Elätkö kotikuri-suhteessa

  • Viestiketjun aloittaja kjkjk
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Fyysinen rankaiseminen on monen mielestä positiivinen asia ja se kuuluu sen takia parisuhteeseen. Syitä voi olla monia. Fyysinen puoli esimerkiksi vahvistaa sitä henkistä kokemusta. Siitä vallan luovuttamisesta ja alistumisesta tulee konkreettisempaa kun siihen yhdistyy fyysinen kokemus ja jopa kipu. Aivot nollaantuvat tehokkaammin ja stressi häviää kun saa piiskaa. Vähän samalla tavalla kuin rankka urheilusuoritus tyhjää pään.

Mutta jos tuo ei sovi ihmiselle, ei sitä pidä tehdä. Kotikuri ei ole perheväkivallan muoto tai tekosyy hakata muijaa. Se on nimenomaan sopimiseen ja luottamukseen perustuva tapa elää parisuhteessa. Sitä luottamusta ei saa väärinkäyttää. Ja yhtä lailla kuriin kuuluu myös palkitseminen siitä kun sovitusta pidetään kiinni tai saavutetaan tavoitteita tai toimitaan muuten hyvin. Kehut ja kannustaminen ovat osa kotikuria.
Meillä on pieniä lapsia niin se fyysinen homma olis hankalaa toteuttaa ylipäätään, ja mulla on syytä epäillä että puoliso käyttäisi liikaa voimaa myös, jos tohon lähtee.

Kiinnostaisi edelleen kuulla kokemuksia siitä miten käy miehen auktoriteetin ja kunnioituksen miestä kohtaan jos mies töpeksii ja joutuu pyytelemään anteeksi. Antaako vaimo miehelle silloin jotain rangaistuksia, esim lähettää sohvalle nukkumaan tms vai onko pelkkä anteeksi ja asia sovittu? Onko jollain niinkin että miehen ei koskaan tarvitse pyydellä anteeksi tai selitellä tekojaan, onhan hän perheen pää ja auktoriteetti?
 
vierailija
Meillä on pieniä lapsia niin se fyysinen homma olis hankalaa toteuttaa ylipäätään, ja mulla on syytä epäillä että puoliso käyttäisi liikaa voimaa myös, jos tohon lähtee.

Kiinnostaisi edelleen kuulla kokemuksia siitä miten käy miehen auktoriteetin ja kunnioituksen miestä kohtaan jos mies töpeksii ja joutuu pyytelemään anteeksi. Antaako vaimo miehelle silloin jotain rangaistuksia, esim lähettää sohvalle nukkumaan tms vai onko pelkkä anteeksi ja asia sovittu? Onko jollain niinkin että miehen ei koskaan tarvitse pyydellä anteeksi tai selitellä tekojaan, onhan hän perheen pää ja auktoriteetti?
Eikä tämä ole aika yksilöllistä ja kuinka sovitaan. Ainakaan oma kunnioitukseni miestä kohtaa ei ole kärsinyt vaikka, joskus olenkin joutunut komentamaan.
 
vierailija
Meillä on pieniä lapsia niin se fyysinen homma olis hankalaa toteuttaa ylipäätään, ja mulla on syytä epäillä että puoliso käyttäisi liikaa voimaa myös, jos tohon lähtee.

Kiinnostaisi edelleen kuulla kokemuksia siitä miten käy miehen auktoriteetin ja kunnioituksen miestä kohtaan jos mies töpeksii ja joutuu pyytelemään anteeksi. Antaako vaimo miehelle silloin jotain rangaistuksia, esim lähettää sohvalle nukkumaan tms vai onko pelkkä anteeksi ja asia sovittu? Onko jollain niinkin että miehen ei koskaan tarvitse pyydellä anteeksi tai selitellä tekojaan, onhan hän perheen pää ja auktoriteetti?
Ohut vitsa käyttöön kuritusvälineeksi niin ei siitä paljoa ääntä lähde eivätkä lapset herää. Pepusta näkee konkreettisesti sivallusten voimakkuuden jälkien muodossa, eli kyllä huomaa siitäkin jos käyttää liikaa voimaa.

Kotikuri voi olla molemminpuolista, eli molempien osapuolten käytös on tarkkailun alla ja voivat saada rangaistuksia. Useimmat eivät tee sitä tällä lailla, mutta kyllä se aivan mahdollista on.
 
vierailija
Jos on joku syy pelätä, että mies käyttäisi liikaa voimaa, niin onhan se vähän huono lähtökohta. Onko mies väkivaltainen? Tai onko mies sadisti, joka ei välttämättä pysty kontrolloimaan itseään. Ei tuo ole hyvä lähtökohta luottamukselliselle kurisuhteelle.

Itselleni on vieras sellainen ajatus, jossa molemmat osapuolet olisivat toistensa kuritettavana. Kyllähän kotikuriin kuuluu aika vahvasti se ajatus siitä, että toinen on perheen pää, joka asettaa rajat ja säännöt. Kyllä sille päälle voi mielipiteensä kertoa, mutta loppujen lopuksi se on aina se johtaja, joka päättää miten asiat ovat. Ja sen aseman mukana tulee myös vastuu siitä, että silloin ei parane töpeksiä. Ei se perheen pää ole mikään despootti, vaan auktoriteetti, jonka pitää toimia perheen parhaaksi.

Eikä sen perheen pään suinkaan tarvitse olla aina mies, mutta uskoisin miehissä olevan enemmän luonnostaan dominoivia ja naisissa luonnostaan alistuvia. En usko, että sellainen toimisi, että kaksi dominoivaa persoonaa yrittäisi elää niin, että toinen alistaa toista. Mutta jos toinen haluaa olla auktoriteetti ja toinen haluaa elää ilman liikaa päätösvaltaa ja stressiä, ei ole mikään pakko yrittää olla täysin tasapäisiä vain sen takia, että feminismi sanoo niin.
 
vierailija
Jos on joku syy pelätä, että mies käyttäisi liikaa voimaa, niin onhan se vähän huono lähtökohta. Onko mies väkivaltainen? Tai onko mies sadisti, joka ei välttämättä pysty kontrolloimaan itseään. Ei tuo ole hyvä lähtökohta luottamukselliselle kurisuhteelle.
Jos on eri mieltä siitä, että mikä on kohtuullinen tai riittävän kova rangaistus, niin ei se tarkoita sen paremmin väkivaltaisuutta kuin sadistisuuttakaan.

Voi myös olla niin, että tarkoituksettomasti rankaisee kovempaa kuin mitä sinänsä on ajatellut tekevänsä.
 
vierailija
Siis rangaistuksena jostain joutuu käyttämään mekkoa ja puukenkiä?
Kiinnostaa nämä pukeutumiseen liittyvät rangaistukset. Antaako puoliso ne eteen ja käskee pukemaan ylle, vai kuinka? Ollaanko tässä samassa asussa siis kotona vaiko muutenkin ja kuinka pitkään tallainen rangaistus yleensä kestää. Korvaako tämä sitten selkäsaunan tms.?
 
r0s
Kiinnostaa nämä pukeutumiseen liittyvät rangaistukset. Antaako puoliso ne eteen ja käskee pukemaan ylle, vai kuinka? Ollaanko tässä samassa asussa siis kotona vaiko muutenkin ja kuinka pitkään tallainen rangaistus yleensä kestää. Korvaako tämä sitten selkäsaunan tms.?

Siis kai jokaisen parheessä rangaistukset ovat henkilökohtaiset.

Se, mikä sopii jollekulle voi olla toiselle ehdoton ei.

Noissa pitää tuntea toinen edes jotenkuten. Muutoin edessä on ero.



Mä olen esimerkiksi, rangaistuksena, ajellut yhden pihamaan ajoleikkurilla nakuna, vain muutamaan remmiin ja turvasaappaisiin (turvallisuuus ennen kaikkea) pukeutuneena. Tosin se ei ollut kotikurisuhde vaan jonkinlainen dom-sub-polyamoriasysteemi.
 
vierailija
Kiinnostaa nämä pukeutumiseen liittyvät rangaistukset. Antaako puoliso ne eteen ja käskee pukemaan ylle, vai kuinka? Ollaanko tässä samassa asussa siis kotona vaiko muutenkin ja kuinka pitkään tallainen rangaistus yleensä kestää. Korvaako tämä sitten selkäsaunan tms.?
Onko kyseessä alemmuuden tunteen aiheuttaminen puolison ja muiden ihmisten edessä? On tiedossa, että sinua nolottaa kopistella puukengillä mekkoon puettuna kotona tai julkisemmalla paikalla. Rangaistuksena jostain saakin nolottaa.
 
vierailija
Onko kyseessä alemmuuden tunteen aiheuttaminen puolison ja muiden ihmisten edessä? On tiedossa, että sinua nolottaa kopistella puukengillä mekkoon puettuna kotona tai julkisemmalla paikalla. Rangaistuksena jostain saakin nolottaa.
Pieni kynnys voisi olla työpaikalle meno puukengät jalassa ja jossain kotimekossa. Hävettäisi ainakin..vaikka se kai se tarkoitus juurin onkin :D
 
vierailija
Jos on joku syy pelätä, että mies käyttäisi liikaa voimaa, niin onhan se vähän huono lähtökohta. Onko mies väkivaltainen? Tai onko mies sadisti, joka ei välttämättä pysty kontrolloimaan itseään. Ei tuo ole hyvä lähtökohta luottamukselliselle kurisuhteelle.

Itselleni on vieras sellainen ajatus, jossa molemmat osapuolet olisivat toistensa kuritettavana. Kyllähän kotikuriin kuuluu aika vahvasti se ajatus siitä, että toinen on perheen pää, joka asettaa rajat ja säännöt. Kyllä sille päälle voi mielipiteensä kertoa, mutta loppujen lopuksi se on aina se johtaja, joka päättää miten asiat ovat. Ja sen aseman mukana tulee myös vastuu siitä, että silloin ei parane töpeksiä. Ei se perheen pää ole mikään despootti, vaan auktoriteetti, jonka pitää toimia perheen parhaaksi.

Eikä sen perheen pään suinkaan tarvitse olla aina mies, mutta uskoisin miehissä olevan enemmän luonnostaan dominoivia ja naisissa luonnostaan alistuvia. En usko, että sellainen toimisi, että kaksi dominoivaa persoonaa yrittäisi elää niin, että toinen alistaa toista. Mutta jos toinen haluaa olla auktoriteetti ja toinen haluaa elää ilman liikaa päätösvaltaa ja stressiä, ei ole mikään pakko yrittää olla täysin tasapäisiä vain sen takia, että feminismi sanoo niin.
Ei ole sadisti tms, mutta kokeiltiin nuorempana suhteen alkuaikoina vähän s/m tyyppisiä juttuja. Ne jäi pian pois eikä kumpikaan sellaista kaipaa. Ja siitä tiedän että mies on kykenevä voimankäyttöön joka on imo liikaa. Mies on isokokoinen ja minä pieni ja hento niin se ehkä vaikuttaa. Ei ole luonnostaankaan dominoivaa sorttia niin sellainen perheen pään rooli ei ehkä hänelle istu muutenkaan, jolloin ehkä kotikurin idea saattaa hävitä osittain. Kyllä varmaan suostuisi rankaisemaan jos pyytäisin pitämään jotain käytöstäni silmällä, mutta mitään ehdotonta auktoriteettia ei tästä miehestä saa.
 
vierailija
Yksi tehokas rangaistus on bondage-käsineiden käyttö (googlaa bondage mittens). Niiden ideana on estää sormien käyttö mihinkään. Periaatteessa voi elää vapaasti, mutta kaikkien asioiden tekemiseen tarvitsee pyytää apua. On noloa tulla niiaten tulla pyytämään apua vessassa käymiseen tai tv:n kaukosäätimen käyttöön.
 
Yksi tehokas rangaistus on bondage-käsineiden käyttö (googlaa bondage mittens). Niiden ideana on estää sormien käyttö mihinkään. Periaatteessa voi elää vapaasti, mutta kaikkien asioiden tekemiseen tarvitsee pyytää apua. On noloa tulla niiaten tulla pyytämään apua vessassa käymiseen tai tv:n kaukosäätimen käyttöön.
Tää onkin hauska.

Kun mulle putkahtaa oitis mieleen kysymys. Kenelle se on noloa? Mun mielestä ois noloa vaatia keltään moista.
Toisaalta toki tunnen vastaavan nolouden tunteen mutta mun mielestä se pitäisi toteuttaa psyykkisenä eli tulet/tulen kiltisti niiaamaan ja pyytämään luvan ilman mitään käsineitä.
 
"Matami"
En elä, mutta ukko elää ja se vielä tykkääkin siitä :)
Olen hommannu sille kiinankaupasta vaaleanpunaisen piian-asun mitä käyttää kotioloissa.
Julkisesti, kun haluan sitä nolata niin laitan sen pukemaan jalkaansa oikein räikeänkirjavat trikoot esim. kauppareissulle tai kävelylenkille :D
Kauheasti mitään fyysistä kuritusta meillä ei ole enempikin menee henkiselle puolelle.
 
jumalattaren palvelija
elän kotikuri-suhteessa. Vaimo määrää. käytännössä tarkoittaa sitä, että minä teen kaikki kotityöt, seksi menee vaimon ehdoilla ja töppäilystä rangaistaan.

Elämämme on aika nomraalia, mutta siinä on muutamia kinkyjä twistejä. Esimerkiksi lähes aina kun vaimoni tulee kotiin tai tulemme yhdessä jostain kotiin, joudun nuolemaan hänen varpaita ja jalkapohjia. Usein kotona ollessa joudun pitämään myös kaulapantaa, jossa on lukko ja luonnollisesti vain vaimollani on siihen avain.

Yleisin rangaistus meillä on piiskaus. Pienestä töppäilystä ihan avokämmennellä paljaalle pyllylle tai sitten kevyesti ratsupiiskalla, myös nurkassa seisomista käytetään meillä. Isommista töppäyksistä rangaistukset vaihtelevat ja voivat olla myös kovia.

Tässä pari esimerkkiä.
Unohdin tehdä pöytävarauksen ravintolaan ja urputin jostain pikkuasiasta vaimolle. Niinpä rangaistuksena tästä jouduin sidotuksi sänkyyn, vaimon hikiset sukat teipattuna suuhun ja sitten kunnon kova piiskaus. Piiskauksen jälkiä oli nähtävissä vielä seuraavanakin päivänä.

Suhteemme aikana olen saanut tuollaisen piiskauksen vain kahdesti. Kummasti sitä oppii käyttäytymään, kun saa vähän kovempaa raippaa :D

Toinen julma rangaistus oli, kun en ollut siivonnut kylppäriä kunnolla. Meidän kylpyhuoeen ovi lukitaan avaimella, joten sen saa myös ulkopuolelta lukittua. Rangaistuksena tästä vaimoni lukitsi minut sinne siivousvälineiden kanssa kahdeksaksi tunniksi. Ja kyllä tuli puhdasta.

Yleensä lukitusaika on tunti tai kaksi. Jostain pienemmistä rikkeistä.

Tästä kaikesta huolimatta elämäni on muilta osin hyvin normaalia. Käyn töissä, harrastuksissa, näen kavereita jne.
 
vierailija
Miten teillä muilla kotikuri lähti käyttöön? Minulla se alkoi gradunteosta tai oikeammin sen viivästymisestä. Nykyinen mieheni ja silloinen poikaystäväni sanoi, että hänen pitäisi rangaista minua siitä, että graduni ei etene. Minä vastasin, että ”niin varmaan pitäisi” ja niinpä hän sitten piiskasi minut siitä hyvästä. Tämän jälkeen jouduin laatimaan itselleni aikataulun siitä, miten graduni tulee edetä ja mieheni valvoi tämän toteutumista rangaisten aina piiskalla ja nurkalla, jos tarvetta oli.

Yhdessä vaiheessa tämä jopa kehittyi eräänlaiseksi roolileikiksi, jossa minun piti tulla joka aamu poikaystäväni kotiin (emme vielä tuolloin asuneet yhdessä) pukeutuneena skottikuvioiseen mekkoon, mustiin nahkakenkiin ja polvipituisiin sukkiin. Hiuksien tuli olla letillä. Näitin siis aivan koulutytöltä. Sisällä poikaystäväni teki perusteellisen "turvatarkastuksen", jossa hän otti pois avaimet, lompakkoni, puhelimeni ja muut, joita en tarvinnut gradun tekoon. Tämän jälkeen hän johdatti minut kädestä pitäen istumaan pyödän ääreen, jossa oli tietokone, jossa oli minulle oma käyttäjätili, jolla ei voinut tehdä muuta kuin käyttää Wordiä. Poikaystäväni teki samassa huoneessa oman pöytänsä ääressä etätöitä ja samalla valvoi minua. Kun oli tarvetta nousta vaikkapa vessassa käyntiä varten, minun piti viitata ja vasta luvan saatuani sain kohteliaasti tiedustella lupaa nousta. Päivän lopuksi poikaystäväni tarkasti eteneimiseni ja joko sain piiskaa ja nurkka-arestia tai sitten vietimme kivan illan.
 

Yhteistyössä