Ei tule mitään ton teinin kanssa (:

Mitäs mieltä lapsen isä on asiasta? Eikö häntä ole olemassa, vai eikö häntä kiinnosta?

Isä viikonloppuisin vain kotona. Muuten ihan kiva, mä pärjään noiden pienten kanssa ihan hyvin, mutta teiniin tarvitisin toisen auktoriteetin viikollakin... ajoittain.

 

Mutta alanko nyt kiusa vai paapomislinjalle? Mä en teidä kumpi parempi vai löytyisikö parempi keino.

Onko poikasi tänään tehnyt mielestäsi jotain sellaista, mistä häntä voi palkita tai paapoa? Kiusa ei ole sekään hyvä asia vaan tekemisistään tai tekemättä jättämisistään vastuun kantaminen. Teinin ei tarvitse "hyvittää" asiaa sinulle vaan esimerkiksi selvittää opettajan kanssa, miten korvaa luvattoman poissaolonsa. Koulupäivän jälkeen siis pojalle luuri kouraan ja soitto opettajalle. Voit soittaa ensin itse ja sopia opettajan kanssa, että laitat pojan soittamaan. Kun poika tajuaa, että ei hän lintsauksellaan sinulle haittaa tee vaan itselleen, niin alkaa lintsaushalut vähentyä.

 

"Huoltajilla on lain mukainen velvollisuus huolehtia siitä, että lapsi käy koulussa työjärjestyksen mukaisesti."

Tämä fakta pöytään, otat selvää mitä tämän laiminlyönnistä seuraa teille molemmille. Jos tuntuu että puhuminen ei nyt auta ja teini murjottaa, toimita hänelle nämä faktat kirjallisena. Jos mitään muutosta ei tapahdu, toimi. Tee itse lastensuojeluilmoitus, sellainen koulun toimesta todennäköisesti jossakin vaiheessa tehdään kuitenkin.

Onko mitään tietoa mikä siinä koulussa mättää? Opettajat, kiusaamista?

 

Mutta alanko nyt kiusa vai paapomislinjalle? Mä en teidä kumpi parempi vai löytyisikö parempi keino.

Mun mielestä nyt ei ehkä toimi kumpikaan, vaan selkeät faktat niinkuin äsken laitoinkin jo.

 

tytöt sitä kiinnostaa ja niiden housuihin pääsy. mutta ei sellasesta äidille voi puhua

Olisikin tyttöystävä samassa koulussa, niin sekin saisi varmasti nousemaan sängystä.

Ainiin, perjantaina jätti bileisiinkin menemättä kun ei jaksanut huonettaan siivota ja suuttui siitä..., mutta tyttöysvä ei niihin bileisiin ollut tulossa, joten nekään ei ollut tarpeeksi hyvä houkutin.

ryppyjä rakkaudessa kiinnostuksen kohde ei ole kiinostunut pojasta

 

Tuosta tän aamuisesta ongelmasta.....teinit yleensä tekevät mielellään asioita, joista tietävät pääsevänsä kuin koira veräjästä tai josta ikävät seuraamukset/vastuun kantaminen tulevat vasta aikojen päästä. Auttaisiko teillä - vastaisuuden varalle siis - jos vastaavassa tilanteessa sanoisit teinille, että aikuisetkaan eivät voi jäädä noin vain pois töistä ja antaisit kännykän teinille ja käskisit soittaa luokanvalvojalle ja kertoa tälle, miksi ei aio saapua tänään kouluun?

Aivan! Kun haluaa vapautta, täytyy olla myös vastuuta teoistaan. Itse meilläkin on hoitanut ilmoittamiset ilmaisjakeluun jos vaikka sairaana, tarvitsee tuuraajan. Koulusta ei tiettävästi ole lintsannut koska sieltä tulee sähköpostina heti tieto, tällainen tapa tuolla koulussa.

 

Mielummin itse kuin että ne koulusta ottaa joka tapauksessa kun lintsaamisia alkaa olla paljon.
Lastensuojelu katsoo hyvällä sitä että äiti itse on aktiivinen ja osoittaa olevansa lapsen käytöksestä huolissaan.
Älkää pelätkö lastensuojelua,minä itse olen saanut sieltä apua asioihin mihin itsellä ei riitä rahkeet.
Meillä kyse on 11 vuotiaasta.
Tädit on käynee kotona juttelemassa ja se on pistänyt muksuun vipinää.

 

on toistaiseksi kouluun lähdetty ajoissa ja jopa mielellään, mutta muuten on sit ongelmia, kovaa kiroilua esim. Koulussa kaikki tuon ikäiset kiroilee kuin vanha tukkijätkä ja tekee muuta epämiellyttävää. ( tai ehkä ei IHAN kaikki ) mut moni kummiski.
Ja mä olen kalkkis joka ei tajua jne...

voimia ap:lle. melkein itkukurkussa luen tätä, meillä vasta pahin edessä, nyt jo on alkanut alkusoittoa olla viimeisen vuoden. tyttö on nyt 12.v, kouluun menee kyllä (onneksi), mutta tuo nälviminen ja raivoaminen on kyllä kamalaa. ei onneksi kiroile mutta puhe on sitä mistä tietää että mun hermot menee, nuorempia sisaruksiaan ärsyttää tahallaan, puheyhteyttä ei ole kun on huonolla päällä, hyvällä päällä on yhteys mutta sekin on aina hiuskarvan varassa että pitää aina miettiä että on sellainen "hyvä" äänensävy kun alkaa keskustelemaan. On ollut kyllä aina uhmakas, ihan 2.v asti. arka ja kiltti (siis koulussa ja sitä ennen eskarissa ja kerhoissa) ja tuntuu ettei mikään riitä...

esikoinen kun on niin aina tuntuu olevan harjoituskappale.yrittänyt olen pitää rajoja ja rakkautta mutta välillä väsyttää niin että on mentävä vessaan itkemään...
voimia!!!

Voimia tässä tarvii jokainen murkun ja teinin vanhempi.
Mä olen yh ja välillä sitä tosiaan itketään vessassa kun ei millään jaksais... esim maanantaina poika suuttui pikkuveljen takia, kun veli olis halunnut puolet nuudeleista minkä isoveikka teki itselleen. Mä yritin että no ei siinä nyt mitään jos annat vähän maistaa jne, molemmat raivos ja sitten poika oli sitä mieltä että menee mieluummin lastenkotiin ku on meillä, haukkui mut ties millä nimillä. Koko illan raivos ja kiroili.
siis ihan ihme syistä voi nää kohtaukset alkaa!

 

Mulla on tsäkä ton 15 v pojan kanssa, on kuin herranenkeli.
Mutta satavarma on että yksikään kakara ei meillä jää makaamaan aamulla, kun kouluun pitäs lähtee. Sen verran auktoriteettia löytyy kyllä. Aika pöyristyttävää lukeakin moisesta.

Auktoriteetti tulee kunnioituksesta. Johdonmukaisuus, sanaan voi luottaa. Mikäli nuori kunnioittaa vanhempiaan hän myös haluaa toimia oikein. Ei kukaan ole paha syntymästään.

 

Soitto lastensuojeluun auttaa myös, poika joutuu puhutteluun!

Kuraattorille yritin jo soittaa, mutta ei vastannut. Mä uskon, ettei vielä ole lastensuojelunaika.

Soita lastensuojeluun itse.Käytte juttelemassa.Se voi säikäyttää poikaa.Ei teistä silti tule lastensuojelun asiakkaita.

jos itse soitat l-suojeluun sinusta tulee silloin asiakas niin pitkäksi aikaa kun sossu sanoo enään ei tarvitse tulla

No ei muuten tule.Kun pojalla oli pahin vaihe menossa ja lintsauksia, niin mä itse soitin lastensuojeluun niistä lintsauksista.2 kertaa kävimme siellä juttelemassa, eikä meistä tullut lastensuojelun asiakkaita, eikä edes koneelle kirjattu mitään.Itse vielä sanoivat ettei tässä ole mitään aihetta jatkaa.Toinen käynti oli sellainen että kysyivät miten on koulussa ollut jne.

 

Aivan! Kun haluaa vapautta, täytyy olla myös vastuuta teoistaan. Itse meilläkin on hoitanut ilmoittamiset ilmaisjakeluun jos vaikka sairaana, tarvitsee tuuraajan. Koulusta ei tiettävästi ole lintsannut koska sieltä tulee sähköpostina heti tieto, tällainen tapa tuolla koulussa.

Juuri noin. Pidemmällä tähtäimellä kun ei edes saavutettujen etujen (esim bileisiin meno tai viikkoraha ) menetys tunnu enää missään, sillä tosiasiassa silloin teinin ei tarvitse tehdä mitään asian eteen. Jotain vain jää hänen elämästään pois ja sen voi kuitata asenteella evvk. Mutta kun joutuu tekemään jotain, mikä ei ehkä olekaan niin mukavaa, mutta selvästi syy-seuraus -yhteydessä siihen, mistä koko jupakka on saanut alkunsa, tilanne muuttuu. Tiedetäänhän me aikuisetkin, että joskus olisi mukavampaa laittaa vaan pää pensaaseen kuin ottaa härkää sarvista ja alkaa selvittelemään tekemiämme mokia tai virhevalintoja.

 

Sanokaa nyt, millä saan auktoriteetin toimimaa ja lapsen kunnioittamaan sääntöjäni, vai onko oikeampi sana yhteisiä sääntöjämme?

 

On sulla kyllä aika iso auktoriteetti ongelma, jos et saa lastasi edes sängystä nousemaan.

Jotkut teinit on aika kovapäisiä.Ei kaikkia voi laittaa samaan muottiin ja kaikkiin ei päde samat keinot.

Täällä ne kohtais vielä kovapäisemmän äidin.
Oon muuten 10 v nuoremman veljeni joskus heittänyt kalsareissaan autoon, ottanut sen vaatteet mukaan että joko pukee autossa tai koulun pihalla ja kouluun kuskannut ja katsonut että menee kanssa.

Mun pitää valitettavasti puhumalla hoitaa asiat, koska poika on mua isompi. Ja jos ei puhu, niin saarnaamalla mä sain tänä aamuna vain lapsen lopullisesti sänkyyn.

Puhumalla meilläkin aina kaikki asiat hoidettu. Olen pieni ja siro ja teinini olleet jo paljon isompia ja vahvempia. Eikä muutenkaan kiinni käyminen edistä ainakaan asiaa.
Nuori voidaan ottaa perhetukikeskukseen ellei häntä saa käymään koulua vai oliko se nuorisopsykiatran osasto.

 

tytöt sitä kiinnostaa ja niiden housuihin pääsy. mutta ei sellasesta äidille voi puhua

Olisikin tyttöystävä samassa koulussa, niin sekin saisi varmasti nousemaan sängystä.

Ainiin, perjantaina jätti bileisiinkin menemättä kun ei jaksanut huonettaan siivota ja suuttui siitä..., mutta tyttöysvä ei niihin bileisiin ollut tulossa, joten nekään ei ollut tarpeeksi hyvä houkutin.

ryppyjä rakkaudessa kiinnostuksen kohde ei ole kiinostunut pojasta

naurettavaa. 14v ei ole valmis seurustelemaan. tuollainen on vain laiskuutta.

 

Aivan! Kun haluaa vapautta, täytyy olla myös vastuuta teoistaan. Itse meilläkin on hoitanut ilmoittamiset ilmaisjakeluun jos vaikka sairaana, tarvitsee tuuraajan. Koulusta ei tiettävästi ole lintsannut koska sieltä tulee sähköpostina heti tieto, tällainen tapa tuolla koulussa.

Juuri noin. Pidemmällä tähtäimellä kun ei edes saavutettujen etujen (esim bileisiin meno tai viikkoraha ) menetys tunnu enää missään, sillä tosiasiassa silloin teinin ei tarvitse tehdä mitään asian eteen. Jotain vain jää hänen elämästään pois ja sen voi kuitata asenteella evvk. Mutta kun joutuu tekemään jotain, mikä ei ehkä olekaan niin mukavaa, mutta selvästi syy-seuraus -yhteydessä siihen, mistä koko jupakka on saanut alkunsa, tilanne muuttuu. Tiedetäänhän me aikuisetkin, että joskus olisi mukavampaa laittaa vaan pää pensaaseen kuin ottaa härkää sarvista ja alkaa selvittelemään tekemiämme mokia tai virhevalintoja.

Entä jos/kun poika kieltäytyy sanomasta opettajalle yhtään mitään? Miten te saatte teininne tekemään ei toivottuja asioita?

 

tytöt sitä kiinnostaa ja niiden housuihin pääsy. mutta ei sellasesta äidille voi puhua

Olisikin tyttöystävä samassa koulussa, niin sekin saisi varmasti nousemaan sängystä.

Ainiin, perjantaina jätti bileisiinkin menemättä kun ei jaksanut huonettaan siivota ja suuttui siitä..., mutta tyttöysvä ei niihin bileisiin ollut tulossa, joten nekään ei ollut tarpeeksi hyvä houkutin.

ryppyjä rakkaudessa kiinnostuksen kohde ei ole kiinostunut pojasta

naurettavaa. 14v ei ole valmis seurustelemaan. tuollainen on vain laiskuutta.

jaa itse menetin neitsyyden jo 13 vuotiaana

 

No jumalauta niitä rangaistuksia kehiin. Tiettati pois, kännykkä pois, rahahanat kiinni, kotiaresti, pelikielto...

Kännykkä jo rikki, rahahanat olleet kiinni jo pidempää puhelinlaskun vuoksi, tietokoneen pääsylle omat sääntönsä samoin pelaamiselle.

Aika ankeeta on kyllä nuoren elämä tällä haavaa kun ei mitään saa. Mutta kaipa se noin on tehtävä ellei puhe mene perille. Puheyhteys täytyisi toimia ja sopia yhdessä sääntöjä joita noudatetaan. Jatkuvalla kiellolla/rangaistuksilla ei pitkälle pötkitä.
Kannattaisi varmaankin jo alkaa kyselee ammattiapua, ellei tosiaan kuudesluokkalaista kouluun saa. Jos tosiaan vaikka kiusaamista, epämiellyttävä opettaja, vaikeuksia koulussa.

 

Aivan! Kun haluaa vapautta, täytyy olla myös vastuuta teoistaan. Itse meilläkin on hoitanut ilmoittamiset ilmaisjakeluun jos vaikka sairaana, tarvitsee tuuraajan. Koulusta ei tiettävästi ole lintsannut koska sieltä tulee sähköpostina heti tieto, tällainen tapa tuolla koulussa.

Juuri noin. Pidemmällä tähtäimellä kun ei edes saavutettujen etujen (esim bileisiin meno tai viikkoraha ) menetys tunnu enää missään, sillä tosiasiassa silloin teinin ei tarvitse tehdä mitään asian eteen. Jotain vain jää hänen elämästään pois ja sen voi kuitata asenteella evvk. Mutta kun joutuu tekemään jotain, mikä ei ehkä olekaan niin mukavaa, mutta selvästi syy-seuraus -yhteydessä siihen, mistä koko jupakka on saanut alkunsa, tilanne muuttuu. Tiedetäänhän me aikuisetkin, että joskus olisi mukavampaa laittaa vaan pää pensaaseen kuin ottaa härkää sarvista ja alkaa selvittelemään tekemiämme mokia tai virhevalintoja.

Entä jos/kun poika kieltäytyy sanomasta opettajalle yhtään mitään? Miten te saatte teininne tekemään ei toivottuja asioita?

Me kun puhuttiin tuosta että miten onnistuu kun mikään ei mene perille he sanoivat että heillä on kyllä keinot siihen.Meillä on toistaiseksi auttanut tiukka keskustelu lastensuojelutyöntekijän kanssa.Poika ei puhunut hänellekään mitään,ei sanaakaan mutta ilmeisesti kuunteli koska parannusta tapahtui heti.

 

Sanokaa nyt, millä saan auktoriteetin toimimaa ja lapsen kunnioittamaan sääntöjäni, vai onko oikeampi sana yhteisiä sääntöjämme?

Keskustelemalla. Jos se ei onnistu, niin ehdotukseni mukaan kirjoittamalla. Olemalla yhteydessä kouluun ja tekemällä yhteistyötä koulun kanssa lastasi koskevissa asioissa. Olemalla reilu ja oikeudenmukainen. Voit myös pyörtää antamasi rangaistuksen, jos huomaat antaneesi suutuspäissäsi liian ankaran rangaistuksen ja antaa lievemmän. Kerro tällöin myös lapsellesi, että tulit olleesi kiukuissasi liian ankara. Johdonmukaisuus ja sanojensa takana pysyminen on ihan hyvä asia, mutta vain silloin, jos ne sanat ovat olleet asiaan nähden mittasuhteiltaan oikeita. Nuorikin oppii tästä, että vaikka tulikin mentyä ovet paukkuen omaan huoneeseen, voi silti tunnin päästä jo leppyä menettämättä silti kasvojaan.

Kun teinisi on taas välillä mukava, ole mukava hänellekin. Puhu teinisi kanssa asioista hänen kannaltaan etkä niinkään siitä, mitä sinä haluat. Tarkoitan esim sellaista, että mä aikoinaan sanoin kuopukselle, että MINÄ olen jo oppivelvollisuuteni suorittanut, nyt on kyse siitä, miten hän aikoo ja haluaa suorittaa omansa. Eihän se teini koulua käy sitä varten, että äidin olisi kiva olla vaan itseään varten.

Jos teini aiheuttaa harmia tai vahinkoa jollekin toiselle, sitten tämän toisen kanssa sovitaan, miten teini sovittaa tälle vahingon kärsineelle tekonsa. Meillä esim kun noilla sisaruksilla on ollut jotain kärhämää, kuopus on joutunut siivoamaan esikoisen huoneen korvaukseksi tai esikoinen joutunut rakentamaan kuopukselle uuden legolinnan (tosin silloin ei kuopus ollut vielä teini-iässä ) .

Kysy teinin mielipiteitä häntä koskeviin asioihin. Mutta edellytä myös perusteluja. Pelkät "emmä haluu" tai "emmä jaksa" eivät riitä vaan pitää kertoa, miksi ei halua ja miksi ei jaksa sekä millä edellytyksin taas haluaisi ja jaksaisi. Tehkää kompromisseja.

Älä saarnaa ja nalkuta. Ainakaan silloin, kun toinen on päättänyt sulkea korvansa. Sano asiasta kerran ja kerro, mitä seuraa, jos sana ei tehoa. Ja toteuta se myös.

 

Entä jos/kun poika kieltäytyy sanomasta opettajalle yhtään mitään? Miten te saatte teininne tekemään ei toivottuja asioita?

Sitten sovit opettajan kanssa, että opettaja sanoo teinille.

 

Sanokaa nyt, millä saan auktoriteetin toimimaa ja lapsen kunnioittamaan sääntöjäni, vai onko oikeampi sana yhteisiä sääntöjämme?

Olet johdonmukainen. Tee vaikka talon säännöistä lista jääkaapin oveen. Vanhemmat sanelevat säännöt ja nuori voi sitten neuvotella jos haluaa jotain lisätä/poistettavan. Mutta lopullisen päätöksen tekevät vanhemmat. Teidän talo, jossa lapset asuvat.

Jos sääntöjä ei noudateta, niin sitten niitä seuraamuksia. Jos törttöilee koulun kanssa, itse saa soittaa ja selvittää asiat. (Toki vanhemmat ovat opettajiin yhteydessä, muttei teinin tarvitse niistä kaikista tietää). Ei sellaista vaihtoehtoa voi olla, että jäädään kotiin makaamaan. ainakaan äidin nenän edessä. Tuo on suorastaan päin naamaa haistattelua.

Kotitöitä yms. mun mielestä kuuluu tehdä ilman palkkaa/palkkoita, mutta noin yleisesti ja yllättäen niitä mukavia asioita. Kahdenkeskistä aikaa teinin kanssa, erikseen ja yhdessä molempien vanhempien kanssa.

 

ps.auttoiko se ikkunan aukasu mitenkään??

Ei ole mitään liikettä tapahtunut eikä myöskään puhu mulle.

Olisin kyllä kauhuissani ellei teinini puhuisi minulle. Ikäänkuin hänellä olisi nyt valtavan paha mieli jostain.;( mutta niin varmaan sinullakin.

 

Olet kasvattanut teinisi kuritta, kun noin kukkoilee, oma syysi

Nyt kyllä täytyy peesailla Majuria!

 

Jos teini menettää kaikki etuudet, ei se rangaistuksena ole kohta toimiva.
Rangaistukset menettävät tehonsa ja lapsi/teini vain alistuu kohtaloonsa.
Tehkää hyvänä hetkenä säännöt (ei liian montaa) ja laittakaa sääntö ja alle mitä tapahtuu jos ei noudata, näin ei tarvitse lapsen miettiä mitä tapahtuu kun toimin näin tai näin.
Jokin palkinto johon tarvitaan tietyt määrät hyviä päiviä esim koulussa käynyt koko viikon saa perjantaina vaikka rahat leffaan tai yhteinen tapahtuma ym mikä perheelle/lapselle sopiva.

 

Miten 14v voi olla vasta 6 luokalla? Minun 10v on neljännellä, joten nyt ei matikkapää riitä. Ja oma neljäsluokkalainen tyttö on pikkulapsi jolle ei tulisi mieleenkään sanoa että ei mene kouluun. Vaatii herättämään tosi aikaisin, jotta ehtii ja hänele tärkeää että on ajoissa ja tehnyt läksyt ja noudattaa sääntöjä.