Huh huh. Sain silitettyä ison kasan pyykkiä, lakanoiden mankelointi jää kyllä huomiseen. Selkää särkee ja kivoja supistuksia tuli pitkin siittelyä.
Raskaanaoleminen.. mulla aika neutraalit tuntemukset, ihan ok tämä aika on menny, mutta mitenkään kauheeta ikävä tätä vatsaa ei varmaankaan tule - ehkä enemmän tulee ikävä sitten vauvaa ja sitä että vauva oli siellä, siis esim. tytöstä tuli semmonen joku haikeus, kun kuukausia tuli ikää tytölle, että voi kun olis tajunnu sillon sitä ja tätä kun toinen oli masussa, ja siellä tyttö ei enää koskaan ole.. ääh, en tiedä osaanko selittää.
Tällä hetkellä fiilikset on vaan odottavalla kannalla ja mieluiten hyppäisin koko synnytyksen yli siihen, kun ollaan taas kotona. Kiirus ei synnyttämään ole, varmaan sitten jos menee sen 4 viikkoa tästä eteenpäin niin sitten on jo toinen ajatus, mutta kaipa sitä sitten saakin olla jo, kun on 40 vkoa koossa =)
Mitenköhän "meidän" pienet tytöt ja pojat voivat, kun ei ole nyt kuulunut mitään? Anni ja Annika mitähän kuuluu, onkohan Anni päässy jo kotiin? :heart:
Niin ja noista painokuvioista, jännä että toisilla on huoli liian isoista vauvoista, kun mä taas toivosin että tämä olisi sen kolme kiloa nyt sitten, kun esikoisesta ensimmäiset pari kk meni kauheella stressillä siitä, että tyttö kasvaisi (lähinnä neuvola oli kannustava ja tyytyväinen, mutta esim, mun äiti painosti koko ajan antamaan korviketta ja valitti että pidän tytön nälässä kun toinen kasvoi miinus-käyrillä...) Nyt viisastuneena en kyllä vastaa äidin puheluihinkaan, jos alkaa yhtään samanlainen valitus ja painostus.
Jaaha, pitänee lähteä unten maille, JOS vaikka sattus saamaan unen päästä kiinni... taidan joutua ottamaan ihan särkylääkettäkin tähän hätään.
Raskaanaoleminen.. mulla aika neutraalit tuntemukset, ihan ok tämä aika on menny, mutta mitenkään kauheeta ikävä tätä vatsaa ei varmaankaan tule - ehkä enemmän tulee ikävä sitten vauvaa ja sitä että vauva oli siellä, siis esim. tytöstä tuli semmonen joku haikeus, kun kuukausia tuli ikää tytölle, että voi kun olis tajunnu sillon sitä ja tätä kun toinen oli masussa, ja siellä tyttö ei enää koskaan ole.. ääh, en tiedä osaanko selittää.
Tällä hetkellä fiilikset on vaan odottavalla kannalla ja mieluiten hyppäisin koko synnytyksen yli siihen, kun ollaan taas kotona. Kiirus ei synnyttämään ole, varmaan sitten jos menee sen 4 viikkoa tästä eteenpäin niin sitten on jo toinen ajatus, mutta kaipa sitä sitten saakin olla jo, kun on 40 vkoa koossa =)
Mitenköhän "meidän" pienet tytöt ja pojat voivat, kun ei ole nyt kuulunut mitään? Anni ja Annika mitähän kuuluu, onkohan Anni päässy jo kotiin? :heart:
Niin ja noista painokuvioista, jännä että toisilla on huoli liian isoista vauvoista, kun mä taas toivosin että tämä olisi sen kolme kiloa nyt sitten, kun esikoisesta ensimmäiset pari kk meni kauheella stressillä siitä, että tyttö kasvaisi (lähinnä neuvola oli kannustava ja tyytyväinen, mutta esim, mun äiti painosti koko ajan antamaan korviketta ja valitti että pidän tytön nälässä kun toinen kasvoi miinus-käyrillä...) Nyt viisastuneena en kyllä vastaa äidin puheluihinkaan, jos alkaa yhtään samanlainen valitus ja painostus.
Jaaha, pitänee lähteä unten maille, JOS vaikka sattus saamaan unen päästä kiinni... taidan joutua ottamaan ihan särkylääkettäkin tähän hätään.