Ei tule mitään ton teinin kanssa (:

Miten 14v voi olla vasta 6 luokalla? Minun 10v on neljännellä, joten nyt ei matikkapää riitä. Ja oma neljäsluokkalainen tyttö on pikkulapsi jolle ei tulisi mieleenkään sanoa että ei mene kouluun. Vaatii herättämään tosi aikaisin, jotta ehtii ja hänele tärkeää että on ajoissa ja tehnyt läksyt ja noudattaa sääntöjä.

Kyllä ne vaan muuttuu muutamassa vuodessa. Ap:n lapsi on voinut jäädä luokalleen kerran tai on aloittanut koulun vuotta myöhemmin. Mun kohta 14 vee menee ensi syksynä kasille.

 

Sanokaa nyt, millä saan auktoriteetin toimimaa ja lapsen kunnioittamaan sääntöjäni, vai onko oikeampi sana yhteisiä sääntöjämme?

Tämä auktoriteetti olisi pitänyt hankkia ennen teinin kapinointia, nyt se on vaikeaa ja myöhäistä.

 

Miten 14v voi olla vasta 6 luokalla? Minun 10v on neljännellä, joten nyt ei matikkapää riitä. Ja oma neljäsluokkalainen tyttö on pikkulapsi jolle ei tulisi mieleenkään sanoa että ei mene kouluun. Vaatii herättämään tosi aikaisin, jotta ehtii ja hänele tärkeää että on ajoissa ja tehnyt läksyt ja noudattaa sääntöjä.

Jäänyt kerran luokalleen, mulla on myös läheinen joka täyttää tänä vuonna 14 ja käy peruskoulun kuudetta.

 

Sanokaa nyt, millä saan auktoriteetin toimimaa ja lapsen kunnioittamaan sääntöjäni, vai onko oikeampi sana yhteisiä sääntöjämme?

Sä et nyt tunnu ymmärtävän ettei sitä auktoriteettia noin vaan taiota sinulle, kun sille on tarvetta, sitä pitäisi olla jo paljonaiemmin ja voi mennä pitkään ennenkun sä saat hommat rullaamaan, jos nyt vasta alat kasvattamaan lapsesi kunnioitusta sua kohtaan.

 

Jäänyt kerran luokalleen, mulla on myös läheinen joka täyttää tänä vuonna 14 ja käy peruskoulun kuudetta.

Tai mennyt vuotta myöhemmin kouluun.

 

No se nyt oli vaan esimerkki. Jos ei ole tietsikkapiuhaa, niin mites ois joku (sun maksama) lempipaita?

Mä en alkaisi omaisuutta tuhoamaan - en hyväksy sellaista lapsiltanikaan - mutta takavarikkoon voin ottaa.

Mutta alanko nyt kiusa vai paapomislinjalle? Mä en teidä kumpi parempi vai löytyisikö parempi keino.

No, ei sitä kiusaamaankaan toinna alkaa. Teidän pitäisi päästä nyt keskustelun alkuun, vaikkapa kirjallisesti kuten Keittiönoita ehdotti. Siinä on paljon purkamista kun yhteys katkennut.
Hyvyydellä pääsee aina pidemmälle. Mitä mallia nuori saa jos häntä kiusaamaan alat, hänkin voi kiusata pienempiään.
Kannatan ammattiapua jos teillä aivan umpisolmussa asiat. Voisi vieraalle puhua paremmin mietteitään ja mikä vaivaa.

 

Sä varmaan tarvitsisit miehesi tukea tässä asiassa.. Voisiko hän olla joskus arkena paikalla?

 

No se nyt oli vaan esimerkki. Jos ei ole tietsikkapiuhaa, niin mites ois joku (sun maksama) lempipaita?

Mä en alkaisi omaisuutta tuhoamaan - en hyväksy sellaista lapsiltanikaan - mutta takavarikkoon voin ottaa.

Mutta alanko nyt kiusa vai paapomislinjalle? Mä en teidä kumpi parempi vai löytyisikö parempi keino.

Minä alkaisin sille linjalle että teet nyt jotain sellaista, mitä poika ei olisi koskaan sinulta osannut odottaa ja joka saattaa hieman säikäyttää.

Käy vaikka silittämässä ja vie aamupala sänkyyn. On nyt tämän päivän kotona ja yritätte saada keskustelua aikaan.

 

Sä et nyt tunnu ymmärtävän ettei sitä auktoriteettia noin vaan taiota sinulle, kun sille on tarvetta, sitä pitäisi olla jo paljonaiemmin ja voi mennä pitkään ennenkun sä saat hommat rullaamaan, jos nyt vasta alat kasvattamaan lapsesi kunnioitusta sua kohtaan.

Kyse ei välttämättä ole edes siitä, että ap:llä ei olisi auktoriteettiä tai teini ei kunnioittaisi äitiään. Kyse voi olla ihan siitäkin, että teini kokeilee, kuinka pitkälle hän voi mennä ja kuinka paljon hänestä todellisuudessa välitetään.

 

Miten 14v voi olla vasta 6 luokalla? Minun 10v on neljännellä, joten nyt ei matikkapää riitä. Ja oma neljäsluokkalainen tyttö on pikkulapsi jolle ei tulisi mieleenkään sanoa että ei mene kouluun. Vaatii herättämään tosi aikaisin, jotta ehtii ja hänele tärkeää että on ajoissa ja tehnyt läksyt ja noudattaa sääntöjä.

Tuplannut ekaluokan... juuh, hyvin on alkanut koulunkäynti jo ekalla

 

Käy vaikka silittämässä ja vie aamupala sänkyyn. On nyt tämän päivän kotona ja yritätte saada keskustelua aikaan.

Tämäkin voi olla erittäin hyvä keino :flower: Sanoa, että on pahoillaan aamuisesta ja kysyä, milloin voitaisiin jutella.

 

Sä et nyt tunnu ymmärtävän ettei sitä auktoriteettia noin vaan taiota sinulle, kun sille on tarvetta, sitä pitäisi olla jo paljonaiemmin ja voi mennä pitkään ennenkun sä saat hommat rullaamaan, jos nyt vasta alat kasvattamaan lapsesi kunnioitusta sua kohtaan.

Kyse ei välttämättä ole edes siitä, että ap:llä ei olisi auktoriteettiä tai teini ei kunnioittaisi äitiään. Kyse voi olla ihan siitäkin, että teini kokeilee, kuinka pitkälle hän voi mennä ja kuinka paljon hänestä todellisuudessa välitetään.

Mä olen kanssa tän äidin testaamisen kannalla.

 

Mutta alanko nyt kiusa vai paapomislinjalle? Mä en teidä kumpi parempi vai löytyisikö parempi keino.

Onko poikasi tänään tehnyt mielestäsi jotain sellaista, mistä häntä voi palkita tai paapoa? Kiusa ei ole sekään hyvä asia vaan tekemisistään tai tekemättä jättämisistään vastuun kantaminen. Teinin ei tarvitse "hyvittää" asiaa sinulle vaan esimerkiksi selvittää opettajan kanssa, miten korvaa luvattoman poissaolonsa. Koulupäivän jälkeen siis pojalle luuri kouraan ja soitto opettajalle. Voit soittaa ensin itse ja sopia opettajan kanssa, että laitat pojan soittamaan. Kun poika tajuaa, että ei hän lintsauksellaan sinulle haittaa tee vaan itselleen, niin alkaa lintsaushalut vähentyä.

Tuossa on oleellinen: Ei mitään kiusaa siitä ettei mennyt kouluun. Koulu on pojan velvollisuus, ei sinun. Soittamaan kouluun, kunhan nyt ensin pääsette puheisiin.
Jotenkin vaan tuntuu hänen niin olevan suuttunut jostain, vaikkapa siitä eilisestä iltapalasta.
Viehän se aamupala ja alatte jutella ja sitten soittaa kouluun ja selvittää. Sitten keskustelua ja pelisäännöt yhdessä selväksi.

 

Olet kasvattanut teinisi kuritta, kun noin kukkoilee, oma syysi

Aivan, sehän se onkin aina se perimmäinen syy!

Täälläkin tällä hetkellä jonkin verran kukkoileva teini, tyttö 13 vee. Ihan on kurissa ja nuhteessa kasvatettu, mutta kun hormonitoiminta alkaa kunnolla jylläämään, niin minkäs teet??? Ja varsinkin tytöillä tuntuu tulevan nuo kunnon uhmat. Esikoiseni, poika, upseeri, 22 vee, on aina ollut "helppo", ei tullut teiniangstia eikä -uhmaa, ja ihan samalla lailla nuo on kasvaneet ja kasvatettu. Samat määräykset, sama kuri, sama rakkaus. Lapset nyt vaan on yksilöitä, vanhemmista huolimatta. Toisaalta, mitäs tehtiin lapsia, oikeassahan tuo on, oma syy! :kieh:

 

Miten 14v voi olla vasta 6 luokalla? Minun 10v on neljännellä, joten nyt ei matikkapää riitä. Ja oma neljäsluokkalainen tyttö on pikkulapsi jolle ei tulisi mieleenkään sanoa että ei mene kouluun. Vaatii herättämään tosi aikaisin, jotta ehtii ja hänele tärkeää että on ajoissa ja tehnyt läksyt ja noudattaa sääntöjä.

Meillä 10 vuotta tänä vuonna täyttävä tyttö on kolmannella luokalla ja 13 vuotta tänä vuonna täyttävä tyttö on kuudennella luokalla.

Tänä vuonna 14 täyttävä voi hyvin myös olla kuudennella luokalla, jos on aloittanut koulun vuotta toisia myöhemmin tai jostain syystä käynyt jonkun luokan kahteen kertaan.

 

Montako lasta teillä on? oletko kotiäiti? etkö ehdi tukea koulunkäynnissä vai mistä johtuu että menee heikosti? oletko naimisissa? Miten mies suhtautuu poikaansa?

 

on toistaiseksi kouluun lähdetty ajoissa ja jopa mielellään, mutta muuten on sit ongelmia, kovaa kiroilua esim. Koulussa kaikki tuon ikäiset kiroilee kuin vanha tukkijätkä ja tekee muuta epämiellyttävää. ( tai ehkä ei IHAN kaikki ) mut moni kummiski.
Ja mä olen kalkkis joka ei tajua jne...

voimia ap:lle. melkein itkukurkussa luen tätä, meillä vasta pahin edessä, nyt jo on alkanut alkusoittoa olla viimeisen vuoden. tyttö on nyt 12.v, kouluun menee kyllä (onneksi), mutta tuo nälviminen ja raivoaminen on kyllä kamalaa. ei onneksi kiroile mutta puhe on sitä mistä tietää että mun hermot menee, nuorempia sisaruksiaan ärsyttää tahallaan, puheyhteyttä ei ole kun on huonolla päällä, hyvällä päällä on yhteys mutta sekin on aina hiuskarvan varassa että pitää aina miettiä että on sellainen "hyvä" äänensävy kun alkaa keskustelemaan. On ollut kyllä aina uhmakas, ihan 2.v asti. arka ja kiltti (siis koulussa ja sitä ennen eskarissa ja kerhoissa) ja tuntuu ettei mikään riitä...

esikoinen kun on niin aina tuntuu olevan harjoituskappale.yrittänyt olen pitää rajoja ja rakkautta mutta välillä väsyttää niin että on mentävä vessaan itkemään...
voimia!!!

Voimia tässä tarvii jokainen murkun ja teinin vanhempi.
Mä olen yh ja välillä sitä tosiaan itketään vessassa kun ei millään jaksais... esim maanantaina poika suuttui pikkuveljen takia, kun veli olis halunnut puolet nuudeleista minkä isoveikka teki itselleen. Mä yritin että no ei siinä nyt mitään jos annat vähän maistaa jne, molemmat raivos ja sitten poika oli sitä mieltä että menee mieluummin lastenkotiin ku on meillä, haukkui mut ties millä nimillä. Koko illan raivos ja kiroili.
siis ihan ihme syistä voi nää kohtaukset alkaa!

Tottahan jokainen saa nuudelinsa itse syödä

 

Eikä kannata unohtaa niitä fysiologisia tosiasioitakaan. Ne, joilla on kenkkumaiset pms-oireet, voi vain kuvitella, millaista olisi, jos ne jatkuisivat vuoden pari yhteen menoon. Lisäksi jos teini on usein väsynyt, kannattaa miettiä, syökö teini riittävästi marjoja ja hedelmiä. Jos ei, niin C-vitamiinilisä voi olla paikallaan. Tyttöjen kohdalla kannattaa huomioida myös anemian mahdollisuus, tosin anemia on mahdollinen pojillakin.

 

Sanokaa nyt, millä saan auktoriteetin toimimaa ja lapsen kunnioittamaan sääntöjäni, vai onko oikeampi sana yhteisiä sääntöjämme?

Et varmaan nyt toistaiseksi millään kun on metsään menty. Nyt yhteiset, yhdessä sovitut säännöt, kunhan nyt ensin saatte kerän jotenkin auki.

 

Käy vaikka silittämässä ja vie aamupala sänkyyn. On nyt tämän päivän kotona ja yritätte saada keskustelua aikaan.

Tämäkin voi olla erittäin hyvä keino :flower: Sanoa, että on pahoillaan aamuisesta ja kysyä, milloin voitaisiin jutella.

Minä tekisin nyt näin myös. Ikään kuin aikuisena nollaisin tilanteen ja yrittäisin aloittaa alusta. Joskus tuo tilanteen nollaaminen voi teinille on toooodella hankalaa ja tässä tarvitaan aikuista.

Voimia sinulle!

P.S. Peesailen Keittiönoitaa kaikissa kommenteissa. Siinä puhuu järjen ja viisauden ja kokemuksen ääni

 

Rangaistukset menettävät tehonsa ja lapsi/teini vain alistuu kohtaloonsa""

Aivan ja täytyy taas uhmata kun ei muutakaan enää voi, kaikki jo mennyt.

 

on toistaiseksi kouluun lähdetty ajoissa ja jopa mielellään, mutta muuten on sit ongelmia, kovaa kiroilua esim. Koulussa kaikki tuon ikäiset kiroilee kuin vanha tukkijätkä ja tekee muuta epämiellyttävää. ( tai ehkä ei IHAN kaikki ) mut moni kummiski.
Ja mä olen kalkkis joka ei tajua jne...

voimia ap:lle. melkein itkukurkussa luen tätä, meillä vasta pahin edessä, nyt jo on alkanut alkusoittoa olla viimeisen vuoden. tyttö on nyt 12.v, kouluun menee kyllä (onneksi), mutta tuo nälviminen ja raivoaminen on kyllä kamalaa. ei onneksi kiroile mutta puhe on sitä mistä tietää että mun hermot menee, nuorempia sisaruksiaan ärsyttää tahallaan, puheyhteyttä ei ole kun on huonolla päällä, hyvällä päällä on yhteys mutta sekin on aina hiuskarvan varassa että pitää aina miettiä että on sellainen "hyvä" äänensävy kun alkaa keskustelemaan. On ollut kyllä aina uhmakas, ihan 2.v asti. arka ja kiltti (siis koulussa ja sitä ennen eskarissa ja kerhoissa) ja tuntuu ettei mikään riitä...

esikoinen kun on niin aina tuntuu olevan harjoituskappale.yrittänyt olen pitää rajoja ja rakkautta mutta välillä väsyttää niin että on mentävä vessaan itkemään...
voimia!!!

Voimia tässä tarvii jokainen murkun ja teinin vanhempi.
Mä olen yh ja välillä sitä tosiaan itketään vessassa kun ei millään jaksais... esim maanantaina poika suuttui pikkuveljen takia, kun veli olis halunnut puolet nuudeleista minkä isoveikka teki itselleen. Mä yritin että no ei siinä nyt mitään jos annat vähän maistaa jne, molemmat raivos ja sitten poika oli sitä mieltä että menee mieluummin lastenkotiin ku on meillä, haukkui mut ties millä nimillä. Koko illan raivos ja kiroili.
siis ihan ihme syistä voi nää kohtaukset alkaa!

Tottahan jokainen saa nuudelinsa itse syödä

Niinpä kun tää poika on tyyliä " tie miehen sydämeen menee vatsan kautta"
kun herkutellaan ja hellitään, kaikki on hyvin. Vielä kun kiroilun sais pois... ja veikan poies ärsyttämästä

 

Minä tekisin nyt näin myös. Ikään kuin aikuisena nollaisin tilanteen ja yrittäisin aloittaa alusta. Joskus tuo tilanteen nollaaminen voi teinille on toooodella hankalaa ja tässä tarvitaan aikuista.

Teini saattaa jo itsekin ajatella, että ei tämän ollut tarkoitus näin pitkälle mennä, mutta ei osaa enää perääntyäkään.

 

Keittiönoita ja Mureena.
oottehan te vieläkin tällä palstalla sitten kun mun lapset tulee teini-ikään, jooko? (esikoinen on nyt 5v, että hiukan menee vielä aikaa... ) Sen verran selväjärkisiä ja loogisia kommentteja teillä, että viisauttanne kaivataan myös tulevaisuudessa!

 

Keittiönoita ja Mureena.
oottehan te vieläkin tällä palstalla sitten kun mun lapset tulee teini-ikään, jooko? (esikoinen on nyt 5v, että hiukan menee vielä aikaa... ) Sen verran selväjärkisiä ja loogisia kommentteja teillä, että viisauttanne kaivataan myös tulevaisuudessa!

En kyllä ollut ajatellut miltei kuuskymppiseksi palstalla keikkua