Tuota noin. Mulla oli paljonkin asiaa ja nyt lyö tyhjää.
Miiu hyvä kun menit lääkäriin, mielenrauha on sellainen asia, josta kannattaa maksaa. Jo sen kuuleminen, ettei ole olelmassa mitään tuulimunia aiheuttavaa kirousta on varmasti helpottavaa. Varmasti pian jo tärppää.
Ja jänskättää jo laatikkopään keskiviikon ultra, piip piip. Ihan varmasti kaikki on hyvin ja hienosti. Mutta hei, eikös meillä ollut se plussasuma jo kaksi vuotta sitten. Kamala kun aika menee nopeasti. Täytyy mennä itsekin lukemaan niitä juttuja. Jotenkin naurattaa kun itsellä oli kaikki niin kauhean vakavaa ja suurta. Mutta niinhän sen kuuluu mennäkin. Ja ensimmäisenä yönä kun tulimme laitokselta kotiin Poju huusi suoraa huutoa ja mua hävetti että naapurit kuulee eikä voi nukkua tms, se ääni kuulosti niin suurelta. Taitaisin nyt suhtautua hieman eri tavalla
Se oikeasti mihinkään kuulu. Toivottavasti Rous säästyt siltä samanlaiselta turvonneisuudelta kuin puppen aikana.
Ainiin, ystävänpäiväkin jäi toivottamatta, voi mua kurjaa.
Sade, ei me olla katseltu vanhojakaan taloja. Mies on siitä kumma otus, että se voisi kyllä rakentaa talon lähtien siitä, että omin kätösin raivaisi tontin puista. Mutta yhtäkkiä vanhan talon tuleva putkiremontti saa sen friikkaamaan. Kummallinen. Jospa tässä työasiat pikaisesti varmistuisivat, niin voisi uskaltaa haaveillakin isosta talosta. Kuulin, että täällä on meillä päin on sellainen hienojen talojen hienosto alue, jossa on isoja taloja, toinen toistaan suurempia ja kalliimpia, jotka on tehty rikastumismielessä. Sittenpä tulikin lama eikä niitä saatukaan myytyä ja nyt osalla on laskut maksamatta sillä tavalla, että esittelijän pitää soittaa sähköyhtiöön että laittavat esittelyn ajaksi sähköt päälle. En sellaiseenkaan loukkoon itseäni haluaisi.
Mulla on Suuri Tulva. Menkat on ihan epäsäännölliset, en ole jaksanut edes laskea. Tulevat aina joskus, joskus joka kuukausi, joskus harvemmin. Nyt on taas monsuunikausi. Ja siitä kai herkistyneenä mua alkoi viikonloppuna itkettää Iltalehden kuva, jossa oli 2 vuotias kiinalaislapsi jonka isä oli lukinnut kettingillä ja munalukolla tolppaan ettei lasta varasteta sillä aikaa kun isä ajaa riksaa työkseen. Sitten mä valitan, ettei mulla ole sopivan väristä paitaa puhtaana!! En edes uskalla ajatella minkälaiset olot siellä Haitissa on, kun näen Pojun kasvot niiden lasten kasvojen tilalla ja meinaan kuristua. Haluaisi auttaa muttei tiedä miten. Keräyksiin olen antanut rahaa, mutta ei se paljon auta.
JB on tosi hoikassa kunnossa. Hatunnosto ja niiaus. Joltain kanavalta tulee sellainen "nolot teinisairaudet" ohjelma, jossa ne korjasi ihmisten raskausvatsoja. Mä olen ihan tyytyväinen omaani kun katson niitä löllöjä. Ja niin tulee JB sinunkin olla
en siis edes ymmärrä mitä kaikkea siinä pitäisi tehdä..onneksi en ole ainoa mutta ahdistaa. enkä jaksa enää tänään kauheasti enempää sitä pohtia.