Elätkö kotikuri-suhteessa

Ei voi ymmärtää. Rakkaus, parisuhde jossa molemmat voivat hyvin ei vaan voi sisältää mitään kotikuria. Seksuaalisessa mielessä, jos molemmat saavat nautintoa, ymmärrän (vaikka itselle se on vastenmielinen ajatus), mutta rangaistukset eivät kuulu terveeseen suhteeseen.

Mikä on "terve suhde"? Määritelmiä on varmasti monta, mutta omasta mielestäni suhde on terve silloin, kun siinä on hyvä olla, molempien.

 

Älä anna asian päästä unohtumaan. Muistutat asiasta jollain tavalla ellei miehesi itse muistuta.

Muistutun kyllä, jos vaan saan sanoja ulos suustani. Se vaati kuitenkin sopivan tilanteen. En oikein edes tiedä, miksi asia ujostuttaa minua niin paljon. Niin se vaan kuitenkin tekee. Tekisi mieli vähän miettiä, jotain vähän tavallisuudesta poikkeavaa päällepantavaa. En vain oikein tiedä, mitä se voisi olla.

 

Muistutun kyllä, jos vaan saan sanoja ulos suustani. Se vaati kuitenkin sopivan tilanteen. En oikein edes tiedä, miksi asia ujostuttaa minua niin paljon. Niin se vaan kuitenkin tekee. Tekisi mieli vähän miettiä, jotain vähän tavallisuudesta poikkeavaa päällepantavaa. En vain oikein tiedä, mitä se voisi olla.

Hame ehkä?

 

Hame ehkä?

Hametta tai mekkoa minäkin mietin (yleensä verkkarit ja T-paita). Jokin hieman "tyttömäisempi asu voisi olla tilanteeseen sopiva.

 

En hyväksy väkivaltaa parisuhteessa kuten en myöskään lastenkasvatuksessa tai missään ihmisten välisissä suhteissa. Poikkeuksena toki seksuaalisessa mielessä jos tyydyttää molempia. Mutta että seuraamuksena/rangaistuksena, ei, en edelleenkään voi ymmärtää eikä mielestäni tarvitsekaan. Jos sille linjalle lähtee voi yhtä hyvin sanoa ymmärtävänsä lasten ruumiillisen kurittamisen kasvatusmielessä tai maiden välisten konfliktien ratkaisun sodilla.

 

[QUOTE="jep";30151630]No mutta eikö seksi itsessäänkin liity koko elämään ja kaikki muutenkin pyöri sen ympärillä? Meille tuo ei ole lisämauste, vaan se on koko seksielämä, mutta kuitenkin. Parisuhde on kertakaikkisen loistava ja todella hyvällä ja vakaalla pohjalla, luottamus on ääretön ja olemme molemmat todella tyytyväisiä siihen tavalliseen harmaaseen arkeenkin kun siitä on tehty niin hauskaa ja mielekästä näin. Meidän kohdalla karu totuus on, että tällä tavalla meillä pysyy se alkuhuuma ja alkujännitys täysin ennallaan suhteessa ja seksissä vuodesta toiseen ja toisesta ei vain saa tarpeekseen. Jos siitä toisen palvelemisesta ja rakastamisesta saa suurimman ilon itsellensä, niin miksi ei? Aika rakentava ja kehittävä järjestely tämä minusta on. En edes osaisi alistua sängyssä jos meidän välinen asetelma ei mitenkään olisi muuten valloillaan ja en kyllä varmaan edes olisi kovinkaan seksuaalinen olento silloin.

Ja sairaiden huutelijalle kiitos vain, minulla on äärimmäisen rakastavat ja ihanat vanhemmat olleet, olen saanut vanhemmiltani vain rakkautta ja tukea ja elämä on mennyt todella hyvin ja mukavasti ilman mitään ongelmia, traumoja tai kipuiluja. Ihan tavallisia koulutettuja, vakavaraisia ja elämäiloisia ihmisiä ollaan tasa-arvoisessa ja rakastavassa parisuhteessa. Ei pettämisiä, ei rajuja riitoja, ei luottamusongelmia tai mitään, mukavaa eloa vuodesta toiseen. Tämän palstan perusteella näillä "terveillä" ihmisillä tuntuu olevan paljon huonommin...[/QUOTE]

No siis mähän sanoinkin "ehkä jopa sairaalta" ja totesin jo ettei noita enää kirjata edes lääketieteellisesti sairauslistoille.

Se vaan on mun mielestä okei lisukkeena, väritteenä, mausteena. Mut -ihan samalla tavalla kuin se että katsois pornoa jokaikinen päivä koko ajan- liiallisena liikaa.

 

En hyväksy väkivaltaa parisuhteessa kuten en myöskään lastenkasvatuksessa tai missään ihmisten välisissä suhteissa. Poikkeuksena toki seksuaalisessa mielessä jos tyydyttää molempia. Mutta että seuraamuksena/rangaistuksena, ei, en edelleenkään voi ymmärtää eikä mielestäni tarvitsekaan. Jos sille linjalle lähtee voi yhtä hyvin sanoa ymmärtävänsä lasten ruumiillisen kurittamisen kasvatusmielessä tai maiden välisten konfliktien ratkaisun sodilla.

samaa mieltä

 

No siis mähän sanoinkin "ehkä jopa sairaalta" ja totesin jo ettei noita enää kirjata edes lääketieteellisesti sairauslistoille.

Se vaan on mun mielestä okei lisukkeena, väritteenä, mausteena. Mut -ihan samalla tavalla kuin se että katsois pornoa jokaikinen päivä koko ajan- liiallisena liikaa.

Se on verrattavissa parisuhteen alkuhuumaan, tuntuukin siltä, tosin meillä ainakin paljon voimakkaammalta jopa kun kumppani on tuttu ja niin kovin rakas. Kun ei saa vain toisesta kyllikseen ja ei malta pitää näppejään erossa sitten millään. Ei siinäkään mitään sairaalloista ole, vaikka alkuhuumassakin tulee usein oltua käsittämättömiä määriä toisen kanssa. Ei rakastaa voi liikaa.

Mutta en minäkään kyllä ymmärrä niitä kerran viikossa seksiä-ihmisiä joilla ei ole sitä palavaa intohimoa suhteessaan vuosien jälkeen, vaan jotka sanovat, että tavallinen ja turvallinen arki on parempaa, vaikka se omasta mielestään varmasti onkin. Minulle se olisi taas kauhistus. Haluan jatkossakin kiihottua yhdestä kosketuksestakin todella voimakkaasti ja suoranaisesti jumaloida ja palvoa miestäni päivästä toiseen.

Eikö liikaa ole silloin kun se häiritsee elämää ja aiheuttaa huonoja asioita? En oikein keksi miten parisuhdetta parantava ja elämänlaatua lisäävä asia voisi ikinä olla mitenkään liika, ellei sitten kateellisten panettelijoiden mielestä.

 

[QUOTE="jep";30170994]Se on verrattavissa parisuhteen alkuhuumaan, tuntuukin siltä, tosin meillä ainakin paljon voimakkaammalta jopa kun kumppani on tuttu ja niin kovin rakas. Kun ei saa vain toisesta kyllikseen ja ei malta pitää näppejään erossa sitten millään. Ei siinäkään mitään sairaalloista ole, vaikka alkuhuumassakin tulee usein oltua käsittämättömiä määriä toisen kanssa. Ei rakastaa voi liikaa.

Mutta en minäkään kyllä ymmärrä niitä kerran viikossa seksiä-ihmisiä joilla ei ole sitä palavaa intohimoa suhteessaan vuosien jälkeen, vaan jotka sanovat, että tavallinen ja turvallinen arki on parempaa, vaikka se omasta mielestään varmasti onkin. Minulle se olisi taas kauhistus. Haluan jatkossakin kiihottua yhdestä kosketuksestakin todella voimakkaasti ja suoranaisesti jumaloida ja palvoa miestäni päivästä toiseen.

Eikö liikaa ole silloin kun se häiritsee elämää ja aiheuttaa huonoja asioita? En oikein keksi miten parisuhdetta parantava ja elämänlaatua lisäävä asia voisi ikinä olla mitenkään liika, ellei sitten kateellisten panettelijoiden mielestä.[/QUOTE]

No ei kai sit mikään

Kai se vaan on hankala olla toisen asemassa. Kun mä/me nautitaan moniaisesta seksistä, (ja jeps, lähes päivittäin) ja juuri siksi se on kivaa aina vaan kun sen voi tehdä erilailla. Mä kyllästyisin viikossa jos olisin aina sub. Ja neljässä päivässä jos olisin aina dominoiva.

Pääasia kuitenkin todella se, että kaikki nauttivat omasta tavastaan ja elämästään.

 

No ei kai sit mikään

Kai se vaan on hankala olla toisen asemassa. Kun mä/me nautitaan moniaisesta seksistä, (ja jeps, lähes päivittäin) ja juuri siksi se on kivaa aina vaan kun sen voi tehdä erilailla. Mä kyllästyisin viikossa jos olisin aina sub. Ja neljässä päivässä jos olisin aina dominoiva.

Kyllä meilläkin ihan vaniljaa on, mutta kun se on niin tylsää ja lyhytkestoista, siinä ei leikitä aisteilla ja tunteilla yhtään samalla volyymillä, tosin siinäkin meillä on usein pyykkipoikia yms. mukana, tantraa ehkä useammin kuin sitäkin.. Ollaan tällaisia välineurheilijoita ja pelkkä kahdenkeskeinen seksi on ihanaa ja lähentävää, mutta ei kiimaista ja irstasta, se ei tyydytä fyysisesti ja henkisesti yhtään sillä tavalla, että seksin jälkeen vain itkisi, makaisi ja olisi koomassa jossain euforian rajamailla ja tunteisi käsittämätöntä rakkautta ja onnellisuutta toisen kainalossa Ja perus vaniljassakin on aika usein se asetelma, että toinen on altavastaajana kun toisella on ohjat, että onhan siinäkin kai vähän samaa kun naiset haluaa usein miehekkään miehen joka ottaa omansa.. Nyt kun aloin miettiä tuota mistä se vaihtelu meillä tulee, niin se on tosiaankin ehkä osin välineistöstä , kun on kaapillinen ruoskia, asuja ja välineitä dildoista wandeihin ja eturauhaskiihottimiin ja köysiin, kahleisiin ja ties minne. Ja toiseksi taas siihen että tapoja harrastaa seksiä on niin paljon enemmän sen perus repertuaarin lisäksi ja aina löytyy jotain uutta kokeiltavaa ja jaksaa yllättyä. Vaniljassa on vain samojen asioiden toistoa hieman varioiden, sitäkin tuli harrastettua kauan ja ihminen jolla on näin vilkas mielikuvitus tympääntyy siihen äkkiä. Kai tämä on jonkinlaista nautinnonahnetta hedonismiakin, jossa mikään ei lopulta riitä kun janoaa aina vain suurempaa ja suurempaa nautintoa ja yhteyttä.

Kyllä te vaniljat pääsette toisaalta helpolla kun ei ole tällaista hillitöntä janoa sammutettavana. Ja rahaa säästyy todella paljon

 

[QUOTE="jep";30171267]Kyllä meilläkin ihan vaniljaa on, mutta kun se on niin tylsää ja lyhytkestoista, siinä ei leikitä aisteilla ja tunteilla yhtään samalla volyymillä, tosin siinäkin meillä on usein pyykkipoikia yms. mukana, tantraa ehkä useammin kuin sitäkin.. Ollaan tällaisia välineurheilijoita ja pelkkä kahdenkeskeinen seksi on ihanaa ja lähentävää, mutta ei kiimaista ja irstasta, se ei tyydytä fyysisesti ja henkisesti yhtään sillä tavalla, että seksin jälkeen vain itkisi, makaisi ja olisi koomassa jossain euforian rajamailla ja tunteisi käsittämätöntä rakkautta ja onnellisuutta toisen kainalossa Ja perus vaniljassakin on aika usein se asetelma, että toinen on altavastaajana kun toisella on ohjat, että onhan siinäkin kai vähän samaa kun naiset haluaa usein miehekkään miehen joka ottaa omansa.. Nyt kun aloin miettiä tuota mistä se vaihtelu meillä tulee, niin se on tosiaankin ehkä osin välineistöstä , kun on kaapillinen ruoskia, asuja ja välineitä dildoista wandeihin ja eturauhaskiihottimiin ja köysiin, kahleisiin ja ties minne. Ja toiseksi taas siihen että tapoja harrastaa seksiä on niin paljon enemmän sen perus repertuaarin lisäksi ja aina löytyy jotain uutta kokeiltavaa ja jaksaa yllättyä. Vaniljassa on vain samojen asioiden toistoa hieman varioiden, sitäkin tuli harrastettua kauan ja ihminen jolla on näin vilkas mielikuvitus tympääntyy siihen äkkiä. Kai tämä on jonkinlaista nautinnonahnetta hedonismiakin, jossa mikään ei lopulta riitä kun janoaa aina vain suurempaa ja suurempaa nautintoa ja yhteyttä.

Kyllä te vaniljat pääsette toisaalta helpolla kun ei ole tällaista hillitöntä janoa sammutettavana. Ja rahaa säästyy todella paljon [/QUOTE]

Mä en ole vanilja. Ja tottapuhuen, koska olen switch, en edes voisi tyydyttää kaikkia halujani jos eläisin jatkuvassa alistus-suhteessa. Ehkä se onkin siinä, ehkä juuri siksi en täysin ymmärrä.

 

Mä en ole vanilja. Ja tottapuhuen, koska olen switch, en edes voisi tyydyttää kaikkia halujani jos eläisin jatkuvassa alistus-suhteessa. Ehkä se onkin siinä, ehkä juuri siksi en täysin ymmärrä.

Kuka on sanonut, että meillä on roolit aina näin päin? Kyllä isäntäkin saa joskus nöyristellä nyrkki hanurissa

 

[QUOTE="jep";30171306]Kuka on sanonut, että meillä on roolit aina näin päin? Kyllä isäntäkin saa joskus nöyristellä nyrkki hanurissa [/QUOTE]

No perskules. Mä sekoitin sut tohon aapeehen ja kuvittelin että teillä sit eletään niin että nainen on aina nyrkin ja hellan välissä ja toimii niinko se vimmatun pitkä ja typerä "subien ohjelista" määrää.

Juu. Nyt olen kanssasi täysin samaa mieltä.

 

No perskules. Mä sekoitin sut tohon aapeehen ja kuvittelin että teillä sit eletään niin että nainen on aina nyrkin ja hellan välissä ja toimii niinko se vimmatun pitkä ja typerä "subien ohjelista" määrää.

Juu. Nyt olen kanssasi täysin samaa mieltä.

Juu ei hätää, mäkin sekotin sut toiseen Meillä on aika pitkälti perus d/s suhde höystettynä kotikurillakin, mutta roolit ei ole aina päällä ja leikki lopetetaan ihan heti jos vähääkään siltä tuntuu. Homma toimii niin hyvin kai siksi, koska minä olen oikeasti perheen pää ja mies haluaisi kai olla itsekin, mutta ei siitä kyllä tulisi yhtään mitään niin päin. Minä saan sitten relata ja heittää aivot joiltain osin narikkaan ja mies kokee taas itsetuntonsa parantuneen ja jopa työelämässä on alkanut mennä paremmin tämän ansiosta ja urakehitys on paljon positiivisempi nykyään kun on alkanut saada johtamiseen sopivampia piirteitä.

 

No perskules. Mä sekoitin sut tohon aapeehen ja kuvittelin että teillä sit eletään niin että nainen on aina nyrkin ja hellan välissä ja toimii niinko se vimmatun pitkä ja typerä "subien ohjelista" määrää.

Juu. Nyt olen kanssasi täysin samaa mieltä.

En ole sanonut, että olisin nyrkin ja hellan välissä!

 

[QUOTE="jep";30170994]Se on verrattavissa parisuhteen alkuhuumaan, tuntuukin siltä, tosin meillä ainakin paljon voimakkaammalta jopa kun kumppani on tuttu ja niin kovin rakas. Kun ei saa vain toisesta kyllikseen ja ei malta pitää näppejään erossa sitten millään. Ei siinäkään mitään sairaalloista ole, vaikka alkuhuumassakin tulee usein oltua käsittämättömiä määriä toisen kanssa. Ei rakastaa voi liikaa.

Mutta en minäkään kyllä ymmärrä niitä kerran viikossa seksiä-ihmisiä joilla ei ole sitä palavaa intohimoa suhteessaan vuosien jälkeen, vaan jotka sanovat, että tavallinen ja turvallinen arki on parempaa, vaikka se omasta mielestään varmasti onkin. Minulle se olisi taas kauhistus. Haluan jatkossakin kiihottua yhdestä kosketuksestakin todella voimakkaasti ja suoranaisesti jumaloida ja palvoa miestäni päivästä toiseen.

Eikö liikaa ole silloin kun se häiritsee elämää ja aiheuttaa huonoja asioita? En oikein keksi miten parisuhdetta parantava ja elämänlaatua lisäävä asia voisi ikinä olla mitenkään liika, ellei sitten kateellisten panettelijoiden mielestä.[/QUOTE]

Harvinaista tekstiä suomalaisnaiseksi, hyvä!

Harva meikäläinen nainen osaa suhtautua ihailuun ja jumalointiin eikä edes kaipaa sitä. He eivät ymmärrä erotiikasta niinkään kuin panemisesta. "Arkimöllötys" on melkein joka suomalaispariskunnalle ykköstä, väitän.

 

Suomalaisnainen voisi minusta pelkästään hyötyä tutustumalla erotiikan maailmaan hieman enemmän. joka on usein vahvempaa muualla maailmassa. Tarkoitan samanlaista hyötymistä kuin matkaradion vaihto studiokaiuttimiin musiikista nautittaessa. Joku voi tietty digata siitä matkaradiosta eikä muuta kaipaakaan. Mutta kokeilussa ei olisi ainakaan mitään hävittävää.

 

Lapsille nämä asiat ei näy meillä mitenkään paitsi tietysti mun esiliina, joka tähän liittyy. Nurkka-arestissa saatan joskus olla vielä lasten ollessa hereillä, mutta tuokin nurkka on aikuisten makuuhuoneessa.

Liittyykö tuo esiliina jotenkin rangaistukseen?

 

[QUOTE="Saamaton";30172759]Liittyykö tuo esiliina jotenkin rangaistukseen?[/QUOTE]

Esiliina jättää ainakin takapuolen paljaaksi, jos ei muuta. Hyvin voi kuitenkin olla, että kurinpalautuksen liittyy myös vaatetukseen liittyviä asioita.

 

En hyväksy väkivaltaa parisuhteessa kuten en myöskään lastenkasvatuksessa tai missään ihmisten välisissä suhteissa. Poikkeuksena toki seksuaalisessa mielessä jos tyydyttää molempia. Mutta että seuraamuksena/rangaistuksena, ei, en edelleenkään voi ymmärtää eikä mielestäni tarvitsekaan. Jos sille linjalle lähtee voi yhtä hyvin sanoa ymmärtävänsä lasten ruumiillisen kurittamisen kasvatusmielessä tai maiden välisten konfliktien ratkaisun sodilla.

Rinnastatko nyt ihan vakavissasi kahden ihmisen vapaaehtoisuuteen perustuvan parisuhteen sotiin? En näe tässä yhtälössä tippaakaan järkeä. Sinun ei tarvitse ymmärtää, mutta suhteuta edes vertauksesi johonkin tolkulliseen. Tämä on samaa tasoa olevaa settiä kuin se, että sukupuolineutraali avioliitto johtaa yhteiskunnan romahtamiseen ja villiin eläinseksiin.

 

[QUOTE="omo";30176227]Rinnastatko nyt ihan vakavissasi kahden ihmisen vapaaehtoisuuteen perustuvan parisuhteen sotiin? En näe tässä yhtälössä tippaakaan järkeä. Sinun ei tarvitse ymmärtää, mutta suhteuta edes vertauksesi johonkin tolkulliseen. Tämä on samaa tasoa olevaa settiä kuin se, että sukupuolineutraali avioliitto johtaa yhteiskunnan romahtamiseen ja villiin eläinseksiin.[/QUOTE]

Tuollaista kantaa on tosiaan vaikea ymmärtää. Jos pariskunta on sopinut tiettyjä sääntöjä ja sopinut myös siitä mitä seuraa, jos sääntöjä ei noudateta, niin mitä ihmeen väärää siinä voi olla. Toisaalta, miksi kenenkään pitäisi pyytää hyväksyntää elämäntavalleen, jos se ei ketään ulkopuolista loukkaa millään tavalla.

 

Mua jäi jotenki eritäin epäoleellinen asia kalvamaan mieltä. Mitä turvasanaa käytätte?

 

[QUOTE="Saamaton";30172759]Liittyykö tuo esiliina jotenkin rangaistukseen?[/QUOTE]

Kyllä liittyy nimenomaan rangaistukseen.

 

Mua jäi jotenki eritäin epäoleellinen asia kalvamaan mieltä. Mitä turvasanaa käytätte?

"anteeksi"

 

D/s-systeemit ymmärrän kyllä, mutta ei helvetti näitä "piiska parantaa luonnetta" -väittämiä... Ettei VOI olla tosissanne.

Itse sain koivuniemen herraa ja remmiä lapsena - yleensä täysin aiheetta, koska vanhempani eivät ikinä kuunnelleet minua. Ja jos kuuntelivatkin, eivät uskoneet. Eivät uskoneet edes sillä kertaa kun kaverini (olimme silloin 6-vuotiaita) todisti puolestani. Siinä määrin se "kotikuri" kasvatti luonnetta, että päätin pitää oman pääni vaikka hammasta purren ja verillä, teeskennellen tottelevaista tasan niin kauan että pääsen tilanteesta pakoon.
Samoin opin, ettei kannata luottaa siihen, että läheiset ovat omalla puolella vaan saattavat käyttäytyä täysin mielivaltaisesti. Ja sen, että kipu ei todellakaan ole kivaa. En pidä siitä missään muodossa, ja jos jotain tuollaista ehdotettaisiin, harkitsisin vakavasti suhteen lopettamista koska en enää pystyisi välttämättä luottamaan toisen hyväntahtoisuuteen.

Piiskan antaminen ja "no, opitkos nyt ettei tarvitse enää toistaa?" -asenne liittyy olennaisesti mielivaltaisuuteen ja toisen tahdon musertamisyrityksiin. Näin siis 80-luvulla.