APUA!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Oinas -71
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyllähän sitä itellekin tulee välillä olo että mitä tässä yksin koittaa tsempata. Ainakin siltä se välillä tuntuu. Kuitenkin tiedän että vaimo tsemppaa omalla sarallaan ihan yhtä paljon vaikka ei sitä näytäkään aina. Kun hän on allapäin tekisi mieli niin kovasti lohduttaa ilman että hän ajattelee sen menevän yliyrittämisen piikkiin.

Olisi vaan niin mukava oikeasti saada näyttää kuinka paljon toisesta tykkää ja saada vielä sylin täydeltä vastakaikua.

Kyllä sitä parisuhteessa ainakin itellä on hyvin paljon opettelemista.

 
Vaikuttaa silta etta vaimosi on vahan pahoillaan siita kuinka kylmasti on kayttaytynyt. Toisinsanoen, on itse lammin persoona, mutta luottaminen ja uskominen on ollut vaikeaa vaikka haluaisi. Varmasti monet kerrat olisi halunnut suhtautua mukavammin, mutta joku sisalla estaa sen, ettei samat virheet tulisi toistettua. Nyt kun sinun "hyvaa kaytosta" (vahan kokko ilmaisu ;) on kestanyt jo aika kauan, vaimon hellat tunteet sinua kohtaan on jo siina pisteessa etta oma kylma kaytos tuntuu niin pahalta etta sen on jo sanonut aaneenkin (maininta siita etta sina jattaisit hanet). Tuo on hyva merkki. Nyt vaan annat hanen ymmartaa todella etta se mita on tapahtunut ei ole muuttanut sinun tunteitasi ja arvostusta hanta kohtaan mihinkaan, vaan kaikki on hyvin.

t. ei ihan samassa mutta vastaavassa ollut :)
 
Viimeisestä viestistä jo jonkun aikaa. Elämä alkaa lutviutua omiin uomiinsa. Tosi hyvänä merkkinä olen pitänyt kun vaimo on ollut pikkaisen mustasukkainen, vaikka minkäänlaista syytä en ole siihen antanut. Olin viikon työreissulla ja kun tulin kotiin vaimo ärähti noin kahden minuutin jälkeen. Hän on niin varovainen kun ei tiennyt millä tuulella tulen kotiin. Hänellä on edelleen sellainen suojamuuri päällä. Ei siinä mitään sen kummallisempaa. Pyyteli sitten anteeksi käyttäytymistään.

Oli reissussa hyvää aikaa miettiä asioita. Nautin todella hänen seurastaan ja voin tänä päivänä jo todella hyvin kun vertaa kuinka matalalla sitä oikeasti käytiin. Aikaa, aikaa... jos halua löytyy niin sillä löytyvät ne keinotkin sitten.

Hyvää jatkoa kaikille!
 
Luin vain aloituspostauksen.

Siitä, että käyt siirtelemään riidan aikana aikuista ihmistä on kuule helvetin lyhyt matka lyömiseen.

Aloituksesi kertoo ihmisestä, jolla ei ole minkäänlaista itsehillintää. Ja aikuisella miehellä sellaista pitäisi olla.
 
Olen lyönyt viimeksi 1987 ihan rehellinen kloppitappelu, silloin kohteella meinas oikeasti käydä huonosti. Sen jälkeen en edes uskalla lyödä ketään niin paljon se pelästytti. Eli kyllä siitä vaan on jumalaton matka! En ole kyllä siitä siirtelystäkään erityisen ylpeä.
 
Nyt tiedän mitä itsellä edessä ja nyt ymmärän myös omat jo thedyt virheet. Eli tilanne sama mutta vasta vajaan kuukauden vanha. Olisi todella mukavaa jos voisi jotenkin vaihtaa ajatuksia koska luen tämän kuten olisin itse kirjoittanut.
 
KYLLÄ ELÄMÄ ON PERSEESTÄ

Onko ihminen mennyt näin vitun mustavalkoiseksi ettei asioilla joita ennen arvostettiin ole tänä päivänä mitään merkitystä.

Myötä ja vastoinkäymisissä... bullshit!!!!!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oinas -71:
KYLLÄ ELÄMÄ ON PERSEESTÄ

Onko ihminen mennyt näin vitun mustavalkoiseksi ettei asioilla joita ennen arvostettiin ole tänä päivänä mitään merkitystä.

Myötä ja vastoinkäymisissä... bullshit!!!!!!!!

Mitä on tapahtunut? =(
 
Eilen keskusteltiin asioista ihan asiallisesti. Vaimo sanoi että on pahoillaan kun joudun olemaan surullinen, mutta hän ei voi sille mitään. Kun mentiin nukkumaan hän hali niin ettei 12.4 jälkeen niin halinut ja piti hyvänä.

Kun tänään soitin että mentäiskö syömään päivällä niin kuulin että oli jotain hämminkiä ja kysyin että mikä hätänä. Vaimo sanoi vaan ettei jaksa enää.

Eli taas ei tiedä yhtään missä mennään. Tuntuu ettei uskalla mennä edes kotiin tänään, huomenna lähden työmatkalle loppuviikoksi, kun voi tulla siis todella huonoja uutisia. Alkaa mietityttämään onko hänellä töissä joku joka hänelle takoo päähän että antaisi periksi. En tiedä enää mistään mitään. Sai heti taas päivällä ottaa perkele verenpainelääkettä että jotenkuten pärjäis.

 
Voi että, kamalaa kuulla tuo, kun sinä olet niin paljon jo tehnyt.Olen samaa mieltä "no":n kanssa...että nyt sinun kannattaa rauhoittua.Mene toki kotiin ja katso mitä tuleman pitää.Jospa se vaimosi osaisi lopultakin sanoa missä mättää. =(
 
Luin koko juttusi,ja itsellä ollut mieheni kanssa jotain samantyyppistä kriisiä (naimisissa 20v), ehkä vähän vakavampaakin pohjamutien kaivelua......
Tämmöinen prosessi kestää pitkään, KOSKA on myös muita vanhoja "kaunoja ja katkeruuksia" jotka nostavat päätään. Vaikka näennäinen kriisi olisi kotitöiden jakamisessa, uskon että syyt ovatkin syvemmällä suhteessa. Seksin puute, liika itsenäisyys ja läheisyyden puute, piikittely, arvostuksen puute. Ja jos asiat ovat olleet rempallaan vuosia, esim 10v, ei niitä muutamassa kuukaudessa korjata. Kun asioista ei puhuta, vaan vaietaan kätketään rakkauden ja vihan tunteet VUOSIA, POMMI on valmis räjähtämään minä hetkenä tahansa, mistä syystä tahansa.
 
En tiedä oliko tuo viimeviikkoinen jonkunnäköinen pöydänpuhdistus vai mitä.
Tiistai iltana keskusteltiin ja itkettiin ja keskusteltiin. Työmatka tuli sitten tosi hyvään paikkaan. Saatiin molemmat miettiä asioita rauhassa. Jotenkin tulin itse siihen tulokseen että lopetan tuon muiden syyttelyn ja katson itseäni peiliin. Sen jälkeen kaikki on muuttunut omalta osalta ja vaimon osalta. Kyllä sitä on näköjään vaan helppo syyttää omista virheistä muita. Olispahan tämänkin hoksannut vähän aikaisemmin, mutta ei auta näillä mennään. Nyt tuntuu jo itseasiassa tosi hyvältä.

Nyt tuntuu ensimmäistä kertaa että olemme oikeasti edenneet tässä asiassa. Kyllä minulla on ainakin pirun paljon opettelemista tuossa itsehillinnässä ja kun asioita ei voi pakottaa kuntoonkaan. Vaikka tämä on ollut varmasti raskain kokemukseni koskaan näen siinä kuitenkin paljon hyvääkin. Olen oppinut tässä matkan varrella paljon itsestäni ja miten asioita ei TODELLAKAAN hoideta.

On se kumma homma kun ihmisen pitää kaikki oppi hakea sieltä kantapäästä. Samoja virheitä en kuitenkaan aio enää koskaan tehdä. Nyt mennään päivä kerrallaan ja nautitaan. Olen vihdoinkin oppinut läksyni.

LUUPÄÄ MIKÄ LUUPÄÄ!!!
 
vau, hienoa! upeaa, että jaksat taistella suhteen puolesta ja huomaat omat virheet ja jopa tajuat ottaa niistä opiksesi.

huhuu, kaikki muut, ottakaapa oppia Oinas -71:stä!
 
Tuli tänään tasan 18v. täyteen kimpassa. Annoin vaimolle 18 vaaleanpunaista ruusua aamulla. Kylläpä tuntu hyvältä nähdä vaimo vilpittömän iloisena.

Nyt uskon ite kyllä siihen että kaikki on mahdollista. Alkaa olla hyvät fiilikset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oinas -71:
Tuli tänään tasan 18v. täyteen kimpassa. Annoin vaimolle 18 vaaleanpunaista ruusua aamulla. Kylläpä tuntu hyvältä nähdä vaimo vilpittömän iloisena.

Nyt uskon ite kyllä siihen että kaikki on mahdollista. Alkaa olla hyvät fiilikset.

Onneksi olkoon! Kyllä se vaatii tahtoa, tahtoa, tahtoa molemmilta. Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin, parisuhteessakin tarvitaan tietty oma reviiri ja omat jutut.

 
Meinasin sitten mokata. Saunailta poikien kanssa ja baarissa mukavanoloinen tyttö alko oleen kiinnostunut. Kyllä teki mieli hakea sieltä vähän läheisyyttä, mutta onneksi järki voitti. Nyt ollaan entistä päättäväisempiä että tämä homma pistetään kuntoon. Voi että kun tekis mieli saada vähän haleja ja suudelmia ja hyvänäpitoa. Ei tunnu tuo seksikään oikein oleelliselta kun jo pelkkä suudelma vaimolta kieräyttää niin raakasti vatsanpohjaa.

Viikon päästä on aika perheterapiassa. Katsotaan mitä se tuo tullessaan. Näin tällä erää.
 
Tänään on sitten perheterapian vuoro. En tiedä kun jännittää niin pirusti. En vaan oikein taida tietää mitä odottaa. Mitä vaimon kanssa juteltu niin pääasiallinen ongelma on että pystytäänkö luottamaan toisiimme. Minä en ainakaan omalta osalta näe sitä enää ongelmana. Aikaisemmin olin tosi kyllä tosi mustasukkainen, myönnetään. Oon kuitenkin vähän niinkuin tullut siihen tulokseen että elämä on valintoja täynnä. Joka hetki on yhtä valintaa. Sitten sitä joko valitsee oikein tai väärin. Kuitenkin jokainen päättää omasta kohtalostaan itse. En voi kulkea todellakaan joka hetki miettien mitä toinen miettii. Oon varmaan aika mustavalkoinen siinä asiassa. Niinkuin joku viisas on sanonut ja on se minunkin mielestä paikkansa pitänyt, että kun on itsellensä rehellinen niin kyllä se jonkunnäköisen mielenrauhan tuo.

Sais vaan tämän jännityksen vähän helpottamaan.
 
että tärkeä asia ja tilaisuus jännittää. Otat sen siis tosissasi.

Herraisä miten monta eroa vältettäsiin sillä, että ihmiset älyäisivät sen, etä muuttaa voi vain itseään. Kunnioittaa itse toista ihmistä, sitä tärkeintä, ja antaa itsestään sekä aikaa, tunnetta että aineellistakin välillä. Kyllä vastalahja tulee sillä metodilla ihan varmasti.

Niin kauan kuin syitä haetaan muista ja odotetaan toiselta itselle hyvää, yritetään muuttaa häntä, ei tulosta kannata odottaa. Parisuhteessa jos missä kaiku vastaa siten, kuin sinne huudat. Hyvä palkitaan hyvällä, paha pahalla.

Peilistä katsoo syyllinen parisuhteen huonovointisuuteen. Aina voi tehdä asioita toisin kuin ennen, kasvaa ja opiskella itseään. - Tätä en kuitenkaan liitä siihen, jos jompikumpi käyttää aineita väärin. Se vääristää kaiken, eikä siinä auta mitkään hyvyydet silloin.

Mutta ap:n tapaus. Sinulla ei ollut a- tai muita vastaavia ongelmia, itsekäs luonne vain. Sitä voi onneksi kasvattaa.
 
Hienoa, minua nyt jäi kaivelemaan, että miksi vaimo epäilee voiko luottaa? Eikö hän luota itseensä vai sinuun?
Tsemppiä kuitenkin, jos on oma itsensä ja 100% rehellinen, niin ei pitäisi olla aihetta jännittää.
 
No nyt on käyty. Kylläpä teki hyvää jutella. Ongelmana on meillä tuo luottamuksen puute toisiimme. Ei sen tietämiseen olisi terapiaa tarvittu, mutta teki tosi hyvää jutella ulkopuolisen kanssa. Vaimo haluaa rauhaa ja sen hän on jo saanut ja tulee saamaan jatkossakin. Omalta kohdalta tippu kyllä iso kivi sydämeltä. Perkule ku tekee kutaa. Olen vaan niin iloinen.
 
Hyvä. Oinas, luulen, että sinulla on suurin ongelma se, että sinä et luota itseesi.
Kuvittelisin, että maapallo pyörii, vaikka sen pyörimistä ei hetkeen katsoisikaan.
 

Similar threads

J
Viestiä
6
Luettu
410
Perhe-elämä
piilo leikki stop
P
V
Viestiä
9
Luettu
432
M
K
Viestiä
112
Luettu
12K
Perhe-elämä
vierailijaolli
V
H
Viestiä
10
Luettu
613
U

Yhteistyössä