alkoholin käyttö kotona

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyllästynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
tottakai kun lapset ei oo kotona pitää jommankumman olla selvä. Entä jos lapselle tuleekin ykskaks ikävä? Vastuuntuntoa pikkasen kehiin, nyt kun olet äiti, ei elämä pakostikaan voi olla samnlaista kuin ennen.

Ethän ole tosissasi, ethän? Siis tossa ikävä-jutussa, kasvatat kunnon velliperseitä. Haetko lapset heti päiväkodistakin kesken päivän jos tulee äitiä ikävä, yyhhh.

Ei tietenkään elämä ole samanlaista kuin ennen lapsia muttei sen tarvitse kauheasti muuttuakkaan.
 
Meillä ei käytetä alkoholia lapsen läsnäollessa. Kumpikin,minä ja mieheni ollaan tästä asiasta samaa mieltä. Minusta tuntuu, että lapsi aistii jos vanhempi on vähänkin hiprakassa. Itse ainakin muistan että minua ahdisti humaltunut aikuinen vaikka mukavasti olisikin käyttäytynyt. Onko sitä alkoa pakko ottaa, onko se niin tärkeää? Ei ainakaan meille. Juodaan sitten harvoin jos käydään ulkona.
 
Mielestäni lapsen pitää päästä näkemään myös vanhempiensa normaalia elämää eikä niin että kun lapsi on kotona ollaan hissun kissun mutta auta armias kun se saadaan mummolle hoitoon niin jo alkaa bailaus ja kiukkuisen isän ja pihtari äidin elämä alkaa ja suu kääntyy vihdoin hymyyn.
Ei meilläkään todellakaan lasten läsnäollessa mitään kalsarikännejä vedetä mutta pienet sievät ystävien kesken ei tee pahaa kellekään. Niin kauan kun kaikilla on hauskaa. Siinä juuri on se raja että jos homma meinaisi mennä tappeluksi, oksenteluksi tai muuten sekoiluksi. Mutta ettekö te ihmiset osaa ottaa sillä tavalla nätisti että kaikilla on vaan kivaa? Lapset aistivat parhaiten sen ilmapiirin että onko kivaa vai ei ja itse muistan lapsuudestani nimenomaan sen että olin todella onnellinen kun kuulin ja näin että vanhemmillani oli hauskaa ja samalla me saimme leikkiä ystäväväpariskunnan lasten kanssa.
Esim. mäyräkoira ei todellakaan isolle miehelle ole vielä mitkään kännit, kaukana siitä. Itse taas voisin hyvin ottaa esim. 2 puolen litran siideriä tai vaikka kolmannenkin jos oikein hyvä fiilis olisi. Kyllä sen rajan osaa aikuinen itse vetää.
Me ainakin olemme huomanneet että kaikista tylsimmät illanvietot saadaan juuri tällaisten ihmisten kanssa mitkä ovat etukäteen päättäneet että ei sitten yhtään lasillista voida ottaa! Sitten istutaan puhumatta ja nauramatta ja tunnelma on täysin eri kuin silloin kun on niitä ystäviä kylässä joiden kanssa kaikki ottavat rennosti ja elävät tilanteen mukaan eivätkä liikaa etukäteen sovittujen sääntöjen. Ja vaikka nämä ihanat absolutistit väittävät että osaavat pitää ihan yhtä hauskaa kuin muut niin p...marjat sanon minä kaikkea muuta ja näitä on tullut nähtyä ja paljon ja kuultu muilta vielä enemmän. Ottakaa rennosti hyvät ihmiset! Se on se mikä teidän lapsiinne välittyy ja niistä tulee iloisia ja sosiaalisia. Turhalla jäykistelyllä saatte pelokkaat ja arat lapset jotka eivät uskalla kokeilla mitään uutta tai elää kunnolla! :) Ei se elämä ole niin kamalan vakavaa!
 
Illan vietto erikseen,tottakai mielestäni silloin voi hiukan ottaa. harvemminhan niitä juhlia on ja lapsi käsittää että kyseessä on juhlat. Itse tarkoitin äskeisessä kommentissani pientä tissuttelua kotosalla,kun ollaan perheen kesken.
 
Tulee väkisinkin mieleen sellainen ajatus, että pitäähän sitä voida elääkin joskus...Mitä haittaa on "tissuttelusta" kun lapsi nukkuu? Bileitä ei olla pidetty tai äänekkäiksi tiedettyjä vieraita ei edes ajatella kutsuvamme kaljoittelemaan, mutta ei ainakaan musta saisi yhtään parempaa äitiä jos joisin vettä leffailtaa pidettäessä muutaman siiderin sijasta. Ei silti tarvitse mennä äärimmäisyyksiin niin raittiudessa kuin juomisessakaan.
Humalatila jossa örvelletään, nimitellään, huudetaan, puhutaan sopimattomia tai jopa tapellaan ei tietenkään olisi soveliasta lapsen katseltavaksi/kuunnelttavaksi. Täällä on niin moni vesilinjan kannalla, että melkein voisi luulla sen olevan yleisempääkin kulttuurissamme, ei vaan taida olla totuus...
 
Itse en henkilökohtaisesti suosi kovinkaan runsasta alkoholin käyttöä lasten aikana. Saunakalja/siideri tai lasi kaksi viiniä ruoan kanssa on asia erikseen...illanistujaisetkin saa olla aika hillittyjä (tarkoitan just, että ei sitä "perisuomalaista" örveltämistä, vaan leppoisaa mieltä ja ihmisillä hyvä tahto...). Jos mulla tulisi tarvetta isompaan juomiseen, niin laittaisin muksun mummolaan ja lähtisin ulos kavereiden/mieheni kanssa.

Ja Johanna kun oli sitä mieltä, että "ilo ilman viinaa on teeskentelyä", niin on mulla sitten toisenlaisiakin kokemuksia...toiset kaverit on huomattavasti hurmaavampia ja mukavampia selvin päin. Mutta tottahan sekin on, että pieni määrä alkoholia vapauttaa tunnelmaa! Sehän se siinä just onkin, että sitä osaa käyttää oikein...
 
Ilmoittaudun "Deekun" linjan tukijaksi. Ei äitiys kenestäkään pyhimystä tee. Muutamankin voi illalla mielestäni ottaa kunhan vauvan hoito sujuu varmasti ja turvallisesti. Oudolta tuntuu mielestäni myöskin se, että tuore äiti "virkainnossaan" kieltää mieheltään alkoholin käytön täysin.

Muutaman määrittely on vaikeaa, alkoholi kun vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. Rakastava ja vastuullinen äiti voi olla vaikka ei absolutistiksi heittäydykään. Päinvastoin; tällainen "minä olen nyt äiti enkä siis alkoholiin koske" -äitiys voi olla aika keinotekoista.

Pahasti alkoholiongelmaiset ovat luonnollisesti asia erikseen.

Skål ja malja äitiydelle!
 
Johanna, tämä on ihan totta! =)
"Me ainakin olemme huomanneet että kaikista tylsimmät illanvietot saadaan juuri tällaisten ihmisten kanssa mitkä ovat etukäteen päättäneet että ei sitten yhtään lasillista voida ottaa!"
 
Minäkään en halua, että meillä käytetään alkoholia, kun vauva on kotona. Kirjoituksessasi ap pisti kuitenkin silmään, että uhkailet miestä erolla. Kannattaisiko käyttää jotain muita keinoja? En tarkoita pahalla, mutta omasta kokemuksesta sanon, että eroa kannattaa miettiä todella hartaasti. Se vaikuttaa lapsen koko loppuelämään todella paljon.

Mielestäni kirjoituksestasi saa sen kuvan, että miehesi ei ole kuitenkaan alkoholisti, joka voisi olla syy eroon. Myös minua ärsyttää miehessäni monet asiat, mutta en uhkaile eroavani hänestä. Se aiheuttaa paljon epävarmuutta parisuhteeseen. Toivottavasti et loukkaannu kommentistani, tämä on vain minun mielipiteeni.
 
En loukkaannu...en mä varsinaisesti ole uhkaillut erolla, mutta mielessä käynyt. Musta vaan on alkanut tuntumaan että tää alkoholi alkaa pikkuhiljaa olemaan ongelma. Meillä on monesti aika vähän rahaa ja silloinkin melkein "viimeisillä rahoilla" miehen pitää hakea sauna olutta, vaikka mielestäni ne voisi käyttää vaikka ruokaan. Ja kun sanon miehelleni että voisi nukkua sohvalla kun on juonut, niin silloin yleensä sanoo kaverilleen ( joka on meillä saunomassa), että lähetään baariin...ja yöllä tulee sitten sänkyyn nukkumaan. Ja taas minä saan seuraavan päivän kulkea silmät ristissä. Tää ehkä kuulostaa tiukkapipoiselta, mutta en itsekään ole mikään absolutisti, vaan juon itsekin joskus, huom! joskus saunaoluen ja käyn kavereiden kanssa baarissa. Johtuukohan tämä suhtautumiseni tähän asiaan siitä, että muistan itse lapsuudestani että mua ahdisti nähdä vanhemmat humalassa, vaikka sitä ei usein tapahtunutkaan. Juuri kaikki juhannukset ym.
 
Olenko ainoa, joka odottaa viikonlopun rentoutus hetkeä? Siihen kuuluu se muutama olut, sauna ja rupattelua miehen kanssa ilman kiireitä. Sen jälkeen, kun lapsi on mennyt nukkumaan, laitetaan sauna päälle ja otamme oluet, kun sauna lämpenee. Teemme jotain kivaa yhdessä : pelataan shakkia, surffaillaan netissä tai vaan keskustellaan, ja otetaan olutta. Meillä ei arki-iltoina jää paljon aikaa, niin sitten viikonloppuna juttelemme kaikki viikon tapahtumat läpi.
Emme ole koskaan päihtyneet, vaikka ottaisi useammankin, niin keimoa saisi juoda melko paljon, ennen kuin siitä humalaan tulee! Se, kuten viini ja siiderikin on nautinto aine, seurustelu juoma, eikä sitä kiskota känniin asti. Jos haluaisin olla humalassa, niin viina on sitä varten. Mutta kumpikaan meistä ei käytä viinaa, eikä pidä sen tuomista ongelmista.
Täällä kuulostaa olevan aika tiukkapipoinen linja. Tietenkin, jos on ihan pieni vauva ja heräilee usein ja imettää se on eri asia. Mutta sitten kun nukkuu jo hyvin, niin voisi löysätä pipoa.
Tulee sellainen olo, että vaatiiko äidit siippojen juomattomuutta siksi, kun ei itse voi ottaa niin paljon, vai mikä siinä on ettei mies saisi ottaa sitä olutta, jos ei siitä ole haittaa ympäristölle? Meillä oli kotona juoppo isä, jota pelättiin humalassa. Sitten se aina hävisi baariin, ja sitten pelättiin, että milloin se tulee kotiin ja millä päällä?
Mielestäni on parempi ottaa ne rentoutus oluet kotona, kuin lähteä baariin juomaan kaatokännit!
 
Mielstäni ei ole mitään pahaa ottaa silloin tällöin kotona alkoholia. Kuitenkin sillä tavalla, että jompi kumpi vanhemmista on lapsenhoito kunnossa. Tietenkin on eriasia jos bileet ryöstäytyy käsistä ja paikkoja hajoitetaan, mutta rauhallinen illanvietto ystävien kanssa tekee vain hyvää. Ei niitä lapsia voi lasikuvun alla kasvattaa. Kotoahan ne esikuvat lähtee. Lapselle on vain hyväksi nähdä vanhempien ottavan sen lasillisen silloin tällöin ja oppia alkoholin kohtuullisen käytön tätä kautta.
 
Joo tuntuu kyllä että aikamoisia pirttihirmuja täällä. Ei se ihme että tulee eroja jos pitää oma elämänsä muuttaa miehenkin kertaheitolla kun vauva tulee kotiin. Känninen riehuminen tai alkoholistin juominen (pakko päästä baariin ja luvassa ehkä parin päivän putki) on täysin eri asia kuin mukava muutaman tai useamminkin ottaminen kotosalla. Kyllä me ainakin myös miehen kanssa odotetaan että tulee viikonloppu ja päästään mökille jossa aikuiset ottavat muutamia kaljoja auringossa ja sitten iltasella kun vauva nukkuu niin voi itsekin ottaa muutaman. Mikäs sen mukavampaa kun siinä höpötellä RENNOSSA tunnelmassa. Suomessa on jäykistelyä ihan liikaa!

Huippukommentti oli kyllä että toisen pitää olla selvinpäin kun lapset hoidossa jos lapselle tulee ikävä ja se pitää hakea pois? Siis ihan oikeasti eihän kukaan voi olla tosissaan? Pidättekö te niitä hellanduudeleita kädestä kiinni koulussakin? Ja päiväkodissa olette koko ajan vahtimassa ettei naapurin Tero lyö lapiolla päähän? Hei oikeasti relax ja hankkikaa elämää. Lapsella on aikamoinen painolasti olla teidän koko elämänne ainut keskipiste.
 
Ikävä tai joku muu hätä esim., niin että karjuu kurkkusuorana monta tuntia. Mitäs sitten tekisit jos et ajokunnossa edes ois?

Ja jos ero tulee siitä ettei ukko saa ryypätä, niin huhhuh! Siinähän sen sitten näkee että se juominen on tärkeempää, ja tuommonen ukko joutaakin mäkeen.

Hei, nää on ihan mielipideasioita. Alottajakin tiesi varmaan että riitaahan tästä seuraa. Eiköhän me jokainen olla hyviä äitejä, juotiimpa tai ei. Turha siit on kiistellä ;)
 
Alkuperäinen, tiedän TASAN TARKKAAN mitä ajattelet kun sanot että miehesi alkoholinkäyttö alkaa näyttää ongelmalliselta. Muutamat kirjoittelijat ovat ihmetelleet oletko ihan "tiukkapipo" kun et anna miehesi "hengähtää" tai "rentoutua" kavereiden kanssa. Itselläni on samanlainen tilanne että mieheni alkoholinkäyttö on mennyt n. vuoden aikana vähän liiallisuuksiin. Meillä se vain on niin päin, että mies lähtee omille teilleen (naapuriin kaverin luo saunomaan mikä tarkoittaa kännien vetämistä eikä mitään parin saunakaljan lipittämistä) ja tulee aamutunneilla takaisin sammuen sohvalle. Näin tapahtuu siis MELKEIN JOKA VIIKKO!! Meillä on reilu 1v lapsi ja odotan toista joten raskasta on valvoskella yöt läpeensä odottaen (yritän kyllä nukkua mutta koko ajan heräilen yössä joko se ovi käy...) ja lapsikin nukkuu levottomasti kun kuuluu vaikka millaista örvellystä. Huh huh.

Onko siis liian "tiukkapipoista" puuttua tällaiseen käyttäytymiseen? Nyt tietysti joku ajattelee että miksi ihmeessä olen ottanut miehekseni juoppolallin. Noh, kuten sanoin mieheni alkoholinkäyttö on ryöstäytynyt käsistä viimeisen vuoden ajan, monta vuotta meni että käyttö oli kohtuullista (kerran kuussa tai harvemmin sekä pienempiä juomamääriä)eikä kännejä vedetty. Alkoholismiin päin siis ollaan menossa ja se on aika huolestuttavaa. Ymmärrän siis alkuperäisen kirjoittajan huolestumisen!

Mitä siis voin tehdä? Olen uhkaillut häipymisellä, olen pyytäyt, rukoillut, käskenyt lopettamaan juomisen tai edes vähentämään. Ei mitään reaktiota. Keinot on vähissä, pakottaakaan en voi mihinkään AA-klinikalle. Kerran pakotin miehen jo soittamaan sinne kun oli ollut koko yön poissa kotoa (esikoinen oli silloin n. 2kk). Oli hyvin pahoillaan ja varasi jopa ajan että voisi mennä keskustelemaan asiasta. Jätti menemättä. Vastaus oli "ettei tarvitse hoitoa kun ei ole ongelmaakaan". Olenko siis tiukkapipo?

Olen miettinyt avioreoa ihan tosissaan, mutta miten se käytännössä onnistuu kun on yhteistä talolainaa ja toinen lapsikin on tulossa. En ole varmaan tarpeeksi vahva laittamaan asioita eteenpäin.

Lopuksi vielä huomautus, että oma äitini on ollut alkoholisti, samoin mieheni isä eli taidan tietää mistä sairaudesta on kyse.
 
Jos toisen pitäisi olla ajokunnossa aina, niin sehän tarkoittaisi sitä ettei vanhemmat yhdessä voi käydä missään juhlimassa. Kyllähän siitä parisuhdekkin jo kärsii. Joku varmaan sanoo, että voihan toinen olla selvinpäinkin juhlimassa, mutta onpa kiva katsoa vierestä toisen hiprakkaa.
 
Ja kun kerran haette lapsen pois huollosta kesken hoidon koska lapselle on tullut ikävä niin terve vaan sen jälkeen hän tietää että voi pistää aina päälle kohtauksen jolloin saa äidin ja isin pikaisesti takaisin! Ja äiti ja isihän tanssii lapsensa pillin mukaan!
Kyllä lapsi kannattaa totuttaa siihen että hoito on hoito. Mitä kun tulee sellainen tilanne että äiti on vaikka sairaalassa ja isä työmatkalla tai olette yhdessä vaikka häissä ilman lasta. Ei lasta päiväkodistakaan haeta kesken pois vaikka äitiä itkisikin, tai kysypä pomoltasi voisitko tilanteessa jättää hommat kesken ja lähteä pikapikaa hjelppimään vauvaasi? Eihän se lapsi opi elämään jos sitä pidätte noin pahvilaatikossa. Nykymaailma on aika karu ja vanhemman tehtävä on opettaa siellä elämistä lapselle pikkuhiljaa. Se ettei lapsi näe ikinä alkoholia, kännisiä ihmisiä tai ole ikinä hoidossa tahtomattaan ei varmastikaan edesauta mukautumista karuun nykymaailmaan joka on sellainen kuin on vaikka muuta tahtoisimmekin ikävä kyllä!
 
Meillä poika (pian 1v.) on ollut vasta kerran yöhoidossa mummilassa. Me olimme mieheni kanssa eräässä kesätapahtumassa n. 100 km:n päässä, oltiin hotellissa yötä. Silloin otettiin kuoharia, siideriä ja viiniä hääpäivän kunniaksi, eikä todellakaan oltaisi lähdetty kesken yön ajamaan mummilaan millään kyydillä lapsen ikävän vuoksi...
Jos olis tullut joku muu hätä, esim. sairaalareissu, niin lähin sairaala oli siellä kaupungissa missä me olimme ja sinne nyt olis voinut mennä vaikka taksilla.
 
Ei se nyt ihan noinkaan ole oikein! Vai meinaatko polttaa tupakkaa ja käyttää huumeitakin lapsen edessä, jotta hän tottuisi "karuun maailmaan"?

Kyllä lapsi on lapsi, ja lapselle tulee taata onnellinen ja turvallinen lapsuus. Pahan maailman hän kohtaa sitten joskus kun lähtee kodista. Sitä pahuutta ei tarvitse kotona olla.
 
Mm. Liialle ja muillekin
Tätä juuri tarkoitin, että on parempi antaa sen ukon ottaa ne muutamat oluet kotona. Jos siitä alkaa nipottaa, niin varmaan ukko häipyy omille teilleen! Antakaa niitten ukkojenne hengittää.
 
Aamulle: ei tarvitse nyt äärimmäisyyksiin mennä kuten noi huumeiden käyttö esimerkit. Ihan normaalijärjellähän tässä ollaan kaikki varustettu varmastikin, mutta kyllä mielestäni linjat ei yhtäkään lasillista alkoholia ja jos lapsi hoidossa täytyy olla varautunut se halutessaan heti hakemaan menee sitten siihen toiseen ääripäähän ihan liiasta lällyttelystä ja laatikossa pidosta. Eikö voisi olla ihan normaalia keskilinjaa ja maalaisjärkeä. Etkö todella itse näe että sinun linjasi taas on toisen ääripään liioittelua vrt. huumeiden käyttö kotona. Ei lapsen takia aleta elämää muuttamaan (tai siis toki tehdään kompromisseja ja muuta muttei elämää lakata elämästä) tai lasta liiallisuuksiin paapomaan, täytyyhän hänestä opettaa ihminen ja kunnon maankansalainen. Näitä paapottuja lapsia on nyt jo koulut täynnä ja tuleva yhteiskunta vielä vaarallisempi kuin nykyinen. Katso esim. uusin kaks plus jossa opettaja toteaa että luokat ovat täynnä tällaisia lapsia ja 30 sellaista on kenelle tahansa katastroofi.
 
En todellakaan ole absolutisti enkä mikään lapsenpaapoja!En kasvata lastani pumpulissa eikä laatikossa pidetä. Ihan normaalia elämää tässä vaan eletään, ilman enempää alkoa. Rakastan vain lastani niin suunnattomasti ja ajattelen aina hänen parastaan.
 

Yhteistyössä