Marrasmai, sielläkin tuli sitten jotain huolta. Meillä on suvussa jonkin verran sydänvikaa ja veljen tytöllä on sydän leikattu 3vuotiaana...uusia leikkauksia voi olla vielä tulossa. Tämän tytön vika todettiin rakenneultrassa ja heitä peloteltiin vaikka kuinka vakavalla jutulla ja suositeltiin jopa keskeytystä miettimään. Ihan kauheelta tuntuu nyt kun tyttö on ihan normaali lapsi eikä sydänvika lainkaan ollut edes pahimmasta päästä. Pienikokoisena kasvoi loppuraskauden ja edelleen on ikäisiään vähän pienempi, mutta vilkas ihana tyttö, eikä tämä poikkeama haittaa häntä millään tavalla. Lääkärit ei ultralla 100% tarkasti näe, minlälaisesta sydänviasta on kyse. Niinkuin he eivät näe 100% lapsesta mitään muutakaan. Tiedän lähipiiristäni monta esimerkkiä, joissa on peloteltu vaikka millä ja kun tutkimuksiin vanhemmat eivät ole tarkemmin halunneet eivätkä miettineet keskeytystä, niin suurin osa heistä saanut terveet lapset, tai vaan ollut jokin pieni korjattavissa oleva juttu. Oon ihan hirveesti tämän vuoksi miettinyt ja pohtinut näitä juttuja.
En itse luottais yhtään mihinkään ennenkuin itse näkisin ja toteaisin tilanteen.
Varauduttiin myös siihen, että kun tällainen riskitekijä tulee suvusta, että vauvojen tai toisella vähintäänkin sydämestä voisi löytyä jotain häikkää, mutta ajattelin sen niin, että jos muuten kaikki on kunnossa, niin se tuntuu pikku jutulta....eihän se sitä ole tietenkään, mutta siihen voidaan valmistautua ja sitä voidaan loppuraskaudessa tarkkaan seurata ja suunnitella leikkausta yms toimenpiteitä. Ainahan niissäkin on ne tosi hankalat ja vakavat viat, joita ei välttämättä pystytäkään korjata, mutta onneksi ne on todella todella harvinaisia.
Toivon, toivon todella, että tää ultraaja vaan ei nähnyt kaikkia rakenteita. Ei meinannut meilläkään ultrassa nähdä sydämestä kaikkea...moneen kertaan joutui tarkistamaan kummankin vauvan kohdalla samaa rakennetta...jotain aortan lähtökohtaa ja kaarta, mutta sitten viimein ne sanoi näkevänsä. Onhan nämä niin pieniä tyyppejä mitä tutkitaan, ettei ihnekään jos kaikkea ei heti näe. Paras juttu
marrasmai kuitenkin se, että koko vastasi viikkoja ja muuten oli kaikki kunnossa.
Mavlin lääkärin kommenttia myös ihmettelen samoin kuin
MyMa sinäkin. On todella typerää jutella tässä vaiheessa misään vakavemmasta, ennenkuin on enemmän faktaa pöydällä. Ihan hirveetä aiheuttaa etukäteen toivottomuuden tunnetta, kun mitään ei varmaksi tiedetä. Rakenteet ja koko kun on kunnossa, niin jotenkin tuntuu kummalliselta, että aletaan pelottelemaan.
Nyt vaan hirmuisesti lähetän voimia teille epävarmuuteen
Sitten noista liikkeistä. Vaikka mulla on kaksi tyyppiä mahassa, niin eka potkut näkyi ulospäin silloin kun siitä tänne kirjoitin...oisko ollu viime viikolla, eli 21 ja vasta noin 19-20 viikolla alko liikkeet tuntumaan selvemmin potkuilta. Siihen asti ne oli enemmän hipaisuja.