Jospas tulisin pitkästä aikaa vähän kertoilemaan taas kuulumisia.
Vauva-arki on alkanu meillä ihan kivasti ja poika on suht helppo tapaus. Ainoostaan iltasin alkaa kitinä ja joskus ihan suora huuto, mut oon päätelly, et se johtuu ilmavaivoista. Ne ku alkaa tavallisesti vauvoilla siinä 3 viikon iässä ja ajottuu ilta-aikaan. Sit ku poitsu saa rupsun tai röyhtäsyn ulos, ni helpottaa heti vähäks aikaa. D-vitamiinitipat alotettii siinä 2 viikon iässä ja nehä saattaa kans aiheuttaa vatsavaivoja. Vaihoinkii neuvolasta saadun Devitolin heti kättelyssä maitohappobakteeria sisältävää Gefilus+D:hen ku oon lukenu, et se vois olla vatsaystävällisempi sen maitohappobakteerin takia. Sit alotettii myös Disflatyl-tipat, mitkä pitäs auttaa ilmavaivoihi. No, vielä en oo kauheeta eroa huomannu, mut ei olla niitä käytettykää vasta ku muutama päivä.. Sit ku pojan saa nukahtamaa illalla joskus 10-11 aikoihi, ni se kyl nukkuu 3-4 tunnin pätkiäkii ja herää yöllä vaan syömää.
Päivät menee kivasti vaunulenkkeillen ja ystäviä tapaillen.
Alku oli kyl aika hankala tunteitten suhteen.. Mun mieshä ei ollu isyyslomalla ku reilun viikon (yrittäjiä ku ollaan), ni se ku palas töihi takas, ni mulla oli just vaikein aika hormoonien suhteen. Siis ne raskauden tunnekuohut ei oo mitään verrattuna synnytyksen jälkeisiin! En osannu todellakaa kuvitellakaa, kui rikki sitä voi synnytyksen jälkee olla, noin niiku henkisesti. Kaikki se vastuu pelotti tosi paljo ja itsensä tuns heti huonoks äidiks jos vauva itki, eikä tienny mikä sil on hätänä. Tuli kyl päivisin ja öisin itkeskeltyä tosi paljo, mut onneks mies osas hyvi tukea ja kannustaa. Neuvolassa täst hormoonijutusta oli puhuttu jonkun verra, joten mies kyl ties, mist on kyse. Pelkäsin, et tota vaihetta kestää pari kuukautta, niiku toisilla voi hyvinkii kestää, mut onneks se on nyt jo menny ohi, ainakii toistaseks!
Nyt oon jo paljo varmempi vauvan kanssa ja osaan jopa tulkita sen itkuja paremmi.
Imetys on onneks sujunu tosi hyvi ja maitoa riittää edelleen hyvi. Oon jopa pakkasee saanu pikkuse!
Vauva on myös kasvanu hyvi. Viime neuvolassa noin viikko sitte oli tullu jo reilu 400g syntymäpainoon lisää ja pituutta 1,5cm.
Poitsu kasvaa kyl kauheeta vauhtia ja vaatekoot vaihtuu hirmusta kyytiä.
Sektiosta oon muute selvinny tosi hyvi. Arpi on tosi siisti ja ajattelin jopa alottaa kevyet vatsalihasharjotukset joskus viikon päästä. Sit ois 4 viikkoa sektiosta ja saa alkaa kuntoilemaa pikkuse. Kauheen nopeesti on muute aika menny, ku johan meiän poika on huomenna 3 viikkoa!! :heart:
Käyn edellee lukemassa teiän kuulumisia päivittäin, vaik kirjottelu onkii kiireitten vuoks jääny. Tsemppiä jokaiselle! Sul ei
kaktuspiikki enää taia kauaa olla jos ne meinaa jo joskus rv 32 leikata? Vai koitatteko mennä pitemmälle jos sun vointi vaa sen sallii? Toivottavast kaikki menis loppuu asti hyvin ja sokerit ja valkuaiset pysyis kurissa.
Vauvis ja Pikku-Poitsu huomenna 3vk