllä kylkeä kääntäessä ja kävely on aivan kaameeta. Verenpaine oli ok. Vauva tukevasti pää jalkojeni välissä edelleen kuulema. Kysyin arvioidaanko synnytystapaa jossain vaiheessa; kuulemma ei ,koska vauva on mahtunut jo luiden väliin, eriasia olisi jos ei mahtuisi laskeutumaan tai olisi syytä epäillä tosi isoksi.(siskon lapset olleet 4kilosia, samoin mä itse,..siksi kai arvelisin meidänkin tytsyn kasvavan iisoksi, jos vain aikoo vielä 20.8. yksiössään majailla.)
Vauvan liikkeet välillä sattuu todella, joku sitä täällä tais kyselläkin..navan viereen kun potkasee kovaa,niin tuntuu et maha repee. Alapäässä tuntemuksia en sanoisi kivuliaiksi,mut sellasta tunnetta on ilmennyt kuin kakka olis tulossa etukautta, tai jollei kakka, niin vauva Kumma kyllä vaikka kuinka se ryskää tuolla,niin ei kipeitä supistuksia tule, vaikka jopa välillä semmonen refleksinomainen työnnön tarvekin tulee. Onkohan nämä kovinkin kummia tuntemuksia, vai kuuluvatko asiaan..
En iltasin tohdi paljoa makeaa syödä tai juoda, koska maha on niin villinä muutenkin ja riehunta siellä menee ihan mahottomaksi, jos vedän vaik jätskiä ja marjoja.
Neuvolatäti antoi seuraavan käyntiajan kolmen viikon päähän, kahden viikon päästä on kyllä lääkäri, senkin meinasi evätä pois, koska olin 2vkoa sit käynyt just kättärillä. Mietin vaan et millon ne vkon välein olevat käynnit sit alkaa, jollei nyt. Vai olikohan kyseinen täti vain pihalla, kun ei ollut mun oma tätsy.
Meikäläinen muuten kun on näitä tukisukkien käyttäjiä, niin terkkari kysäsi et pitääkö mun ravata öisin vessassa, sanoin et yleensä ei ollenkaan tai sit kerran. Kiitos kuuluu kuulemma sukille, että vink vink teille jotka joudutte useasti yöllä könyämään pissalle
Ilo irti tästä ajasta on nyt otettava, koitetaanhan kestää!

Taotao 34+5

 

Neuvolassa käyty taas ja kaikki on hyvin sekä äidillä että vauvalla. Painoa oli tullut viikossa lisää 100g, sf-mitta pysynyt samana eli 35 cm, verenpaine 112/73, vauvan syke 145 ja tasainen. Terkkana oli tällä kertaa joku sijainen ja tuntui kyllä olevan aika ulkona työnkuvastaan. Ei osannut tunnustelemalla sanoa miten päin vauva on mahassa, vaan kysyi asiaa multa. Kyllä hetken aikaa mietin että mistä näitä tumpeloita oikein riittää! Onneksi maanantaina on aika äitiyspolille, saan keskustella synnytykseen liittyvistä peloistani ja samalla tehdään se painoarvio.

Mä olisin kyllä jo aivan valmis synnyttämään, sillä painin samojen vaivojen kanssa kuin mistä täällä jo niin monet muutkin on valittanut. Lisäksi olen huomannut olevani aivan äärettömän lyhytpinnainen ja kärttyinen nykyisin. Ärsyttää kun mieheltä puuttuu oma-aloitteisuus lapsen ja kodin hoidossa ja tämän vuoksi saan olla jatkuvasti nalkuttamassa että edes jotain tapahtuu kotona. Itse kun en enää pysty konttailemaan lattialla lapsen kanssa, monista muista asioista puhumattakaan. No joo, tulipahan taas valitettua. Toivottavasti lapsen syntymän jälkeen oma olo normalisoituisi nopeasti, jotta pääsisi taas kiinni normaaliin kotielämään.

Jaksuja kaikille, koitetaan kestää tää loppuaika kun enää on vain muutamista viikoista kysymys!

-Nacksu ja Juniori 37+0-

 

Hei kaikki!
Meitsi oli tänään mansikoita poimimassa miehen kanssa aamupäivällä tunnin. Mietin mitenköhän onnistuu..mutta hyvin jaksoin perse pystyssä vetää toisella kädellä mansikkaa suuhun käsittämätöntä vauhtia ja toisella kädellä vähän meni sankoonkin Laskettuun aikaan 3vko 1pvä, ja kaikki on vielä mahdollista... No,tänään sattui olemaan hyvä päivä, on päiviä et en jaksais sängystä nousta. Miehellä onneks vapaapäivä niin ehkä sekin jo piristää. Aamulla jopa oli "ihan vahingossa" sitä harvinaista herkkua, eli sängyssä harrastettavaa touhuakin joten jos illalla menis saunaan ja ennen sitä tekis suursiivouksen, kuinka suurella todennäköisyydellä saadaan lähteä synnyttämään yöllä..??!! Se olis ihanaa. Ah niin odotan että mahasta pääsee eroon ja saa vauvan tilalle
Aika moni on puhunut noista kivuista. Myös mulla on monesti sellanen tunne kun pitäis sonnalle mennä ettei tuu housuun, ja vihlontakipuja on joka päivä, et vauvan täytyy olla tosi alhaalla jo ja pian jo tulossa koska paineen tunne on välillä tosi suuri. Yöt ei oo enää kivoja kun ne ei mee nukkumiseen vaan vessassa ravaamiseen ja unen hakemiseen. Taas on luvattu hellettä, niin onpa hienoa meijän makkarissa on öisin sellanen safari-ilmasto, -kuuma-kostee-hikinen- jossa ei nuku erkkikään. En millään taho jaksaa auringonpaistetta enää mahan kanssa. Ihmettelen itekkin että oon kesäihminen ja nahankäryttäjä mutta nyt ei vaan kiinnosta pätkän vertaa olla auringossa. Kaikki ahistaa Onneks kesä varmaan hetken vielä jatkuu kun vauva syntyy niin ehtis ehkä hivenen nauttia auringosta jos jaksais mahanlähdön jälkeen siellä olla hetkittäin, jos ehtii...
Mä haluaisin ehdottomasti olla seuraava synnyttäjä... nyt vaan tuntuu siltä et mä kituutankin sinne elokuulle vaik oon koko ajan ollu varma et heinäkuussa tulee
Noi painoarviot on muuten toisaalta vähän sellasia ja tällasia että kannattaako niihin loppujen lopuks uskoa juurikaan... mulle sanottiin ekassa raskaudessa (neuvolalääkäri) että yli nelikiloselta vaikuttas. No mähän olin järkyttyny ja paniikissa kun en itekkään nyt niin mahottoman iso ole. Varasin polille ajan ja siel tehtiin painoarvio uudestaan. Sit sanottiin et alle 3,5kg ja tyttö olikin 3,3kg syntyessään. Et turhaan olisin panikoinu loppuun asti jos en ois käyny varmistuttaan asiaa.. en tiedä miks ne painoarviot menee joskus niin päin mäntyä että huh. Joillekkin taas sanotaan että pieni on ja sieltä tuleeki pikkujätti 5kg ja kaikki paikat repee jos nyt edes alakautta syntyy. Aattelin vaan... ku ny mulle sanottiin et on kovin pieni hädin tuskin 3kg syntymäpainoarvio, ni varmaan on kuitenki sit saman verran ku siskonsa tai jopa enempi. N o siis nehän on vain arvioita mut...
Mä vetelen tässä terveellisesti sipsiä nassuun ja ootan koska esikoinen herää. Mä oon kyllä syöny mitä vaan koska vaan ja painoa on nyt tullu 12-13kg. En oo jaksanu kauheesti välittää... välitän sit ku pystyn ruveta urheileen taas
Niin, ja mullakin on ollut ihmeellistä loppuajan pahoinvointia ja tosi kovaa väsymystä aina välillä, mikä on tuntunut ikävälle.. ekassa raskaudessa ei ollut enää lopussa pahoinvointia. Mistäköhän tällanen pahoinvointikin johtuu. Tai, ehkä pitäs syödä säännöllisemmin... lepokin auttas mut ei alle 2v touhuiitan kanssa kauheesti lepäillä..
Parempia vointeja teille äitit!! Kohta on ihana nyytti sylissä!!
*Muumitutti* rv 36+6