~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

Anzulle tosiaan onnittelut ja tervetuloa!

Hope jei, hyviä uutisia ja vahvistus prinsessasta! <3

Helios ihanaa kun sielläkin on päästy kunnolla shoppailun makuun!

 

Siis mähän kirjottelin eilen vaikka mitä kivaa ja tuo oli kaikki mitä oli jäljellä, eikä ollut edes lähettänyt kommenttia..

kiuskin kysymys oli kyllä tosi hyvä! Mulla ei oo mitään noin ”rajua” kokemusta kun Siidalla vaikka tikkejä tulikin. Palautuminen tuntui olevan jotenkin todella hidasta, menin viikko synnytyksen jälkeen yksin prismaan ja voi jeesus..miksiköhän sinnekin piti lähtee.. Tosi pitkään iski ikävä paineentunne alakertaan kun käveli vähänkin liian kovaa.

Ohjeeksi oon sanonut ystäville ja muille että älä välitä siitä mitä muut sanoo tai miten jonkun mielestä pitäis tehdä vaan tee niin, että oot valmis elämään itse niiden omien valintojen kanssa.

Siida mäkin uteliaana kysyin että paljonko tikkejä tuli eivätkä mullekaan suostuneet kertomaan. Ja jostain oon kuullut että jos tikkejä on yli 10 niin niitä ei lasketa..

Puolivälin krouvi saavutettu ja vielä vajaa viikko piinaavaa odotusta kohti rakenneultraa!

20+2

 

Mavli, mullakin oli muuten sitä kovaa painetta häpyluuhun, se tunne tuli noin viikko synnytyksen jälkeen ja kesti jonkin aikaa. Todella hassua kipua, ihan kuin häpyluuta painettais alaspäin. Todellisuudessa se kipu varmaan johtuu siitä, että häpyluu nousee ylöspäin raskauden ja synnytyksen jälkeen.

 

Hyviä kommentteja! Niin usein jätetään puhumatta just esim niistä vessavaikeuksista jne, toi vedellä lorottelu oli hyvä vinkki jos kirvelee Onhan noi kaikki vaikeudet hyvä tiedostaa ja hyvä niihin varautuakkin mutta eihän sitä tosiaan ikinä tiedä miten kaikki sitten loppujen lopuksi menee. Mitä hajoaa, miten toipuu, miltä tuntuu jne. Mitä nyt noita synnytysjuttuja lukenutkin niin monet on että "tahdon ehdottomasti synnyttää ammeeseen jne", mä meen kyllä ihan go with the flow. Toki sitä saa aina olla joku suunnitelma mutta jotenkin tiedostanut sen että harvoinpa se menee just niin kun on miettinyt. Ja kun on vielä ensimmäinen synnytys niin enhän mä tiedä yhtään millaista se on ja mikä voisi edes tuntua hyvältä tavalta.

Pitää vaan toivoa ettei ihan hirveästi repeä ja samalla mene muitakin osia kuin pelkkä väliliha. Yksi kaveri lorottelee vieläkin tämän tästä hosuuu kun siltä repesi niin pahasti kaikki pelkään myös tota tunnetta että se oma toosa alkaa ällöttää ja koko värkki tuntuu vastenmieliseltä. Mutta uskon siihen että ajan kanssa paranee!

Nyt kun on avoimesti ollut jo raskaana niin monet äidit kyllä puhuu omista synnytyksistään. Yhden kohdalla olin ihan wtf kun se sanoi että joutu synnyttymään esikoisensa sairaalassa kaksin miehensä kanssa ilman mitään lääkitystä. Oli ollut osastolla todella kiireistä ja kätilö oli vaan sanonut "yritä muistella mitä synnytysvalmennuksessa oli puhetta", sitten se saapui paikalle kun pää oli jo ulkona. Apua tästä jo onneksi siis 20vuotta aikaa. Noh toisen äidin synnytystarina sisälsikin pari lääkäriä, pari kätilöä ja viitisen opiskelijaa että olihan se melkoinen show.

Että onhan noita synnytyskokemuksia ihan just niin monta kuin on lapsiakin. Jokainen synnytys menee vähän omalla tavalla ja jokainen sen myös kokee omalla tavalla.

Kiuski 19+5 (4yötä rakenneultraan jee!!)

 

Ja mitämitämitä! Saulin ja Jennin lapsi on syntynyt! Ah mä en kestä, oon niin onnellinen niiden puolesta

 

Luin myös uutisen, vielä ei paljastettu sukupuolta

Ja Kiuski, todellakin painotan sitä, että jokaisen synnytys on omanlaisensa. Kahta täysin samanlaista ei ole ja tämä kyllä lohdutti mua kun pelkäsin etukäteen ja kun kuulin "kauhutarinoita", niin tukeuduin tuohon ajatukseen/sanontaan. Se menee jokaisella omaa rataansa ja siinä kannattaa keskittyä vain siihen, mikä itestä tuntuu siinä hetkellä helpottavalta. Jos se on amme, kokeilee sitä, tai mikä nyt tuntuukaan eniten omaa oloa helpottavalta.
Sitten noi synnytyksen jälkeiset olot ja vaivat, niin pitää kuitenkin muistaa se, että sulla on se maailman parhain lahja ihasteltavana ja hoidettavana ja kyllä ne pienet kolotukset ja vaivat jää sen rakkauspakkauksen varjoon. Mutta moni asia on sellainen, mistä minulle ainakaan neuvolassa ei kerottu, mutta jotka sitten valkeni ajan kanssa, että onkin ihan normaaleja synnytyksen jälkimaininkeja. Ja olisin kyllä toivonut imetykseen tayssista enemmän tukea...sain osastolta rintakumin kun pyysin. Sattui niin paljon kun maito ei vielä kunnolla noussut ja kovasti silti painotettiin imettämistä, mutta siitä ei kukaan maininnut, että se oikeesti sattuu. Ystävä mua opasti jo ennen synnytystä, että älä päästä nännien ihoa rikki asti, että imetyksestä tulee ihan hirveetä tuskaa. Osasin siksi olla vailla rintakumia kun eka veritippa tuli. Olin onneksi hommannut nännirasvaa, jota laitoin aina kunnon kerroksen ennen ku aloin imettämään, mutta ei se pelkästään riittänyt, vaikka kipua helpottikin. Pikkuhiljaa kun maito nousi kunnolla ja pari päivää imetin välillä rintakumin kanssa, välillä ilman alkoi iho kestämään imetystä.

 

No poikahan se on tupsahtanut heille

 

Ohjeeksi oon sanonut ystäville ja muille että älä välitä siitä mitä muut sanoo tai miten jonkun mielestä pitäis tehdä vaan tee niin, että oot valmis elämään itse niiden omien valintojen kanssa.
20+2

Tämä! Kiitos Siida ja Mavli asiallisista neuvoista/kokemusten jakamisesta Ihmetyttää välillä kun saa sellaisia neuvoja tyyliin että "epiduraali kannattaa ottaa heti!" no joo, ei taida mennä ihan noin Itsellä sama asenne kuin Kiuskilla, että go with the flow. Silti olen ainakin nyt etukäteen sitä mieltä että valmistautuminen kannattaa, eli ihan vaan ottaa selvää asioista ja tarkastella eri vaihtoehtoja. Olen lueskellut kivunlievityksistä, natural childbirthista, asennoista ja mielikuvaharjoitteista. Kaikesta en tosiaan ole ollut samaa mieltä eikä varmasti tule synnyttäessä moni asia edes mieleen, mutta tuleepa edes itsevarmempi olo kun on taustoittanut asiaa Joku sanoi mielestäni hyvin että kun lähtee uuteen maahan, niin mielellään sitä lukee matkaoppaan etukäteen, vaikkei siinä kerrotakaan kaikkea ja kokemus on kaikilla omanlainen Odotan synnytystä mielenkiinnolla ja vähän jopa innokkaana.

Tuosta Taysin imetysohjauksesta olen kuullut sekä tosi hyvää että tosi huonoa - varmaan vaikuttaa ihan sekin, millainen hlökunta sattuu olemaan vuorossa. Myös imetysjuttuja olen lukenut tosi paljon, toivotaan että niistä on jotain apua jollei sairaalassa ohjaus meinaa riittää.

@lullaby tämä on taas vähän tämmöistä helppo nyt on sanoa-osastoa, mutta se aika menee niiiiiiin äkkiä että ihan pian säkin olet puhumassa täällä synnärille menosta... Toki tiedät kun oot jo ennen ollut raskaana Mä tulin palstalle rv4+6 ja muistan miten se oli oikeasti siis IHAN äsken, ja nyt tässä ollaan sairaalakassi pakattuna. Sitä vaan pikkuhiljaa kiipii tossa listalla ylöspäin ja nyt ollaan jo seuraavana vuorossa Ja piti vielä sanoa että vaikka täällä palstalla on viime päivinä ollut paljon loppuraskauden asioita, niin älkää alussa olevat yhtään pidätelkö teidän juttuja sen takia Eikä kaikkeen tarvikaan kommentoida, mä kirjotan tänne niin usein ettei kukaan kaikkia mun juttuja ehdikään kommata

@kiuski ja @mavli tsemppiä viime rutistukseen ennen rakenneultraan!! Se on hieno etappi Ja @Helios... Mimmoiset vaunut ostit? @Siida muuten minkälaisella hyökkäysvaunulla teidän kolmea lasta meinaatte liikuttaa?

Oma napa vielä, että karmea flunssa pukkasi päälle. Pää, korvat ja nenä täynnä räkää, not cool.

MyMa 37+6

 

Mulla ei oikein muuta vinkkiä ole antaa, kun että kertokaa miehelle/tukihenkilölle myös mitä ootte mahdollisesti ennen synnytystä sopinut kätilön kanssa, niistä asioista siis mitä itse toivotte. Mulla oli suunnitelmaa tehty etukäteen ja ihan varmasti ne jossain luki, mitään ei kuitenkaan otettu synnytyksen aikana huomioon niistä ja mulla oli niin kovat kivut etten niitä osannu vaatia.

Caro ja 36+6

 

Lullaby, voimia toivotan sulle piinaaviin päiviin/viikkoihin, paljon!! Ja itse en koe vieläkään olevani kovin pitkällä ja kuukausia vielä taaperrettavaa edessä.
Raskaudetkin voi olla erilaisia ja kun sun keholla on muistissa edelllinen raskaus ja muistissa siellä on sun esikoisenkin raskaus, niin voi hyvinkin olla, että oireet ovat nyt vaan lievempiä, tai alkavat vähän mylhemmin kunnolla. Huoli on varmasti läsnä, mutta uskon kyllä, että pikkunen voi hyvin, kyllä sulla jotain kipuja/vuotoja olisi, jos mikään ei kehittyisi.

MyMa, ollaan tässä mietitty, että mitä me rattaiden suhteen tehdään ja mihin päädytään. Bugaboitten donkey duo mua kiinnostaa ja pitäis käydä niitä kokeilemassa ja hiplaamassa. Ehkä odotetaan kuitenkin vielä muutama viikko. Sika kalliit ne on, mutta mitä nyt olen noita vähän vertaillut, niin vaikuttavat helpoilta käytössä ja osat ovat kevyitä ja nopeita käsitellä. Tytön yhdistelmärattaat pitäis puunata ja myydä. Varmasti jotku rattaat tarvii vielä ensi kesänä, mutta nää olemassa olevat on vähän käyneet pieniksi. Hän on pitkä tyttö ja aateltiin jotku isopyöräiset juoksurattaan tyyliset ostaa vaikka käytettynä, niissä on paremmin tilaa. Bugaboihin saa sen seisomatuen satulatuolilla, sekin kuulostaa kätevältä. Tosin mietityttää, että kuinka näppärät/hankalat ne on sen tuen kanssa sitten työntää, mutta tyttö kyllä ensi kesänä menee varmasti jo potkupyörälläkin. Kovasti oottaa että lumet sulaa ja ostetaan pyörä

 

Hahaa, voi rakkaus, mun pikku tyttö potkii mahassa niin, että näkyy mahan päältä Tässä sohvalla istuessa aloin seuraamaan kun tuntuu liikkeet niin selvästi. Taas on viikossa kasvettu ja liikkeet on kummallakin voimistuneet todella paljon.

21+1

 

@An1z81 joo anteeksi hämy, käyn vielä täällä salaa lukemassa teidän kirjoituksia ja kun tuosta vauvan kokoarviosta oli juttua oli jotenkin pakko kirjoittaa.

Onnea hurjasti plussasta!

 

Juu, onhan tota etomista nyt sentään enemmän kun sillon kkm:n jälkeen ja jostain syystä viime aikoina painottunu enemmänkin iltapäivään ja siitä tasasesti jatkuen iltaan eikä aamusin välttämättä oo oikein mitään.. mutta hyvä että edes jotain joka päivä. Kumpa se oiskin niin että keho muistaa tän tilan eikä siks reagoi yhtä voimakkaasti kun edellisestä niin lyhyt aika! Vuodottomuuteen ja kivuttomuuteen en valitettavasti voi luottaa yhtään, kun sillon kkm:ssakin eka pikku tihkutippa koko raskaudessa tuli vasta viikko sen jälkeen kun ne oli kuollu.. sit tais taas mennä yli viikon ettei mitään ennen seuraavaa pientä punerrusta, ja sitten se kauhee np-ultra. Seuraavaks vuotikin sitten vasta tyhjennyksessä..

MyMa, no mulla ois ollu just toi ohje että se epiduraali kannattaa kyllä pyytää ja niin pian kun ne sen suostuu laittaan, se (ja spinaali?) on kuitenkin se ylivoimasesti tehokkain keino tai ainakin jos itestä alkaa tuntua hiukankaan siltä että supistusten aikaset kivut alkaa olla sietämättömiä.
Mullakaan ei ekalla kertaa laitettu olleenkaan, ja ajatus oli että oisin mahdollisimman luomusti ja ponnistasin jopa jakkaralla kyykkien niinku jokkut entisaikojen luolanaiset tms.! No kyllä ne eri lievitykset rupes siinä kelpaan homman edetessä enkä loppuvaiheessa ois kyenny siirtyyn sängystä mihinkään.. oli ainakin ilokaasu, petidiini (nykysin ei enää käytetä pöhnäsen olon takia), paracervikaali (kohdun kaulan puudute) ja aqua rakkulat. Viimesimmän laitto sattu niin s**tanasti että en tiedä oliko sen väärtti vaikka sitten ihme kyllä hiukan veikin selkäkipuja..
Ymmärrän kyllä että varsinkin jos ei oo aiempaa kokemusta niin on tavallaan uteliaisuus tietää miltä tuntuu oikeesti synnyttää ilman tai mahdollisimman vähillä lääkkeillä. Ja mullahan molemmilla kerroilla on jouduttu käynnistään, ja oon lukenu että tälläset ois normaalia kivuliaampia..
Mutta ainakin nyt kun tiedän mikä infernaalinen tuska se on verrattuna siihen kun saanu epiduraalin niin se on ihan ehdoton. Tai spinaali, jonka vaikutus alkaa nopeemmin mutta kestää lyhemmän aikaa. Enssynnyttäjillä varmaan kuitenkin käytetään pääasiassa epiduraalia kun ei tiedetä mihin tahtiin synnytys kelläkin yleensä etenee. Itellä siis viimeks oli nopeesti illan mittaan auennu jo 5cm kun lähdettiin synnytyssaliin ja alettiin valmistaa epiduraalia (muistaakseni rajana 4cm aukeeminen ennenkun laitetaan), eikä mistään pehmeemmistä keinoista ollu enää mitään apua. Tuskasen pitkältä tuntu sekin yli puolituntinen mitä sen valmistusta ja vaikutuksen alkamista joutu odotteleen, mutta onneks juuri ehti ennen ponnistusvaihetta. Se oli kun taivaan aukeeminen siinä tilassa kun vaikutus alkoi... Jotenkin siihen ulos pusertamiseen jäi enemmän voimia ja pysty keskittyyn täysin kun ei tarvinnu samalla kärvistellä enää niitä helvetillisiä supistuskipuja.
Niin ja molemmilla kerroilla oon pyytäny sängyn selkänojaa hieman pystyyn jotta painovoimakin tekis vähän tehtäväänsä.. nykysinhän synnytystuoleja ei enää jostain syystä oo ollenkaan käytössä, ainakaan Taysissa. Puoli-istuvassa oon myös heti nähny lapset kun ne on putkahtanu ulos sieltä
Mutta niin, nää oli vaan mun kokemuksia, ja varmastikaan monella muulla ei mee ollenkaan niin tuskaseks etteikö ihan ilman puudutteitakin vois olla hyvä kokemus, enkä toivottavasti pelotellu tällä ketään joka suunnittelee luomua tai pehmeempien keinojen synnytystä

 

Tykkään kyllä lukea synnytykertomuksia ja kuunnella ihmisten kokemuksia, ja niitähän tosiaan kuulee ihan pyytämättäkin niinkun Kiuski sanoi Tää on juuri sitä salaseura-meininkiä mistä oli aiemmin puhe Mutta ei ollut mikään kammokertomus Lullaby tuo sinunkaan tarina, kiitos kun kerroit

 Näistä toisten kokemuksista voi saada paljon näkemystä ja oppia, että siinä mielessä oon kuunnellu kyllä innolla, vaikka joskus töissä alkoi miespuoliset työkaverit jotenkin kumman nopeasti saada eväänsä syötyä kun näistä alkoi puhe..

Tarkotin tuolla epiduraali-kommentilla sitä, että kun sellaisia kaikille yleispäteviä ohjeita ei ole, niin ne jokaisen omiin kokemuksiin perustuvat neuvot ei kuitenkaan kaikille sovi. Että jokaisen kohdalla vaikka se epiduraali harkitaan erikseen; ehtiikö sitä saada, tehoaako se, onko anestesialääkäri vapaana, haluaako sitä edes ottaa. Niin siksi mielestäni se "ottakaa epiduraali" on mun mielestä vähän turha neuvo, kyllä se sitten tulee eteen jos on tullakseen. Jos tästä ajatuksesta saa kiinni Samaten kivun määrä ja kokeminen on niin yksilöllistä ja toisilla on avautuminen ollut kuulemma yhtä helvettiä kun taas jotkut kärsii eniten ponnistaessa, tämäkin on niin erilaista. Se oma synnytys tulee kumminkin olemaan jotain ihan ainutlaatuista, hyvässä ja pahassa

@lullaby tarkoititko synnytystuolilla siis sitä hevosenkengän muotoista jakkaraa? Käytiin Taysin synnytysinfossa ja siellä kyllä vielä esiteltiin sitä jakkaraa, että kyllä se heillä ilmeisesti käytössä on. Kätilö sanoi silloin että ihan kaikkien synnytyshuoneiden varustelu ei ole identtinen, että ehkei sitä vaan joka salissa enää ole.

Tänään vauva on täysiaikainen, voi saisi tulla jo

MyMa 38+0

 

Lullaby tsemppiä epätoivon hetkiin! Hyvin alkaa olla jo viikkoja kasassa, vaikka se ei varmasti aiempien kokemusten vuoksi paljon vielä lämmitä.. Koitahan jaksaa, pian olet taas viisaampi! <3

Myma ja kiuski juuri tuo suhtautuminen synnytykseen kuulostaa oikein hyvältä! Itse sain psyykattua itseni esikoisen synnytykseen silloin hyvin samalla tavalla. En päättänyt etukäteen mitään, että haluan ehdottomasti epin tai en halua sitä ja tota vaan avoimin mielin ”katsotaan mitä tapahtuu ja mennään sen mukaan”.

Myma mun tietääkseni teidän pieni on ollut täysiaikainen jo viikon.. Ihanan jänniä aikoja!


Onko täällä kokemusta millaisista ponnistusasennoista? Ehkä toivoisin ainakin voivani kokeilla jotain muuta kuin sen puoli-istuvan, jossa viimeksi ponnistin. Hieman oon jo asioiden edellä, mutta nämä sattui juuri tulemaan kaverin kanssa puheeksi.

 

Minä en suoraan sanottuna ymmärrä jos joku haluaa mahdollisimman luomuna synnyttää kuitenkin hyviä kivunlievityskeinoja keksitty niin miksi turhaan kärsiä, vähän siis huumorilla tämän sanon. Kaikilla toki ei supistukset ole niin kamalia, mulla ne oli ihan helvetilliset suorastaan. Ja mulla on iso kipukynnys niin ei siitä ole kiinni. Mulla epiduraali autto ehkä 2h ja sit rupes hiipuun. En saanut lisää koska olin kuulemma sen verran jo auki ja täytyy tuntea supistukset ponnistusvaiheessa. Mikä musta outoa kun monilla on laitettu lisää loppuvaiheessakin ja yhelle kaverille uusittiin kuus kertaa vaikkei mikään älypitkä synnytys ollu. Ja ei se vauvan työntäminen mulla sattunu, vaan ne supistukset ja sen takia olin ihan kuollu siinä lopussa.

Eilen kaveri sano, että mun maha selvästi laskeutunu ja peilistä kattelin niin todella on! Vauva punkee kovasti niin, että takapuolessa tuntuu nyt enemmän eli liekkö kiinnittynyt myös. Oishan se jännä jos lähtis ennn sektioo syntymään

Caro ja 37+0

 

MyMa ostettiin Nord in comfortit, kun halusin isot renkaat, jotka ei kääntyile joka suuntaan edestä, kuten nykytrendi taitaa olla. Tarkoituksena on siis kulkea paljon lenkeillä ja meillä on paljon hiekkateitä, joten kunnon renkaat oli must. Jotekin malli miellytti minua myös ulkonäöllisesti enemmän kuin nuo uudemmat ja trendikkäämmät. Nämähän on tietenkin katsojan silmissä mikä miellyttää ketäkin.

Hienoa kuulla noita synnytyskokemuksia, kun mulla ei oikein ole lähipiirissä montaa kaveria, jotka olisivat synnyttäneet tai muutenkaan olisivat samassa vaiheessa elämässä. Mulla tulee haasteeksi varmaan se, että mun pitää onnistua lopettamaan klexane ainakin viikkoa ennen synnytystä tai muuten ei tipu epiduraalia/spinaalia. Jostain syystä en ole kuitenkaan kauhean innoissani siitä ajatuksesta, että selkäydintä tökitään niillä neuloilla. Kokeilen varmaan (jos mahdollista) muut keinot ensin ja sitten vasta siirryn niihin.

Mä myös haluaisin synnyttää pystymässä asennossa tai kontillaan, kun mulla painaa pahasti lannenikaman epämuodostunut okahaarake, jos olen selällään. Siitä puoli-istuvasta asennosta en tiedä, mutta voisin kuvitella, että sekin voi olla hankala mun tapauksessa. No totuus selviää sitten joskus synnytyksessä ja sen mukaan mennään, miten se sujuu. Ne repeämät haluaisin kovasti välttää, mutta taitaa olla toiveajattelua.

Kovin lähestyy jo Caron ja MyMan h-hetki!
Nauttikaapa kaikki ihanasta kevät auringosta!

Helios 23+3

 

Mun kohtu oli jotenkin niin pinkeä jo siinä vaiheessa kun synnytys käynnistyi, että vaikkkayritin tunti tolkulla ilman lääkitystä saada kehoani avautumaan, niin ei se vain onnistunut. Avautuminen pysähtyi nopean alun jälkeen 4-5cm ja kätilö ehti jo useamman kerran tyrkyttää epiä sekä oksitosiiniä, niin en vaan suostunut ottamaan. Väsytin kyllä vain itseäni, koska suppareita tuli n15-30sek välein, mutta ei ne kestäneetkään kuin hetken ja taas tuli uusi. Mutta tiesinpä, missä mun rajat kulkee ja halusin kokeilla, pärjäisinkö. 6h jälkeen annoin periksi ja olin valmis ottamaan avun vastaan, minäkin pelkään niitä piikkejä(kipu kyllä sitten ottaa ohjat käsiin jos meinaa liian pitkään pärjätä omillaan) mutta siis epin ja oksitosiinin laiton jälkeen sainkin ihanan kivuttimoman loppusynnytyksen ja avauduin hetkessä. Ensi kerralla tiedän kyllä, että jos homma pysähtyy, niin älä jää sinnittelemään suotta, vaan ota apua vastaan. Tuskin mun kohtu yhtään väljempi on kun synnyttään menen, päinvastoin ja voi hyvinkin olla, ettei se siinä vaiheessa vaan pysty supistumaan omin voimin tarpeeksi. Olihan se muutenkin ihanaa ponnistaa kun mitään muuta ei tuntunut kuin painetta. Tosin se puudute aina syö vähän pommistamisen tarpeen tunnetta.

 

MyMa Synnytystuoli on siis eri kun jakkara, siinä istutaan takanojassa ja jalat saa pidikkeisiin, ei paljookaan kuvia löytyny googlesta mutta tossa pari, alkeellisempi museo-malli
https://www.kainuunsanomat.fi/wp-content/uploads/sites/16/2016/03/652627-730x487.jpg
ja vähän mukavamman näkönen versio,
http://2.bp.blogspot.com/_XRiM3T0QiCE/TORU3T3qNkI/AAAAAAAADtQ/FWkoNgFUCv8/s1600/aa+056.jpg

(edit) Löysinkin videon jossa hoitaja esittelee ns. synnytyssänkyä, vastaako toi sit nykysin niitä tuoleja (tai näyttäs niiden välimuodolta).. https://yle.fi/uutiset/3-8532329

Oon kans käsittäny että rv38 on täysaikasuus ja LA 40 viikosta -/+ 2 viikkoo on normaali synnytysaika?

 

Oonki viettäny viime viikkoina hiljaiseloa, enkä oo kommentoinu mitää, vaikka taustalla oon lueskellu. Ei oo näin keskiraskaudessa vaan oikein ollu ongelmia/sanottavaa ja talvilomakin oli tossa hetki sitten

Lullabylle paljon onnea, että varhaisultrassa näytti hyvältä! Ja eiköhän siellä kaikki jatkossakin mene hyvin.

Siida onnea hienoista rakenneultrakuulumisista! Ja vielä tyttö ja poika

An1z81 onnea plussasta!

Ja onnittelut kaikille muillekin hyviä uutisia saaneille.

Tosi kiva, että täällä on tullu juttua noista synnytyskokemuksista ja vinkkejä niihin On hyvä tietää asioita etukäteen, ikävämmätkin sellaiset. Voi kuitenkin edes vähän yrittää varautua. Itsekään en halua luomusynnytystä, vaan kaikki mahdollinen kivunlievitys otetaan vastaan. Neuvolan täti antoi mulle heti ensimmäisellä käynnillä ohjeet lantionpohjan lihasten harjoittamiseen ja oon tehny ihan liian laiskasti niitä. Pitäis varmaan ruveta tekemään enemmän, koska se voi kerran auttaa synnytyksessä ja sen jälkeisessä virtsankarkailussa. Sais vaan otettua itseään niskasta kiinni ja niitähän vois harjoittaa helposti esim. bussimatkalla töihin tai telkkaria katsellessa. Oon vaan nii laiska tekemään ylipäänsä mitään lihaskuntoharjoittelua

Oon tässä parin viime viikon aikana tuntenu jo selkeitä sikiön liikkeitä. Tuntuu kyllä nii jänniltä ne ku ne ei ainakaan tässä vaiheessa vielä satu ja kun sit tietää, että kaveri on siellä todennäköisesti voimissaan. Mulla on reilun viikon päästä rakenneultra, rupeaa jo jännittämään. Toivottavasti siellä on kaikki hyvin ja sit voi ruveta varmaan jo tekemään hankintojakin Sukupuoleksi veikkaan poikaa. Siihen viittaa matalahko, noin 140/min syke, vähäinen pahoinvointi alkuraskaudessa ja eteenpäin kasvava maha sekä vain vahva tunne pojasta Saa nähdä, näkyykö sukupuoli ultrassa.

maljakko 19+3

 

Heips,

Mulla oli synnytykseen mennessä lähtökohtana juuri tuo että katsotaan miten etenee, toiveena mahd. luomu synnytys mutta valmis ottaa kaiken lääkkeellisen kivunlievityksen tarvittaessa vastaan. Lopulta synnytin ilokaasulla. Se oli ihan jees ratkaisu, vaikka olihan se kipu hurja, ja epiduraalilla ois varmaan päässy helpommalla. Kyllä jossain vaiheessa teki mieli huutaa että kaikki mahdollinen kivunlievitystä tänne, mutta noin nyt meni. Ehkä mulle on luontaista joskus mennä sieltä mistä aita ei oo matalin, pelkään piikkejä enkä niin välitä olla turrutettuna, joten tää ratkaisu sopi tällä kertaa mulle. Jos joskus kävis ihme että pääsis uudestaan synnyttämään voi olla että tekisi ihan toisin.

Aurinkoista sunnuntaita

 

Joo mulle kans kaikki kivunlievitykset synnytyksessä vaan mitä tarjotaan! Samoin kuin punktiossa, en säästellyt mitään ja sanoinkin hoitajille että kaikki vaan mitä tarjolla on. En kyllä välitä piikeistä muttei tee pahaa kun en katso sitä operaatiota. Vaikka mielestäni mullakin on korkea kipukynnys niin en silti halua rääkätä itseäni jos voi päästä helpommalla. Ja tämä mielipide nyt, voihan se olla että musta tulee vielä joku luolanainen esiin kun pääsee tositoimiin enkä halua mitään mutta menen itse sillä miltä sillä hetkellä tuntuu.

@maljakko hyvä kun otit puheeksi lantiopohjalihasten harjoittelun! Mitä tosiaan kaikkea voi tehdä? "Hissi ylös, hissi alas" on varmaan ainoa mitä tähän mennessä olen kuullut. Kuinka usein tätä pitäisi treenata?

Tuntuu kuin vasta eilen olisin tulllut vessasta itkien ulos raskaustestin kanssa jossa oli kaksi selkeää viivaa. Tänään jo kuitenkin 20+0!! Ensimmäiset kuukaudet meni ihan hirveän hitaasti ja nyt tuntuu kuin aika menisi siivillä. Onneksi kävin siinä mielenrauhaultrassa tässä välissä niin on saanut suht kevyesti ollakin eikä ole tarvinut panikoitua. Tiistaina sitten vahvistuu että poikako siellä köllöttelee

Kiuski 20+0

 

Mulla näin etukäteen on toivomus mennä mahdollisimman luomuna, kivunlievitystoiveet alkaen lievemmistä ja tarvittaessa sitten kuitenkin otan sen mitä tarvitaan. En vain halua niin sanotusti "heti ovella epiduraalia" Mä en ole innokas voimakkaiden kipulääkkeiden käyttöön siksi, että niillä on vaikutuksia myös vauvaan ja synnytyksen kulkuun. Lääkeaineet imeytyvät myös vauvaan jos lääkkeen saamisesta kestää syntymiseen vielä kauan.

En myöskään pidä ajatuksesta, että mun selkäydinkanavaa ja sen lähialueita sörkitään, jos pärjää ilmankin. En siis kuitenkaan ole mikään ehdottoman lääkevastainen ja kaiken näkee sitten miten tilanne meneekään, en yritä mitään orjantappurakruunua saada päähäni kieriskelemällä kuoleman tuskissa Ihan hyvin näen mahdollisena että epiduraaliin saatan lopuksi päätyä.

En ole sen suhteen mitenkään utelias että miltä se kamalissa kivuissa synnyttäminen tuntuu, vaan ennemminkin mielenkiinnolla odotan sitä että kuinka se kroppa synnytyksessä toimii. Tuntuu vaan hölmöltä ajatukselta esim. se, että voimakkaalla puudutteella viedään tuntoa ja kipua pois ja sitten annetaan samalla toista lääkettä, joka saa aikaan keinotekoiset supistukset jotka äsken lamautettiin... Synnytyksestä on tehty nykyään niinkuin joku monimutkainen lääketieteellinen toimenpide, vaikka se on ihan luonnollinen tapahtuma. Paha sanoa mitä mietin sillä hetkellä jos tuska on ihan karmea, mutta nämä ovatkin synnytystoiveita

@lullaby olipa muuten hieno toi eka kuva synnytystuolista Noita taitaa amerikkalaisissa leffoissa näkyä usein?

Oon tainnut ymmärtää sen täysiaikaisuuden sit vähä väärin No mitä kypsempi vauva sen parempi

MyMa 38+0

 

Siida meillä oli donkkarit vuoden ajan, kysy vaan jos haluut niistä jotain tietää. Suosittelen käytettynä ostamaan, koska ovat superkalliit, niitä on kuitenkin nyt varsinkin siellä etelässä hyvin tarjolla myös käytettynä, ei kannata ihan eka hintaa maksaa mitä pyydetään vaan suhteuttaa kuntoon. Me myytiin omat 950 e, ja oli todella hyväkuntoiset. Olimme erittäin tyytyväiset kyllä niihin, ne oli ketterät ja pienikokoiset, mutta tosi kevyet ja helppo liikkua bussillakin, mahtui aina kyytiin vaikka olis vaunuja siellä ollut ennestään. Kopat ja istuimet on pienet, mutta 100cm lapsi mahtui hyvin istumaan. Koppaan ei mahdu enää yli puolivuotias vauva talvitamineissa nukkumaan, mutta siinä voi siirtyä jo istuinosiin sitten, makuupussin avulla pystyy ulkonakin nukuttamaan talvella. Selkänojissa lähes portaaton säätö ja pystyy keikuttelemaan kumminkin päin istuimet, vaikka valmistajan mukaan kaikki istuimen asennot ei onnistu, niin käytönnössä kaikki asennot onnistuu, istuimet on niin joustavat. Eli suositus lähtee täältä, mut ehkä katselisin käytettyä settiä! Suurin osaa pitää näitä vaunuja muutenkin kuin kukkaa kämmenellä hinnan vuoksi, että varmasti sieltä päin löydätte käytettynä hyvän setin.

Nyt meillä on Phil & Tedsin Navigator tuplana. Erittäin kivat rattaat nekin, ja puolet halvemmat. Nämä sopii myös kaksosvauvoille, suosittelen tutustumaan niihinkin. Ketterät, kevyet, sopii lenkkeilyyn, matkarattaiksi ja linja-autoiluun. Aluksi mua vähän häiritsi, kun kuopus istuu takana alhaalla, mutta hän rakastaa siellä matkustamista ja sinne mielellään vapaa-ajallaan kiipeää lukemaan kirjaa kun vaunuja säilytetään eteisessä Että ilmeisesti sieltä näkee hyvin ja viihtyy...

Synnytyksestä komppaan edellisiä, suosittelen tutustumaan aiheeseen etukäteen, se lievittää stressiä. Mulla oli se Epi-No delphine plus laite ja liputan sen puolesta. Harjoittelin lantionpohjan lihaksia kummassakin synnytyksessä pari kolme viikkoa ja siitä oli valtava hyöty. Ponnistusvaiheessa pystyi hallitsemaan lihaksilla vauvan päätä (jälkimmäisessä synnytyksessä) harjoituksista tututta tavalla. Loistava vehje ja turhan tuntematon Suomessa, Saksassa ilmeisesti kätilöiden suosittelema. Ja mitään vaivoja ei ollut raskauden lopussa eikä synnytyksen jälkeen aj toivuin nopeasti. Eka synnytyksen jälkeen oli tikki jos toinenkin, hätäsektion ja epparin jälkeen, mut Buranaa vahvempaa en tarvinnut ja sitäkin vain pari päivää. Selkäpuudutuksia mulle ei ehditty kummallakaan kertaa laittaa, joten luomuna mentiin. Toisaalta ehkä mieluummin luomuna + nopeasti kuin kivunlievitykset ja hidas synnytys. Mut sitähän ei voi itse valita/vaikuttaa, että tilanteen mukaan. Mut kannattaa avoimesti suhtautua kaikkiin kivunlievityksiin ja luottaa myös omaan kehoon. Monet naiset synnyttää luomuna omasta halusta ja amme, suihku ja jumppapallon päällä oleilu ovat loistavia rentoutumisvaihtoehtoja. Ilokaasu voi myös auttaa. Aquarakkulat olo musta ihan humpuuksia, pahensi vaan kipua. Jääpalapussi selässä oli ihan loistava! Mut jos tuntuu, että kipua ei hallitse, esim. suppareita tulee liian nopeasti, silloin kipua kannattaa lievittää, koska rentoutuminen avaa kanavaa, joten jos et voi rentoutua suppareiden välillä, synnytys ei välttämättä etene. Synnytys on maailman luonnollisinta, joten kannattaa yrittää antautua sille. Mulle oli iso juttu, kun synnytyksessä suoli tyhjeni luonnollisesti, sitä jotenkin stressasin etukäteen hirveesti, mut sitten lopulta tajusin että siitähän se lapsi saa sen oman bakteerikannan, ei se vaan oo steriiliä hommaa tuo synnytys Ja korrektina ihmisena otti aivoon kun tuli päästettyä kirosana jos toinenkin Mutta kieroiluhan tunnetusti lievittää kipua..... Eli rento ja avoin suhtautuminen, mutta kuitenkin ennalta kannattaa tutustua synnytykseen ja keskustella puolison ja kätilön kanssa ja mennä tilanteen mukaan. Jos tuntuu ettei tartte lääkettä, voi kokeilla olla ilman ja toisinpäin. Ja kannattaa olla aktiivinen etsiä mukavia asentoja, liiketta, laulaa tai hymistä, kysyä ja keskustella, kertoa tuntemuksista. Minä tungin puolison sinne taustalle, kun tuntui ettei siitä ollutkaan sitten hirveesti hyötyä Annoin sen olla rauhassa ja hän minun, lopulta se päänsisäinen "synnytysflow" oli paras, keskittyä oman kehon tuntemuksiin ja sen rentouttamiseen, sulkea muu maailma ulos, se oli mun tapa.

 

MyMa just tuo sun asenne on hyvä, haluat kokea tavallaan sen miltä se synnytys tuntuu. Itse koin kivun kuin tosi kovana lihaskipuna, mut se lantion huojuttelu, hengittely, (kiroilu) ja kipuun keskittyminen ja sen jälkeen syvään hengitys, rentoutus ja palautus, se oli semmonen mantra, vähän niinkuin salilla tekee sarjaa ja tietää, että vielä 4 toistua ja tekee ne toistot vaikka hapottaa, supistus kerrallaan omaan pieneen maailmaan keskittyneenä silmät kiinni. Mulla oli se hyvä puoli, että tiesin ennalta, että synnytys ei kestä kauaa, kun eka oli jo nopea, se ajatus auttoi kestämään niitä suppareita ja tavallaan sen tiedostaminen, että synnytyskipu ei ole kudostuhosta kertovaa kipua, vaan hyvää kipua, lihaksia hapottaa, koska ne supistuu niin kovasti, kuin jalkaprässissä pohkeet. Sitä kun itselleen toisti, että tämä sattuminen on hyvää kipua eikä kipua, joka kertois, että joku on poikki tai menis rikki, se auttaa.