Elokuisten 2007 Heinähöpinät ;)
- Viestiketjun aloittaja kassu
- Ensimmäinen viesti
Onnittelut Ricalle pienokaisesta! :flower:
Viimeinen lääkärineuvola nyt takana ja oli kyllä turha käynti. Koska mulla kuvattiin jo lantio tossa viime viikolla niin nyt vaan lääkäri kuunteli sydänäänet ja tunnusteli mahaa. Katsoi kohdunsuun tilanteen ja oli hänen mukaansa sama kuin viime viikolla eli ei ilmeisesti muutosta supistuksista huolimatta. Iiks jos monta viikkoa saa vielä kipujen kanssa kärvistellä.
Viimeinen lääkärineuvola nyt takana ja oli kyllä turha käynti. Koska mulla kuvattiin jo lantio tossa viime viikolla niin nyt vaan lääkäri kuunteli sydänäänet ja tunnusteli mahaa. Katsoi kohdunsuun tilanteen ja oli hänen mukaansa sama kuin viime viikolla eli ei ilmeisesti muutosta supistuksista huolimatta. Iiks jos monta viikkoa saa vielä kipujen kanssa kärvistellä.
Pilkettä On mullakin ollut sf-mitta yläkäyrällä jo pitkän aikaa. Aluksi menin ihan siinä käyrällä, mutta sitten hyppäsi ylöspäin. Esim. viime neuvolassa rv37+0 sf-mitta oli 37cm. Osittain ilmeisesti perätila vaikuttaa myös tuohon sf-mitan suuruuteen, mutta yläkäyrillä tosiaan mennään. Ihana kuulla, että on muitakin, joille tulee mukavankokoisia vauvoja =)
zamppa
Onnea Ricalle ja koko perheelle
Eihän sitä ole kuin heinäkuu puolessa välissä ja kolme jo poksahtanut. Taitaa tosiaan tämä kirjoittelun paljous johtua kaikilla tuosta äippälomasta, itsekin aamulla ensimmäisenä avaan koneen ja nautin aamupalan koneen äärellä lueskellen. Alkaa olemaan itsellä ainakin niin kypsä olo näihin vihlomisiin ja selkäkipuihin että mun puolesta sais jo syntyäkin mutta kun kaikki oli viime viikolla ainakin vielä kunnossa eikä mitään ennakoivaa aikaisesta synnytyksestä. Enää ei siis lääkärikäyntejä ole että nyt mennään eteenpäin jokaviikkoisilla neuvolakäynneillä. Mutta ehkä tämä "kärsimys" on tosiaan sen palkinnon arvoista, joka sateenkaaren päässä häämöttää että sitä malttaa kärvistellä ja onhan se tottakai vauvalle parempi olla massussa vielä jonkin aikaa.
zamppa 36+1
Eihän sitä ole kuin heinäkuu puolessa välissä ja kolme jo poksahtanut. Taitaa tosiaan tämä kirjoittelun paljous johtua kaikilla tuosta äippälomasta, itsekin aamulla ensimmäisenä avaan koneen ja nautin aamupalan koneen äärellä lueskellen. Alkaa olemaan itsellä ainakin niin kypsä olo näihin vihlomisiin ja selkäkipuihin että mun puolesta sais jo syntyäkin mutta kun kaikki oli viime viikolla ainakin vielä kunnossa eikä mitään ennakoivaa aikaisesta synnytyksestä. Enää ei siis lääkärikäyntejä ole että nyt mennään eteenpäin jokaviikkoisilla neuvolakäynneillä. Mutta ehkä tämä "kärsimys" on tosiaan sen palkinnon arvoista, joka sateenkaaren päässä häämöttää että sitä malttaa kärvistellä ja onhan se tottakai vauvalle parempi olla massussa vielä jonkin aikaa.
zamppa 36+1
Ihanaa lukea synnytysuutisia näin heti aamusta! :heart:
Minä taidan olla eriskummallinen tapaus siinä mielessä että minulla tuntuu tämä vointi vaan paranevan kun viikot etenee
. Pari viikkoa sitten selkä oli kipeä nukkuessa, häpyluuhun jomotti kävely ja yöllä asennon vaihtaminen ja ummetus ja närästys vaivasi. Nyt tuntuu että mikään noista ei vaivaa enää häiritsemiseen asti. Tuntuu että vois touhuta vaikka mitä ja millä mitalla *koputtaa puuta *... Täytynee ottaa hyvästä olosta kaikki ilo irti.
inom ja Onni 37+4
Minä taidan olla eriskummallinen tapaus siinä mielessä että minulla tuntuu tämä vointi vaan paranevan kun viikot etenee
. Pari viikkoa sitten selkä oli kipeä nukkuessa, häpyluuhun jomotti kävely ja yöllä asennon vaihtaminen ja ummetus ja närästys vaivasi. Nyt tuntuu että mikään noista ei vaivaa enää häiritsemiseen asti. Tuntuu että vois touhuta vaikka mitä ja millä mitalla *koputtaa puuta *... Täytynee ottaa hyvästä olosta kaikki ilo irti.inom ja Onni 37+4
Oikein paljon onnea Rica!
Viime yönä taas tuli nukuttua muutaman tunnin yöunet. Sen ajan mitä sain nukkua näin ihan ihme unta. Unessa siivosin oikein urakalla ja sitten siinä meni lapsivedet ja alkoi supistella. heräsin ja tunnustelin patjaa onko märkä. hetki meni et tajusin nähneeni unta.
Tänää sitte päätin aamulla siivota... urakalla. Muuta seurausta sillä ei näköjää ole ku nää samat inhottavat kivut.ei edes voimistunu, eikä menny vedet.
Hieman alan olla pettyny ja väsyny.
Niiskuneiti83 ja veeti-irina 38+5
Viime yönä taas tuli nukuttua muutaman tunnin yöunet. Sen ajan mitä sain nukkua näin ihan ihme unta. Unessa siivosin oikein urakalla ja sitten siinä meni lapsivedet ja alkoi supistella. heräsin ja tunnustelin patjaa onko märkä. hetki meni et tajusin nähneeni unta.
Tänää sitte päätin aamulla siivota... urakalla. Muuta seurausta sillä ei näköjää ole ku nää samat inhottavat kivut.ei edes voimistunu, eikä menny vedet.
Hieman alan olla pettyny ja väsyny.
Niiskuneiti83 ja veeti-irina 38+5
PALJON ONNEA KAIKILLE VAUVAUTUNEILLE! :flower:
En ole käynyt pitkään aikaan kirjoittelemassa, mutta lukenut olen ahkerasti. Nyt pitäisi olla kaikki vauvaa varten valmiina ja kassikin on jo pakattu. Tosin vielä ei itsestä tunnu että lähtö olisi lähellä, mutta neuvolassa epäilivät ettei kestä laskettuun aikaan asti, joten valmiina ollaan. Vauva on laskeutunut osittain, mutta ei vielä kiinnittynyt kokonaan. Sf mitta oli viikko sitten 31cm ja eilen 29cm. Viikko sitten kohdunkaulaa oli jäljellä 1cm. Neuvolan terkkari valisti minua että ensisynnyttäjillä ensin häviää kohdunkaula ja sitten vasta alkaa avautuminen. Joten luulen että viimeinen sentti häviää nopeasti kun kerta pariin viikkoon oli 2,5cm hävinnyt.
Minuahan on ahdistanut kovasti se sokerien mittailu ja siitä jatkuva paasaus. Minut on peloteltu aika hyväksi siitä mitä lapselle voi käydä yms. Arvot ovat olleet hyvät. Korkeimmillaan ruokailun jälkeen on ollut 6,8 (kun saisi olla korkeintaan 6,5), mutta yleensä 5,4-6,3. Vauva joutuu kuulema synnyttyä pariksi vuorokaudeksi sokeritarkkailuun (minua jo säälittää se kun joutuvat raukkaa heti pistelemään paljon). Sitten pelottelivat silläkin että tämmöiset sokerivauvat kestävät synnytystä heikommin kun eivät kestä niin hyvin hapenpuutetta. Nämä asiat ovat vaivanneet mieltäni vuorokauden ympäri. Tuntuu että olen jotenkin huono ihminen ja välillä haluaisin peruuttaa koko lapsen saannin. Mites teillä muilla diabeetikoilla on asiaan suhtauduttu ja minkälaisia arvoja teilla on ollut?
Vauvan koostakin sitten tietysti purnataan näitten sokereitten takia. Maha minulla on aikas iso joten kaikki heti olettavat että vauvakin on iso. 36+4 vauvan painoarvio oli 2500g (oli alakäyrällä) joten ei siis pitäisi minkään jättiläisen olla tulossa. Kysyin lääkäriltä mitä hän arvelee vauvan syntymäpainoksi, niin sanoi että jos hän nyt nostaa niin että vauva olisi ollut keskikäyrällä niin arvioitu syntymäpaino olisi noin 3600g. Eli kuvittelisin että ainakaan tuon yli ei menisi kun se jo laittoi arvion reilusti ylöspäin. Kovasti toivon että vauva syntyisi ennen laskettua aikaa. Vähän on supistellut, mutta ne eivät ole olleet kivuliaita. Oikeastaan vointi on ihan hyvä. Liitoskivut vaan vaivaavat ja selkää särkee, mutta ne ovat kestettävissä.
Jaksamista kaikille vielä viime hetkiksi ja tsemppiä sitten itse koitokseen. Ihana käydä lukemassa vauvauutisia.
NuuNuu 37+5
En ole käynyt pitkään aikaan kirjoittelemassa, mutta lukenut olen ahkerasti. Nyt pitäisi olla kaikki vauvaa varten valmiina ja kassikin on jo pakattu. Tosin vielä ei itsestä tunnu että lähtö olisi lähellä, mutta neuvolassa epäilivät ettei kestä laskettuun aikaan asti, joten valmiina ollaan. Vauva on laskeutunut osittain, mutta ei vielä kiinnittynyt kokonaan. Sf mitta oli viikko sitten 31cm ja eilen 29cm. Viikko sitten kohdunkaulaa oli jäljellä 1cm. Neuvolan terkkari valisti minua että ensisynnyttäjillä ensin häviää kohdunkaula ja sitten vasta alkaa avautuminen. Joten luulen että viimeinen sentti häviää nopeasti kun kerta pariin viikkoon oli 2,5cm hävinnyt.
Minuahan on ahdistanut kovasti se sokerien mittailu ja siitä jatkuva paasaus. Minut on peloteltu aika hyväksi siitä mitä lapselle voi käydä yms. Arvot ovat olleet hyvät. Korkeimmillaan ruokailun jälkeen on ollut 6,8 (kun saisi olla korkeintaan 6,5), mutta yleensä 5,4-6,3. Vauva joutuu kuulema synnyttyä pariksi vuorokaudeksi sokeritarkkailuun (minua jo säälittää se kun joutuvat raukkaa heti pistelemään paljon). Sitten pelottelivat silläkin että tämmöiset sokerivauvat kestävät synnytystä heikommin kun eivät kestä niin hyvin hapenpuutetta. Nämä asiat ovat vaivanneet mieltäni vuorokauden ympäri. Tuntuu että olen jotenkin huono ihminen ja välillä haluaisin peruuttaa koko lapsen saannin. Mites teillä muilla diabeetikoilla on asiaan suhtauduttu ja minkälaisia arvoja teilla on ollut?
Vauvan koostakin sitten tietysti purnataan näitten sokereitten takia. Maha minulla on aikas iso joten kaikki heti olettavat että vauvakin on iso. 36+4 vauvan painoarvio oli 2500g (oli alakäyrällä) joten ei siis pitäisi minkään jättiläisen olla tulossa. Kysyin lääkäriltä mitä hän arvelee vauvan syntymäpainoksi, niin sanoi että jos hän nyt nostaa niin että vauva olisi ollut keskikäyrällä niin arvioitu syntymäpaino olisi noin 3600g. Eli kuvittelisin että ainakaan tuon yli ei menisi kun se jo laittoi arvion reilusti ylöspäin. Kovasti toivon että vauva syntyisi ennen laskettua aikaa. Vähän on supistellut, mutta ne eivät ole olleet kivuliaita. Oikeastaan vointi on ihan hyvä. Liitoskivut vaan vaivaavat ja selkää särkee, mutta ne ovat kestettävissä.
Jaksamista kaikille vielä viime hetkiksi ja tsemppiä sitten itse koitokseen. Ihana käydä lukemassa vauvauutisia.
NuuNuu 37+5
Käynnistämisestä/kokoarviosta
Juttelin pelkopolin lääkärini kanssa suunnitelmaa tehdessä käynnistämisestä. Hän sanoi, että mielellään ei käynnistetä etuajassa ilman lääketieteellistä syytä (toksemia ym) koska kokemuksen mukaan niistä päädytään helpommin sektioon. Omalla kohdallani aiemman kirurgin mielipiteestä/arviosta hän sanoi, ettei pitäisi antaa painorajoja koska pääasiassa riippuu vauvan asennosta. Eli jos 3,8 kg on oikeassa asennossa ja tulee sukkulana sieltä tulee helpommin kuin 3,2kg jonka tarjonta on parikin milliä väärä..
Ensi viikolla uusi arvio viikolla 38, siihen asti kolmea ässää!
36+6
Juttelin pelkopolin lääkärini kanssa suunnitelmaa tehdessä käynnistämisestä. Hän sanoi, että mielellään ei käynnistetä etuajassa ilman lääketieteellistä syytä (toksemia ym) koska kokemuksen mukaan niistä päädytään helpommin sektioon. Omalla kohdallani aiemman kirurgin mielipiteestä/arviosta hän sanoi, ettei pitäisi antaa painorajoja koska pääasiassa riippuu vauvan asennosta. Eli jos 3,8 kg on oikeassa asennossa ja tulee sukkulana sieltä tulee helpommin kuin 3,2kg jonka tarjonta on parikin milliä väärä..
Ensi viikolla uusi arvio viikolla 38, siihen asti kolmea ässää!
36+6:flower: :flower: :flower:
Meillä on kotona näin aamuisin tosi "raikasta", lämpöjä pikkuista vaille 30 astetta sisällä ja ulkona. Esikoinen tuossa vaippasillaan viipottaa, numeroa liian pienet Muumi-KUMISAAPPAAT jalassa :wave:
Eilisen siivousrupeaman jälkeen en meinannut enää omin voimin jaksaa illalla yläkertaan kiivetä, pakotti lonkkia ja jalkoja niin paljon ja voimat oli lopussa. Yön nukuin hyvin, mutta pissille piti herätä 5 kertaa. Nyt mietin mitähän tekis, on rajallisista ruumiinvoimista huolimatta tarve jotain touhuta...Kiva olis leipoa joku kahvikakku vaikka, mutta arvatkaa miten käy keittiön lämpötilan kun uunin laittaa päälle!? Tulee liian hiki :xmas:
Oletteko muut mahakkaat alkaneet kompastella? Minä lyön varpaani joka kulmaan ja kompastun tytön tavaroihin jotka yleensä lojuu lattialla. Maha rajoittaa näkökenttää jalkaterien suuntaan :| Ja alavatsaan sattuu aikalailla, milloin jalka johonkin töksähtää.
Meillä on kotona näin aamuisin tosi "raikasta", lämpöjä pikkuista vaille 30 astetta sisällä ja ulkona. Esikoinen tuossa vaippasillaan viipottaa, numeroa liian pienet Muumi-KUMISAAPPAAT jalassa :wave:
Eilisen siivousrupeaman jälkeen en meinannut enää omin voimin jaksaa illalla yläkertaan kiivetä, pakotti lonkkia ja jalkoja niin paljon ja voimat oli lopussa. Yön nukuin hyvin, mutta pissille piti herätä 5 kertaa. Nyt mietin mitähän tekis, on rajallisista ruumiinvoimista huolimatta tarve jotain touhuta...Kiva olis leipoa joku kahvikakku vaikka, mutta arvatkaa miten käy keittiön lämpötilan kun uunin laittaa päälle!? Tulee liian hiki :xmas:
Oletteko muut mahakkaat alkaneet kompastella? Minä lyön varpaani joka kulmaan ja kompastun tytön tavaroihin jotka yleensä lojuu lattialla. Maha rajoittaa näkökenttää jalkaterien suuntaan :| Ja alavatsaan sattuu aikalailla, milloin jalka johonkin töksähtää.
zamppa
Laluz, kompastelua tapahtuu aina välillä tällä suunnalla. Outoa kun ei omia varpaita nää ilman pientä kumartelua ja tuntuu että vatsa osuu aina milloin mihinkin seinään tai sohvaan ennen kuin itse edes tajuaa olevansa liian lähellä
Sitä pitäs varmaan lähteä shoppailemaan imetysliivejä, ois varmaan hyvä olla edes yhdet valmiikis hankittuna että saapi sitten sairaalaankin mukaan. Aluksi tuntui että rinnat turpos parilla koolla mutta nyt taas toisinpäin... alkanut tuntumaan siltä että yhdet liivit jotka alussa hankin ovatkin nyt kamalan isot. Että minkäköhän koon imetysliivit sitä uskaltais ostaa?
Sitä pitäs varmaan lähteä shoppailemaan imetysliivejä, ois varmaan hyvä olla edes yhdet valmiikis hankittuna että saapi sitten sairaalaankin mukaan. Aluksi tuntui että rinnat turpos parilla koolla mutta nyt taas toisinpäin... alkanut tuntumaan siltä että yhdet liivit jotka alussa hankin ovatkin nyt kamalan isot. Että minkäköhän koon imetysliivit sitä uskaltais ostaa?
villikissa
onnittelut kaikille, jotka ovat jo saaneet nyytit kainaloon :heart:
täällä vielä odotellaan...huokaus! masu painaa ja kaiken huipuksi iski jonkin sortin kesäflunssa, nuha ja kurkku kipeä. Kuin ei olo muutenkaan olisi tarpeeksi huono. Vauva myllää masussa, mutta ei supistele ei. Ihmiset soittelee jo nyt, että eikö ole vieläkään syntynyt ja ai oot vielä kotona... :kieh: .
Mullakin on masu kasvanut kokoajan yläkäyrällä ja oon saanut kuulla kauhean kokoisesta mahasta. Ilmeisesti kun on raskaana, on vapaata riistaa kaiklle arvostelulle. :/
mutta mukavaa päivää kaikille ja voimia! (lopetan ettei mene ihan valitukseksi koko viesti )
-Villikissa 38+0
täällä vielä odotellaan...huokaus! masu painaa ja kaiken huipuksi iski jonkin sortin kesäflunssa, nuha ja kurkku kipeä. Kuin ei olo muutenkaan olisi tarpeeksi huono. Vauva myllää masussa, mutta ei supistele ei. Ihmiset soittelee jo nyt, että eikö ole vieläkään syntynyt ja ai oot vielä kotona... :kieh: .
Mullakin on masu kasvanut kokoajan yläkäyrällä ja oon saanut kuulla kauhean kokoisesta mahasta. Ilmeisesti kun on raskaana, on vapaata riistaa kaiklle arvostelulle. :/
mutta mukavaa päivää kaikille ja voimia! (lopetan ettei mene ihan valitukseksi koko viesti
)-Villikissa 38+0
zamppa
Tuli tälläinen (tyhmä) kysymys mieleen, että huomaako vessassa käynnin yhteydessä jos vedet menee vai voiko asia mennä siinä sivussa huomaamatta? Jos joku kokeneimmista osaisi vaikka vastata...
Kyllä täälläkin tosiaan sais syntyä vauveli jo. Kun rv 21 odotti, että vauva syntyy suunnileen mikä hetki tahansa, niin nyt tuntuu, että oltais jo yliajalla. Toisaalta nyt nautin siitä, että piiiitkästä aikaa voin shoppailla, tavata kavereita, käydä kävelemässä ja siivota. Tosin siivoaminen ei ookaan niin hauskaa kuin muistin sohvalla makoillessa :kieh: .
Mahan koon kommentoiminen näyttää tosiaan olevan yleistä riistaa. Mulla on pieni maha ja sitä jaksetaan ihmetellä. Koskaan ei varmaankaan oo hyvä :/ ...
Villikissalle pikaista paranemista! Mulla oli flunssa pari viikkoa sitten ja se ei tosiaan ollut kivaa, kun olo muutenkin alkaa jo olla raskas.
Tiki rv 37+3
Mahan koon kommentoiminen näyttää tosiaan olevan yleistä riistaa. Mulla on pieni maha ja sitä jaksetaan ihmetellä. Koskaan ei varmaankaan oo hyvä :/ ...
Villikissalle pikaista paranemista! Mulla oli flunssa pari viikkoa sitten ja se ei tosiaan ollut kivaa, kun olo muutenkin alkaa jo olla raskas.
Tiki rv 37+3
zamppa
Tiki, kiitos mutta tais tulla paranemisen toivottelut väärälle henkilölle, ei täällä kärsitä flunssasta =) .
hei itsellä ruokavalio hoitoinen raskausajandiabetes täällä meilläpäin rajat ovat ruuan jälkeen(1h)7.5 ja ennen ruokaa pitäis sokereiden olla alle 5.8 nyt ku vko38 lähestyy saan lopettaa mittailun vaik alusta asti heitellyt satunnaisestii yli raja arvojen. tuntuu ettei ketään edes kiinnosta tulokset enkä ole joutunut ku kerran käymään sokeripolilla, nyt ei edes vauvaa ennustettu isoksi vaan päinvastoin ja kun huonosta olosta soittanut toteavat vain ettei haittaa jos sillointällöin heittoja arvoissa, ja kuulemma juuri ruokailun jälkeiset arvot kasvattaa vauvaa jos ovat korkeat, näin tampereen seudulla, et älähän hulehdi sen suhteen
omaa napaa: viime yö tuli nukuttua piiitkästä aikaa eikä kipeitiä supistuksia enää että se siitä ei taida tämä vaavi ennen aikojaan sitten tulla vaik niin toivoin jo.ja onnea tuoreille äideille
sahei 37+4
omaa napaa: viime yö tuli nukuttua piiitkästä aikaa eikä kipeitiä supistuksia enää että se siitä ei taida tämä vaavi ennen aikojaan sitten tulla vaik niin toivoin jo.ja onnea tuoreille äideille
sahei 37+4
Kuule,mun täytyy sanoa,että kolmannen lapsen tullessa maailmaan vedet meni "huomaamattomasti"........tai no,olin aika peloissani ja ehken halunnut alitajuntaisesti uskoa,että vauva jo tulisi.Viikkoja oli 36 ja risat ja mies työmatkalla ja olin yksin kahden ihan pienen kanssa kotona.Limatulpan muistan nähneeni pöntössä noin klo 17 ja siitä asti ravasin vessassa molemmilla asioilla KOKO AJAN ja ehkä kaksi kertaa vaihdoin alushousut kun kostuivat.Mutta ei ollut sellainen tunne,että vedet olisivat menneet.Kun sairaalaan saavuin,aloin heti ponnistamaan,mutta lapisvettä ei tullut yhtään,joten jälkeenpäin kysyin,mihin ne vedet oikein "katosivat"?????Lääkäri naureskeli,että kyllä ne on jo kotona menneet...
Kassu
Kassu
Pauzi
Jotenkin sitä alkaa itsekin jo haaveilla siitä että nyytin saisi kainaloon kun on jo kolme vauvaa meidän pinosta syntynyt. Miten sitä maltaa odottaa, aika menee niin hitaasti jos vain odottaa ja haaveilee, miten te muut saatte ajatukset välillä pois vauvasta ja synnytyksestä ja siitä odottamisesta?
Mulla on jotenkin ihan outoja fiiliksiä nykyään. Ensinnäkin vielä kuukausi sitten mua väsytti aivan armottomasti koko ajan, nyt en pysty nukkumaan päiväunia, enkä meinaa öisin saada unta. Pyörin vielä kahden aikaan hereillä ja uni ei vain tule vaikka kuinka väsyttää. Samaten tuntuu että olen yhtäkkiä herkistynyt kaikelle, tunteet ovat aivan pinnassa, itkettää, naurattaa, masentaa... Eilenkin sain itkukohtauksen kun esikoinen on mummin ja papan kanssa mökillä ollessaan onkinut ensimmäisen kalansa, ja minä en nyt ollut sitä näkemässä. Paha mieli ja itkuhan siitä tuli (ja tulee vieläkin jos ajattelen asiaa). Miten tätä tunteiden vuoristorataa pitäisi kestää vielä pitkäänkin?
Kauheasti vaivoja ei minulla kyllä ole. Närästys on laantunut (vaikka vauva/maha ei ole edes laskeutunut), ummetus loppui kun lopetin raudan syömisen, selkäsärkykin on lähtenyt. Ainoat vaivat ovat tavallista kipeämpi häpyluu, sen kanssa saa oikeasti olla varovainen, vähänkin huolimaton liike nii itku tulee kun niin paljon sattuu, ja ne kummalliset isot kivut mitä vielä toisinaan mulle tulee, ja joiden takia kävin siellä äippäpolila.
Hemu2: Älä välitä niistä vauvan/mahan kokoon suuntautuvista kommenteista, eihän se koskaan ole hyvä. Minä täällä itkeskelen kun äippäpolilla arvioivat rv 36+3 vauvan kooksi 2,6kg ja lääkäri tuumasi vain että voi miten pieni. Minä itse olin syntyessäni hieman alle 3kg, ja oma esikoiseni oli syntyessään 3280g, joten kuuluisiko tämän tulokkaan olla sitten jotenkin helvetin paljon suurempi?! Olenko nyt tehnyt jotain ratkaisevasti väärin kun vaiva on "noin pieni"? Tunnen itseni välillä nyt jo huonoksi äidiksi... Mutta minkä ihmeen sitä voi lapsensa tai mahansa koolle?! |O Olen yrittänyt olla välittämättä asiasta, mutta kun se tuntu muille olevan niin helvetin tärkeä ja iso asia. Ärsyttää.
Minä jäänkin viikonlopuksi yksin kotiin, kun mies lähtee poikaa hakemaan mökiltä ja haluaisi jäädä sinne viikonlopuksi ravustamaan. Johan se olisi kohtalon ivaa jos tämä vauva päättäisi viikonloppuna syntyä kun ei mitään merkkejä mistään ole vielä antanut...
Mukavaa loppuviikkoa kaikille ja jaksamisia näiden vaivojen kanssa!
Pauzi ja papunen 37+3