Elätkö kotikuri-suhteessa

Ei piiskan saamisella useinkaan ole mitään tekemistä sadomasokismin kanssa. Ensinnäkin puhtaassa kotikurissa sen tulokset (eli parempi käytös) on se mitä halutaan, ei varsinaisesti itse piiskaaminen.

Toisekseen erittäin monille alistuminen/alistaminen sekä erilaiset piiskaamiseen liitettävät rutiinit on se tavoiteltava juttu, ei kipu joka koetaan yleensä pelkästään inhottavaksi (ns. välttämättömäksi pahaksi).

Bondage-Discipline-Domination-Submission-Sadism-Masochism, tosiaan BDSM lyhenteenä sisältää melkoisen kirjon erilaisia elämänmuotoja. Psykologit ja sairausluokittelijat tosin ovat menneinä aikoina keskittyneet lähinnä tuohon sado-masokismiin käsitteenä.
Kuten ylempänä totesin, yksi keskeisiä asoita on mielestäni tuo vallan luovuttaminen ja ottaminen, "power-exchange", joka voi olla lyhytaikaista tai pysyvää tai kaikkea siltä väliltä, parista riippuen. Eikä kyseessä aina ole myöskään seksuaalinen "leikki"; vaan tavoitteena on vahva emotionaalinen vapautuminen, "katharsis" tai "sub-/domspace". Esim. Roy Baumeister on tutkinut paljon juuri tuota kontrollin, identiteetin ja niiden menettämisen merkitystä.

Mutta tärkeintä on, että mitä tahansa tehdäänkin, osapuolet ovat omasta tahdostaan siinä mukana. Pakottaminen ei kuulu tähän.

 

Ns. perinteinen piiskaaminen (jos se on vain sitä) ei minun ja monen muun mielestä ole BDSM:ää.

BDSM on enemmän osastoa nahkavaatteet, suukapulat, nänninipistimet, käsiraudat jne.

 

[QUOTE="jep";30144985]Tai kuinka huono, jos sitä ei pyydä, vaikka haluaisikin? Olisi ankeaa elämää ja seksi kuivaa ilman.. Alistujaltahan nimenomaan vaaditaan sitä hyvää itsetuntoa, vapaaehtoistahan se on täysin, pakottamisen ja vasten tahtoa alistamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, joissa huonolla itsetunnolla onkin osaa kenties.[/QUOTE]

Eihän aloituksessa puhuta seksin yhteydessä tapahtuvasta piiskaamisesta, vaan rangaistuksena saatavasta. Jos oma käytös ahdistaa normaali itsetunnolla varustettu ihminen yrittää muuttaa käytöstään omilla ehdoillaan eikä alistuen jonkun piiskattavaksi. Tommonen alistuminen kuulostaa mun korviini juurikin kynnysmaton touhulta jolla ei ole omaa tahtoa eikä itsetuntoa.

 

Eihän aloituksessa puhuta seksin yhteydessä tapahtuvasta piiskaamisesta, vaan rangaistuksena saatavasta. Jos oma käytös ahdistaa normaali itsetunnolla varustettu ihminen yrittää muuttaa käytöstään omilla ehdoillaan eikä alistuen jonkun piiskattavaksi. Tommonen alistuminen kuulostaa mun korviini juurikin kynnysmaton touhulta jolla ei ole omaa tahtoa eikä itsetuntoa.

Et vaan ole ymmärtänyt, mistä asiassa on kyse. Ensin sitä käytöstä yritetään muuttaa oma-aloitteisesti, mutta jo se ei onnistu, niin sitten pyydetään vapaaehtoiseti jotakuta antamaan piiskaa. Usein ne asiat mistä piiskaa tulee on myös määritelty tarkkaan hyvässä yhteisymmärryksessä.

Pikemminkin se on oire tahdottomuudesta ja huonosta itsetunnosta jos jää kieriskelemään niihin ongelmiinsa eikä pyri tekemään nille mitään, kun ensimmäiset yritykset ovat epäonnistuneet.

Muilta osin kuin piiskakurin osalta piiskattavan ja piiskaajan suhde on kotikurissa tyypillisesti ihan "normaali".

Minusta se nimenomaan vaatii hyvää itsetuntoa ja päämäärätietoisuutta, että menee jonkun luokse (varsinkin jos ottaa yhteyttä vieraaseen ihmiseen) ja selittää tarpeensa ja pyytää antamaan piiskaa. Ei se ihan helpolla onnistu useimmilta.

 

Eihän aloituksessa puhuta seksin yhteydessä tapahtuvasta piiskaamisesta, vaan rangaistuksena saatavasta. Jos oma käytös ahdistaa normaali itsetunnolla varustettu ihminen yrittää muuttaa käytöstään omilla ehdoillaan eikä alistuen jonkun piiskattavaksi. Tommonen alistuminen kuulostaa mun korviini juurikin kynnysmaton touhulta jolla ei ole omaa tahtoa eikä itsetuntoa.

Entä jos laihduttaja pyytää puolisoa, että älä sitten anna mun ostaa enempää suklaata? Itsetunnoton kynnysmatto? Vapaaehtoinen alistuminen vaatii nimenomaan todella paljon rohkeutta ja itsetuntoa. Jos pyydän miestäni piiskaamaan minua siksi, että olen tehnyt jotakin väärää, niin missä kohti tässä tapahtuu kynnysmattoilu? Minähän siinä esitän vaateen, jonka mies toteuttaa.

Me elämme ihan kunnon bdsm-henkisessä suhteessa, jossa nämä mainitut nahkavaatteet ja nänninipistimetkin ovat läsnä, ja silti olemme ehdottoman tasa-arvoisia ja kumpikaan ei ole kynnysmatto tai edes alistettu sanan oikeassa mielessä, vaikka mies saa tehdä minulle ihan mitä haluaa ihan milloin vain ja käskyttää mielensä mukaan. Minä tottelen vapaaehtoisesti ja kyseessä on loppujen lopuksi vain illuusio miehen ehdottomasta vallankäytöstä.

 

[QUOTE="jep";30154018]Entä jos laihduttaja pyytää puolisoa, että älä sitten anna mun ostaa enempää suklaata? Itsetunnoton kynnysmatto? Vapaaehtoinen alistuminen vaatii nimenomaan todella paljon rohkeutta ja itsetuntoa. Jos pyydän miestäni piiskaamaan minua siksi, että olen tehnyt jotakin väärää, niin missä kohti tässä tapahtuu kynnysmattoilu? Minähän siinä esitän vaateen, jonka mies toteuttaa.

Me elämme ihan kunnon bdsm-henkisessä suhteessa, jossa nämä mainitut nahkavaatteet ja nänninipistimetkin ovat läsnä, ja silti olemme ehdottoman tasa-arvoisia ja kumpikaan ei ole kynnysmatto tai edes alistettu sanan oikeassa mielessä, vaikka mies saa tehdä minulle ihan mitä haluaa ihan milloin vain ja käskyttää mielensä mukaan. Minä tottelen vapaaehtoisesti ja kyseessä on loppujen lopuksi vain illuusio miehen ehdottomasta vallankäytöstä.[/QUOTE]

Miksei laihduttaja tee päätöstä että en osta suklaata perkele, vaan vierittää vastuun puolisolle? Asiahan ei ole mustavalkoinen, ei ole vain vaihtoehtoja kynnysmatto tai terässelkäranka. Esimerkissäsi minusta vaaka kallistuu kuitenkin lievästi kynnysmaton puolelle.

Jos pyydät miestäsi piiskaamaan sua niin minusta ulkoistat vastuun omasta elämästäsi ja tekemisistäsi iteltäsi miehellesi todella radikaalisti. Sanot ettei valtasuhde ole todellinen, mutta mitä tapahtuu jos haluat esim. lähteä kaveriesi kanssa ulos ja miehesi sanoo ei käy?

 

Sanot ettei valtasuhde ole todellinen, mutta mitä tapahtuu jos haluat esim. lähteä kaveriesi kanssa ulos ja miehesi sanoo ei käy?

Lähden kaverin kanssa ulos? Ehkä jopa annan kuulua äkäisen mielipiteeni miehelle siitä, että tuollaisiin asioihin ei ole puuttumusta. Jos miehellä on hyvä peruste siihen, että ei pitäisi lähteä, niin sitten eri asia ja tottelen kiltisti. En näe mitään syytä alistua mielivaltaiselle ja ajattelemattomalle masterille, joka ei välittäisi siitä mikä on minulle parasta. Meillä on kai tällainen paska parisuhde, jossa vastuu kannetaan yhdessä ja mies tukee minua vaikeissa asioissa, niin ei tarvitsekaan yrittää pärjätä yksin tai olla aina niin vahva ja määrätietoinen ja minä olen osaltani myös se peruskallio johon mieheni voi nojata.

 

[QUOTE="jep";30154089]Lähden kaverin kanssa ulos? Ehkä jopa annan kuulua äkäisen mielipiteeni miehelle siitä, että tuollaisiin asioihin ei ole puuttumusta. Jos miehellä on hyvä peruste siihen, että ei pitäisi lähteä, niin sitten eri asia ja tottelen kiltisti. En näe mitään syytä alistua mielivaltaiselle ja ajattelemattomalle masterille, joka ei välittäisi siitä mikä on minulle parasta. Meillä on kai tällainen paska parisuhde, jossa vastuu kannetaan yhdessä ja mies tukee minua vaikeissa asioissa, niin ei tarvitsekaan yrittää pärjätä yksin tai olla aina niin vahva ja määrätietoinen ja minä olen osaltani myös se peruskallio johon mieheni voi nojata.[/QUOTE]

Ok, olen iloinen puolestasi ettet ole totaalinen kynnysmatto etkä alistu miehesi tahtoon täydellisesti. Tuo vaan ei oo sitä täydellistä alistumista mitä mainostit aiemmassa viestissäsi.

 

Ok, olen iloinen puolestasi ettet ole totaalinen kynnysmatto etkä alistu miehesi tahtoon täydellisesti. Tuo vaan ei oo sitä täydellistä alistumista mitä mainostit aiemmassa viestissäsi.

Ei mitään täydellistä alistumista tai kynnysmattoutta ole olemassa kuin jossain perheväkivaltasuhteissa tai sitten muslimikulttuureissa, missä nainen on pienestä pitäen kasvatettu siihen ajatteluun (ja myös maan laki ehkä pakottaa naisen siihen).

Kotikurisuhteessa (ei-seksuaalinen) toinen voi saada piiskaa vaikka siitä jos ei kirjoita gradua tarpeeksi ahkerasti tai tiuskii toisille ihmisille. Eli siis käyttäytymisestä jonka hän itsekin ymmärtää typeräksi. Mutta jos piiskan antaja ryhtyy asiattoman pomottelun tielle, niin ei sellaista katsella ja suhdekin voi olla kohta entinen.

 

Ok, olen iloinen puolestasi ettet ole totaalinen kynnysmatto etkä alistu miehesi tahtoon täydellisesti. Tuo vaan ei oo sitä täydellistä alistumista mitä mainostit aiemmassa viestissäsi.

En minä ole mielestäni ollenkaan kynnysmatto, pikemminkin minä olen meidän perheessä se, joka päättää. Meillä ei ole koskaan tullut tuollaista tilannetta kun mieheni tietää kyllä mikä on järkevä tapa toimia ja siksi hänelle olenkin itseni luovuttanut. Annan kyllä lyödä kipeästi, polttaa, naida mihin ruumiinaukkoon suinkin haluaa ihan millä vain ja ihan milloin vain, käskeä tekemään miltei mitä vaan, annan kusta päälleni jos niin haluaa tehdä ja niin edelleen, mutta mitä iloa mieheni tästä valtaleikistä saisi jos minä olisin vain tahdoton ameba? Ja mitä iloa minä siitä saisin, jos tämä olisikin pakkopullaa tai en saisi kokea minua miellyttäviä asioita? Mies päättää jossain määrin siitä mitä teen, mitä syön, miten pukeudun, miten puhun hänelle ja niin edelleen, mutta edelleenkin se olen silti minä, joka siitä suurimman ilon taitaa saada ja minulla on aivan täysi vapaus jättää tekemättä edellä mainittuja asioita, joskus teen niin rangaistuksen toivossa, joskus siksi että 24/7 leikki ei vain aina onnistu tai ole järkevää ja on pitkiä yhdessä sovittuja kausia kun meillä ei ole tätä päällänsä ollenkaan ja emme tee mitään tuollaista. Kaikki pelisäännöt ovat yhteisiä ja rajat yhdessä määriteltyjä ja turvasanakin on rajuimpia leikkejä varten.

 

[QUOTE="jep";30154151]En minä ole mielestäni ollenkaan kynnysmatto, pikemminkin minä olen meidän perheessä se, joka päättää. Meillä ei ole koskaan tullut tuollaista tilannetta kun mieheni tietää kyllä mikä on järkevä tapa toimia ja siksi hänelle olenkin itseni luovuttanut. Annan kyllä lyödä kipeästi, polttaa, naida mihin ruumiinaukkoon suinkin haluaa ihan millä vain ja ihan milloin vain, käskeä tekemään miltei mitä vaan, annan kusta päälleni jos niin haluaa tehdä ja niin edelleen, mutta mitä iloa mieheni tästä valtaleikistä saisi jos minä olisin vain tahdoton ameba? Ja mitä iloa minä siitä saisin, jos tämä olisikin pakkopullaa tai en saisi kokea minua miellyttäviä asioita? Mies päättää jossain määrin siitä mitä teen, mitä syön, miten pukeudun, miten puhun hänelle ja niin edelleen, mutta edelleenkin se olen silti minä, joka siitä suurimman ilon taitaa saada ja minulla on aivan täysi vapaus jättää tekemättä edellä mainittuja asioita, joskus teen niin rangaistuksen toivossa, joskus siksi että 24/7 leikki ei vain aina onnistu tai ole järkevää ja on pitkiä yhdessä sovittuja kausia kun meillä ei ole tätä päällänsä ollenkaan ja emme tee mitään tuollaista. Kaikki pelisäännöt ovat yhteisiä ja rajat yhdessä määriteltyjä ja turvasanakin on rajuimpia leikkejä varten.[/QUOTE]

Sori, mutta noilla kuvauksilla sä oot minusta kynnysmatto, jolla ei ole valtaa oman elämänsä oleellisiin asioihin. Jos nimittäin oma ruumiillinen koskemattomuus ei ole omissa käsissä niin kaikki muu päätösvalta on merkityksetöntä. Näin mä koen elämän.

 

Sori, mutta noilla kuvauksilla sä oot minusta kynnysmatto, jolla ei ole valtaa oman elämänsä oleellisiin asioihin. Jos nimittäin oma ruumiillinen koskemattomuus ei ole omissa käsissä niin kaikki muu päätösvalta on merkityksetöntä. Näin mä koen elämän.

Mutta kun minä haluan että minulle tehdään näitä asioita ja kiihotun siitä, toisin kuin vaniljaseksistä, josta en saa mitään irti. Ja minä olen ollut päättäväinen ja hankkinut sellaisen miehen jota rakastan, joka tähän pystyy ja osaa ja olen häntä pyytänyt tähän mukaan. Ja koskavainhan voisin sanoa turvasanan, että lopettaa. Ihan samanlainen koskemattomuus minulla on kuin kellä tahansa muullakin. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Se ei olisi sitä jos mies ei lopettaisi sillä sekunnilla kuin pyydän tai ryhtyisi tähän jos tietäisi, että en halua.

Minulla taitaa jopa olla tavallista enemmän valtaa siihen mitä minulle tehdään ja ei, harvatpa näin tarkkaan ovat asiaa puolisolleen määritelleetkään ja harvalla on ehdotonta varmuutta siitäkään, että hommat loppuvat aivan heti sillä sekunnilla kun sitä pyytää. Ja järjestely myös loppuu heti kun toinen sitä haluaa.

 

Sori, mutta noilla kuvauksilla sä oot minusta kynnysmatto, jolla ei ole valtaa oman elämänsä oleellisiin asioihin. Jos nimittäin oma ruumiillinen koskemattomuus ei ole omissa käsissä niin kaikki muu päätösvalta on merkityksetöntä. Näin mä koen elämän.

Et siis vieläkään tajunnut mitä sinulle selitetään. Sekä kotikuri- että bdsm-suhteessa toisella nimenomaan on oikeus lopettaa suhde, lähteä piiskausta karkuun tms. jos piiskan antaja yrittää väärinkäyttää suhdetta. Mitään sellaista, että ei olisi valtaa oman elämänsä oleellisiin asioihin tai ei omaisi halutessaan ruumiillista koskemattomuutta EI SIIS OLE OLEMASSA.

 

Sori, mutta noilla kuvauksilla sä oot minusta kynnysmatto, jolla ei ole valtaa oman elämänsä oleellisiin asioihin. Jos nimittäin oma ruumiillinen koskemattomuus ei ole omissa käsissä niin kaikki muu päätösvalta on merkityksetöntä. Näin mä koen elämän.

Useampikin korkean tason poliitikkokin on näitä asioita harrastellut, ja jäänyt kiinni, vaikea kuvitella, että hekin ovat pelkkiä kynnysmattoja.. Ammattidominoiden asiakkainakin on paljon silmäätekeviä ja menestyviä ihmisiä.

 

Et siis vieläkään tajunnut mitä sinulle selitetään. Sekä kotikuri- että bdsm-suhteessa toisella nimenomaan on oikeus lopettaa suhde, lähteä piiskausta karkuun tms. jos piiskan antaja yrittää väärinkäyttää suhdetta. Mitään sellaista, että ei olisi valtaa oman elämänsä oleellisiin asioihin tai ei omaisi halutessaan ruumiillista koskemattomuutta EI SIIS OLE OLEMASSA.

Mulla on sulle uutinen. En varmaan koskaan tule tajuamaankaan tätä. Mun silmissäni tuo näyttää laillistetulta väkivallalta, mutta toisaalta mä en omaa pätkääkään sadistisia tai masokistisia piirteitä.

 

Mulla on sulle uutinen. En varmaan koskaan tule tajuamaankaan tätä. Mun silmissäni tuo näyttää laillistetulta väkivallalta, mutta toisaalta mä en omaa pätkääkään sadistisia tai masokistisia piirteitä.

Miten nautinnon tuottaminen rakkaalle ihmiselle voi olla väkivaltaa? Miten se, että saan orgasmin siitä kun kunnolla piiskataan eroaa siitä kun mies antaa suuseksiä? Molemmissa tapauksissa olen aloillani vastaanottavana osapuolena, koen oloni hyväksi ja turvalliseksi ja ensin mainitussa kiihotunkin kunnolla ja koen voimakasta hyvää oloa. Eroaa ainoastaan siltä osin, että sinä saat kiksit luultavimmin jälemmäisestä ja näin ollen et ymmärrä ensin mainittua. Vaikka minäkään en saa mitään iloa vaniljaseksistä, en minä julista täällä, että bdsm on ainoaa oikeaa seksiä ja vaniljat eivät ikinä koe sitä oikeaa nautintoa. Koska ei se nyt mene niin ja ole sillä tavalla.

 

Ns. perinteinen piiskaaminen (jos se on vain sitä) ei minun ja monen muun mielestä ole BDSM:ää.

BDSM on enemmän osastoa nahkavaatteet, suukapulat, nänninipistimet, käsiraudat jne.

Kolmea noista en ole koskaan pitänyt kiinnostavana. Masterini keskittyy enemmän M/s-suhteeseen ja "perinteiseen piiskaamiseen" (discipline/domination). Mieheni puolestaan on kiinnostunut sitomisesta (bondage).
Sinänsä termit ovat vain termejä, ja jokainen määrittelee suhteensa omilla ehdoillaan. Minulle tosiaan tärkein elementti on tuo vallan luovuttaminen toiselle vapaaehtoisesti.
Suomen skenessä on sen verran vähän väkeä, että tapahtumissa tapaa ihmisiä laidasta laitaan - äärimmäisen mielenkiintoista oppia, mistä kaikesta ihmismieli innostuukaan. Tämmöistä karttaakin on joku väsännyt: The Ministry of Linus: The Map of Human Sexuality

Nautitaan siis ihmissuhteiden moninaisuudesta, termeistä riippumatta

 

Miksei laihduttaja tee päätöstä että en osta suklaata perkele, vaan vierittää vastuun puolisolle? Asiahan ei ole mustavalkoinen, ei ole vain vaihtoehtoja kynnysmatto tai terässelkäranka. Esimerkissäsi minusta vaaka kallistuu kuitenkin lievästi kynnysmaton puolelle.

Jos pyydät miestäsi piiskaamaan sua niin minusta ulkoistat vastuun omasta elämästäsi ja tekemisistäsi iteltäsi miehellesi todella radikaalisti. Sanot ettei valtasuhde ole todellinen, mutta mitä tapahtuu jos haluat esim. lähteä kaveriesi kanssa ulos ja miehesi sanoo ei käy?

Eihän tässä ole kyse vastuun vierittämisestä vaan siitä, näin sovitaan. Asiasta tulee yhteisesti sovittu sääntö, jota noudatetaan. Ja jos ei, niin siitä rangasitaan, mikä puolestaan taas motivoi. Ei se tee minusta kyynnysmattoa suostun tähän yhteisten sääntöjen noudattamiseen tai sanktioihin niiden rikkomisesta.

 

Nyt se sitten siellä on, ensiviikon perjantai. Sopiva tilanne tuli eteen eilen illalla ja otin asian puheeksi (lähinnä muistutin jo aiemmin ehdottamastani), mutta kuitenkin. Jännittää ja pelottaakin asia jo nyt vaikka melkeen viikko aikaa. Pelkään myös, että asia vaan unohtuu tai jää toteutumatta kaikesta huolimatta.

 

Onnea.

 

Älä anna asian päästä unohtumaan. Muistutat asiasta jollain tavalla ellei miehesi itse muistuta.

 

Ei voi ymmärtää. Rakkaus, parisuhde jossa molemmat voivat hyvin ei vaan voi sisältää mitään kotikuria. Seksuaalisessa mielessä, jos molemmat saavat nautintoa, ymmärrän (vaikka itselle se on vastenmielinen ajatus), mutta rangaistukset eivät kuulu terveeseen suhteeseen.

 

Tuo muuten kuulostaa hauskalta idealta. Täytyykin ehdotella isännälle..

 

Ei voi ymmärtää. Rakkaus, parisuhde jossa molemmat voivat hyvin ei vaan voi sisältää mitään kotikuria. Seksuaalisessa mielessä, jos molemmat saavat nautintoa, ymmärrän (vaikka itselle se on vastenmielinen ajatus), mutta rangaistukset eivät kuulu terveeseen suhteeseen.

Ei kai kuulukaan jos sinä koet oikeudeksesi määrittää sen mikä on terve suhde, vaikka sinun karsastamalla tavalla toimijat olisivatkin onnellisempia omalla tavallaan eläessään.

 

Ei voi ymmärtää. Rakkaus, parisuhde jossa molemmat voivat hyvin ei vaan voi sisältää mitään kotikuria. Seksuaalisessa mielessä, jos molemmat saavat nautintoa, ymmärrän (vaikka itselle se on vastenmielinen ajatus), mutta rangaistukset eivät kuulu terveeseen suhteeseen.

Jos joku on sitä mieltä, että haluaa rangaistuksia elämäänsä ja tuntee voivansa niiden kautta paremmin (pääsee jostain sekoilusta eroon), niin miksi se pitäisi häneltä kieltää?

Itseäkin ärsyttää aika paljon oma laiskuus ja jos minulla olisi mies, niin varmaan saattaisin pyytää sitä antamaan minulle piiskaa jos taas vaan jämähdän sängynpohjalle tms.