"Veera"
Ei mun lapsiani ole pakko isän uuden naisen kasvatettavaksi laittaa.IKINÄ.
Asiasta ees aivan turha keskustella.
Asiasta ees aivan turha keskustella.
koska kukin saa kotonaan määrätä pelisäännöt, jolloin väistämättä se äiti/isäpuoli osallistuu siihen kasvatukseen.Miksi äitipuoli ei kunnioita lasta ja lapsen äitiä että saa edes osallistua heidän elämäänsä? Äitipuoli näissä kuvioissa on se ulkopuolinen jota ei välttämättä kutsuta edes lapsen syntymäpäiville niin miksi äitipuoli ole nöyrä ja etsii hiljaa paikkaansa lapsen, isän sekä myös lapsen äidin silmissä? Sen sijaan, käydään laittamaan lapsen säännöt ja rajat heti uusiksi. Ihan kuin lapselle ramppaaminen kodista toiseen olisi jo vaikeaa ja se ettei näe äitiään tai isäänsä joka päivä.
Tiesitkö ettei kaikki äidit ole hankkiutuneet raskaaksi että lapsi olisi tehty heidän molempien iloksi. On myös äitejä jotka halusivat raskautua ja kun sai tietää raskaudesta heitti miehen pihalle ja kielsi tulemasta edes synnytykseen mukaan vaikka isä halusi. On siis myös huijari äitejä jotka juoksee isän rahojen perässä lapsen kustannuksella.Mutta ei lapseni tule asumaan koulussa , eikä viettämään siellä öitään (ainakaan useasti)
Eikä mulla ole tarvetta olla mustasukkainen opettajille, saati lapseni sukulaisille. Lapsi nyt vaan on äidin ja isän ei äitipuolen. ÄITIPUOLELLA EI OLE MITÄÄN OIKEUTTA LAPSEEN ja kuten aiemmin jo sanoin lapsenhan ovat tehneet isä ja äiti heidän ilokseen.Ja lapsi on heidän yhteinen. Ja miksi ihmeessä edes haluaisin lapselleni äitipuolen? En tarvitse sellaista ja tuskin tarvii lapsikaan.
En usko, että monikaan ajattele, että äitipuolen mielipiteet olisivat tärkeämpiä kuin lapsen oman äidin. Tottakai lapsen biologiset vanhemmat ovat hänelle kaikkein tärkeimmät (unohdetaan nyt kaikki poikkeustilanteet). Itse ainakin tarkoitin omissa kirjoituksissani vain sellaista, että jos lapsi elää myös uusioperheessä, on siellä asuvilla aikuisilla oikeus puuttua lapsen sen hetkisiin kasvatustilanteisiin. Kunnioittaen biologisten vanhempien periaatteita tietenkin (jos ei taas mennä poikkeustapauksiin).Kyllä tiedän mutta nyt ei taida sellaisesta olla kyse. Ja varmasti on paaaaljon äitejä jotka eivät lapsestaan huolehdi ja sitten lapsen isän uusi vaimoke hoitaa ne asiat ja hyvä niin jos se kaikille sopii. Itsestäni nyt puhuin etten minä moista hyväksyisi ja tiedän kyllä monia jotka samoin asiasta ajattelevat. Miksi äitipuolen mielipiteet /tarpeet tärkeäpiä kuin lapsen oman äidin??? :0
Paha sanoa, mitä mieltä tytön äiti on asioista, kun nämä molemmat ovat niin idiootteja, etteivät kykene asioista keskustelemaan. En siis tiedä, mitä rajoja ja sääntöjä äidillä on. Olettaisin ruokailun olevan paremmin hanskassa.Kyllä tiedän mutta nyt ei taida sellaisesta olla kyse. Ja varmasti on paaaaljon äitejä jotka eivät lapsestaan huolehdi ja sitten lapsen isän uusi vaimoke hoitaa ne asiat ja hyvä niin jos se kaikille sopii. Itsestäni nyt puhuin etten minä moista hyväksyisi ja tiedän kyllä monia jotka samoin asiasta ajattelevat. Miksi äitipuolen mielipiteet /tarpeet tärkeäpiä kuin lapsen oman äidin??? :0
En ole laittamassa kenenkään rajoja uuteen uskoon. Ylipäätään asettaisin edes jotain rajoja! Isi ei siinä oikein hommaansa hoida ja tyttö pompottelee jo kaikkia aikuisia. Normaaliahan tuo nyt on, mutta mitä tulee eteen sitten vuoden päästä?!Ja itse ajan sitä asiaa etten ikinä antaisi edes lapsiani 2vk äitipuolen hoiviin. Saati sitten antaa laittaa minun sääntöjäni ja rajojani uusiksi vain äitipuolen mieltymysten takia. Toivon ettei meille tuollaista tilannetta tule, en varmaan hengissä selviäisiOlisi kamala paikka ,kokisin olleeni täysin epäonnistunut ja joutuisin jakamaan lapseni joka syntyi minun ja mieheni rakkaudesta miehen uuden rakkaudenkanssa. Puistattaa. Et varmaan ymmärrä pointtiani.
Jos sun miehesi on sen jälkeen kun sä olet puuttunut asiaan tekee niin uudestaan, niin sä et mun mielestäni ole puuttunut kunnolla siihen asiaan! Asia tulis tehdä selväksi niin kirkkaasti, että äijäs tietää että taivas putoaa niskaan, jos edes ajattelee tekevänsä niin uudestaan.Totta vitussa puutuin asiaan, vaikka onkin miehen koira! Sanoin, että en siedä edes sen naapurin nautaa vahingoitettavan.
Toivoinkin, että yhteenmuuttokriteerini olisi herättänyt mieheni jo ennen muuttoa nukuttamaan tytön omaan sänkyyn, mutta niin ei käynyt. Nukkukoot turjake missä huvittaa, ei siltä munaa irtoo kuitenkaan.
Sun muksu, mun eläimet -jaottelun piti olla vain alkua. On mielestäni kohtuutonta vaatia, että olisin heti täysipainoisesti mukana, olenhan itse lapseton enkä noin pieniä lapsia ymmärrä. Tarkoitukseni oli osallistua tytön elämään ja kiintyä tyttöön pikkuhiljaa, kuten varmasti olikin käynyt.
Minä asetan kaikki samaan laumaan. Järjestyksessä aikuiset, lapset ja eläimet. Miehen järjestyksessä on lapsi ja aikuiset, ei eläimiä. Monesti on sitäkin huutanut, että hänelle eläimet ovat aivan täysin yhdentekeviä. Outoa, kun ennen yhteenmuuttoa kuvittelin, että hän oikeasti arvostaa ja pitää eläimistä. Väärä oli se(kin) luulo. Halveksin ihmisiä, jotka lopettavat eläimistään huolehtimisen, kun vauva tulee taloon. Mieheni kuuluu heihin ja minun on vaikea suhtautua siihen. Hänen koiransa saa sentään nyt enemmän sisältöä elämäänsä, kun voin itse peuhata senkin kanssa ja pennusta on tietysti paljon seuraa. Enemmän se on minun koirani...tuossa se makaa nytkin jaloissani![]()