Heipsan pitkästä aikaa!!!! =)
:hug: ensinnäkin Leppikselle, ja raitikselle menetyksestä :'(
Jouduin tänää itsekkin siihen tilanteeseen että hyvä ystäväni kertoi rakenneultran jälkeen että heidän vauvansa on niin pahoin sairas ettei raskauden jatkaminen välttämättä ole enää mahdollista.... :´( Tuollainen on aivan kamalaa, eikä tiedä miten toista voisi yhtään lohduttaa tai auttaa tuossa tilanteessa... Ja tottakai samalla vielä omaan päähän hiipii pelko omasta raskaudesta ja muistutus siitä että kaikki ei todellakaan mene aina niinkuin toivoisi....
Ahdistus vauva/lapsen sairaudesta/vammasta on kokoajan taka-ajatuksissa, mutta olen yrittänyt takoa itselle päähän että turha sitä on etukäteen miettiä, MUTTA tämä saa kyllä taas huolen nousemaan. Meillä nimittäin esikoinen syntyi huonokuntoisena ja hänellä todettiin syntymän jäälkeinen aivoverenvuoto... Vuoto oli lievä, mutta alussa oireet pelottivat ja jouduimme käymään läpi myös sen vaihtoehdon, että lapsemme voi saada pysyvän vamman. Nyt kotona kuitenkin terve, touhukas tyttö, josta jaksan olla kiitollinen jokaikisenä päivänä :heart:
Mutta jospa jätän synkistelyt hetkeksi ja onnittelen kaikkia hyviä ultrakuulumisia saaneille!!! :flower: (Toivottavasti en lisää tuolla aiemmalla huolehtimisella, täällä joukko ahdisusta! Suurinosa raskauksista kuitenkin etenee normaalisti ja ongelmat ovat onneksi harvinaisia
)
Joku kyseli
kertomisesta. Itse olen kertont aikalailla tärkeimmille ja viimeviikolla sanoin myös pomolle. Mua ahisti joka päivä kasvava masukumpu, joten ajattelin että parempi kertoa kuin miettiä milloin se huomaa
Pomo otti asian ainakin päällisin puolin hyvin ja suunnitteli jo sijaista ym!!!
Ootteko saanut noita seulan verituloksia kotiin? (ei ehkä pitäisi kysellä kun saan taas isomman ahistuksen ennen np- ultraa) MUTTA kun mua vaivaa nuo arvot? Mulla se hGC- juttu oli 105 ja googlesta löysin raja arvoksi n.80 ja siitä se hiljan alkaisi laskea? Suuri luku voi viitata kehitys häiriöön? Eli onkohan tuo merkittävästi poikkeava ja pitäisikö jo ihan oikeasti huolestua? S-PAPPA oli n.800+ jotain.
Luin muuten jostain että alkuaraskaus(etenkin) saa naiset huoletumaan ja huolehtimaan erinäisistä asioista. sen vuoksi kenties täälläkin monella on kova huoli raskauden etenemisestä ja vauvan voinnista. Ekassa raskaudessa en osannut näin huolehtia kun kaikki oli niin uutta, eikä oikeastaan edes tiennyt kaikesta mitä edessä voi olla, tieo todellakin lisää tuskaa...!
Ainakun alkaa kirjoittaa niin unohtuu mitä piti kommentoida, joten anteeksi oman napainen juttu... :ashamed:
Viola ja Papunen 11+0