40+

Hei. Myös Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tarjoaa NIPT:n julkisella kaikille joiden ikä alkaa nelosella. On kyllä harmillista, että sitä ei kaikkialla ole saatavilla.

Tsemppiä niin yritykseen kuin odotukseenkin ihan jokaiselle.

 

Moi! Täällä 41 v. iltatähteä kaipaava.

Mä oon kirjotellutkin mm. tuonne Haaveena vauva-palstalle.

Mun edellinen ”vauva” on jo 12 vuotias esiteini, joten paljon on vettä virrannut Vantaassa tässä välissä.

Nyt kummallisesti innostuimme kumppanin kanssa touhuamaan yhteistä rakkauslasta, vaikka olisihan noiden kahdeksan yhteisen vuoden aikana voinut hoksata aikaisemminkin.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ei taida päteä lisääntymisasioissa. Mutta ainahan sitä voi haaveilla 🥹

 

Täällä kans nuorin täyttää 12 tämä vuonna. Itsellä ikää jo 43. Toinen kierto menossa kun yritämme. Näyttää että ovis tulee tässä kierrossa aikaisemmin. Kaikki vitamiinit ym on käytössä. Uusin on tuo kuningatarhyytelö eli royale gelee. Sen avulla moni saanut todella hyvän ovulaation.

 

Hei kaikille !

Olipa kiva löytää tällainen ketju. Kovin sitä tuntee olevansa yksin tämän asian kanssa tässä iässä...

Olen 43, tänä vuonna vielä 44 ja raskaana rv 6+2. Aiemmat lapseni ovat 15, 17 ja 18 syntyneet. 18 syntyneen jälkeen on ollut 3 kkm vuosina 20, 21 ja 23. 2023 ultrassa kerkesi jo olla sykkeellinen alkio, mutta kesken oli mennyt sitten kehitys joskus 7+ viikolla.

Erona keskenmenneisiin on voimakkaat raskausoireet. Mutta eipä ne kerro kuitenkaan muusta kun istukan toiminnasta.. vuä Olen varannut 7+6 päivälle, en tiedä pitäskö siirtää vielä eteenpäin vai mennä vaan katsomaan tilanne.. että jos tarviikin lääkkeet niin ei pitkity sitten vielä pidemmälle. Luotto siihen että asiat olisi hyvin on heikkoa. Ja aika paljon pelkään myös mahdollisia kromosomi ongelmia. Jännittää. Mietin myös saisikohan sen niptin julkisella? Helsingissä sen kaiketi saa mutta itse asun muualla. Tehdäänkö sitä ollenkaan rutiinisti yli 40v missää?

Tsemppiä kaikille jokaiseen erilaiseen tilanteeseen <3

-Janni

Mun tietääkseni HUS-alueella (eli myös Helsinki) nimenomaan ei saa NIPT-tutkimusta edes jos on yli 40v raskauden alussa.

 

Mullakin on kaikki konstit käytössä kahden viivan metsästyksessä. Oon syönyt 2 kk royal gelee 500, ubikinoni 150, mamavita, sinkki ja d-vitamiini 50.
Lisäksi oon tässä kierrossa syöny verigreippimehua puristettuna pari dl päivä. Avokadoa ja saksanpähkinää syön joka päivä.
Tikuttelen clearbluella ja tässä h-hetki lähestynee kun on kp13.

Ensimmäinen yrityskierto menossa viimekuisen kierukanpoiston jälkeen. Mulla on nyt ekaa kertaa loppukierrossa 15-25 kp Terolutit tukena kierron säännöllistämiseen ja keltarauhashormoni myös paksuntaa kierukan ohentamaa kohdun limakalvoa.

 

Noniin, sieltähän menkat sit tuli. Eli ensimmäinen kierto nyt 25 päivää. Hätäsenähän piti tietty testi tehä eilen oli arvio et menkat alkais vasta viikonloppuna. On muuten hyvä kk appi toi Oma kalenteri, ku näyttää oviksen. Toki en tiedä tuleeko ees, voishan sitä koittaa tikutella.

 

Mun tietääkseni HUS-alueella (eli myös Helsinki) nimenomaan ei saa NIPT-tutkimusta edes jos on yli 40v raskauden alussa.

Helsingin kaupunki tarjoaa 3.3.2025 alkaen NIPT-tutkimuksen yhdistelmäseulan sijaan kaikille niille helsinkiläisille odottajille, joiden kohdalla tutkimus soveltuu käytettäväksi. Helsingin neuvolan puhelinpalvelu kertoo tutkimuksesta ensikäyntiä varaaville.

Muut Uudenmaan hyvinvointialueet eli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue eivät toistaiseksi tarjoa NIPT-tutkimusta seulontatutkimuksena. Heidän asiakkailleen tarjotaan edelleen yhdistelmäseulontaa.

 

Hei! Täällä ilmoittautuu uusi vauvasta haaveileva. Oon vielä hitusen alaikänen ryhmään, koska vasta täytin 39. Ollaan miehen kanssa tässä kierrossa jätetty ehkäisy pois. Mulla on jo kolme lasta (13, 10 ja 8). Miehellä ei vielä omia lapsia ole. Mua jännittää ihan hirveesti, että oonkohan kuitenki jo liian vanha. Oon yrittäny selailla tilastoja ja todennäköisyyksiä, mutta eihän nekään mitään auta, jos itte sattuu kuulumaan siihen ryhmään, jolle vauvaa ei kuulu. Tuntuu, että kierroissa on jo alkanu tapahtua muutoksia ja se hermostuttaa mua myös. Tilasin kasan erilaisia vitamiineja, jospa niistä olis jotain apua ja piakkoin on aika gynekologielle. Siellä aijon kysellä myös, että olisko jotain vinkkejä tai tutkimuksia, joilla voidaan selvittää hedelmällisyyttä.

 

Hei! Täällä ilmoittautuu uusi vauvasta haaveileva. Oon vielä hitusen alaikänen ryhmään, koska vasta täytin 39. Ollaan miehen kanssa tässä kierrossa jätetty ehkäisy pois. Mulla on jo kolme lasta (13, 10 ja 8). Miehellä ei vielä omia lapsia ole. Mua jännittää ihan hirveesti, että oonkohan kuitenki jo liian vanha. Oon yrittäny selailla tilastoja ja todennäköisyyksiä, mutta eihän nekään mitään auta, jos itte sattuu kuulumaan siihen ryhmään, jolle vauvaa ei kuulu. Tuntuu, että kierroissa on jo alkanu tapahtua muutoksia ja se hermostuttaa mua myös. Tilasin kasan erilaisia vitamiineja, jospa niistä olis jotain apua ja piakkoin on aika gynekologielle. Siellä aijon kysellä myös, että olisko jotain vinkkejä tai tutkimuksia, joilla voidaan selvittää hedelmällisyyttä.

Moi! Mul on ajankohtaista tietoa noihin hedelmällisyysmietiskelyihisi. Mekin aloimme toivoa vastikään vauvaa ja olen ”iäkäs” kuumeilija, 41-vuotias. Nuorimman lapseni sain 12 vuotta sitten.

Aloitin matkan kohti raskaushaavetta poistattalla kierukan neuvolassa. Hain samalla reissulla vitamiinit ja foolihapon. Kävin yksityisellä mittauttamassa verikokeella Amh-arvon, joka kertoo osviittaa munasarjareservistä. Ikäisesi, alle 40-v pääsee varmaan julkisellekin?

Lukema oli itselläni ok. Varasin ajan yksityiselle tarkempaan hedelmällisyystutkimukseen.

Lääkäri kyseli kierrosta ja raskaushistoriasta. Kertoi faktat iän mukanaantuomista haasteista ja siksi kertoi ivf-hoidoista, eli koeputkihedelmöityshoidoista.

Sitten oli kohdun ja munasarjojen ultra. Katsottiin kypsymässä olevien munasolujen määrä kummassakin munasarjassa. Tämä on yksi hedelmällisyyden mittari, afc-luku.

Lopuksi lääkäri määräsi seuraavaan kiertoon labratutkimukset.
Niissä tutkitaan hormonien tasoja. Prolaktiini ja fsh mitataan alkukierrossa (alkukierron fsh-arvo on yksi kolmesta hedelmällisyyden mittareista amh:n ja afc:n lisäksi)
Lutenisoiva ja progesterini katsotaan loppukierrosta.

Miestä ohjattiin varaamaan siemennesteanalyysi, hänellä ei lapsia ennestään.

Koska mulla oli kierukka ollut useita vuosia ja kierrossa epäsäännöllisyyttä, sain Terolut-keltarauhastablettireseptin puoleksi vuodeksi kierron säännöllistämiseen. Kk-kierron puolivälistä 10 vrk kuuri, jonka loputtua menkat alkaa jos ei ole hedelmöitystä tapahtunut.
Näin kierto ei pääse venähtämään liian pitkäksi eikä myöskään tule tiputteluvuotoa.

Onnekseni menkat alkoi seuraavana päivänä lääkäristä. Pääsin heti seurailemaan kiertoa. Eilen tikutin vahvan oviksen kp14 ja oon tosi tyytyväinen, että pääsen heti kuukausi kierukan poistosta jännäämään raskaudunko.

Tällaisin askelin täällä.

 

Eipä se ikä tosiaan aina kerro raskautumisen mahdollisuudesta, eli Tsemppiä teille Macademia ja Vierailija.

Mulla alkoi tänään kahdeksas viikko. Olo on karmea pääosin.. väsyttää, kuvottaa, pahaolo, rintoja sattuu, palelee, huimaa, turvottaa.. tää pahaolo tekee mut hulluksi. Kun mikään ei auta. Parina päivänä taas kun oli hetkittäin hyvä olo niin ajatukset lähti heti puhumaan keskeytyneen km puolesta.. että oli tilanne mikä vaan tällä hetkellä, ei ole hyvä mitenkäänpäin

Ens perjantaina ois vuä 7+6.. ahdistaa kamalasti. En osaa päättää menisinkö yksin vai en... ja sitten se tieto että se on vain vuä joka ei kerro mitään muuta kun onko elämää ja oikeassa paikassa oikeassa koossa.. Loppu on edelleen mysteeri, ei voi tietää mitä tuleman pitää.

Mietittekö te muut miten jaksatte näin "vanhoina" vielä tän kaiken? Tai mietittekö kuinka vanhoja olette kun lapsi on vaikka 20v? Mä yks päivä sain itseni kiinni miettimästä näitä.

Janni

 

Eipä se ikä tosiaan aina kerro raskautumisen mahdollisuudesta, eli Tsemppiä teille Macademia ja Vierailija.

Mulla alkoi tänään kahdeksas viikko. Olo on karmea pääosin.. väsyttää, kuvottaa, pahaolo, rintoja sattuu, palelee, huimaa, turvottaa.. tää pahaolo tekee mut hulluksi. Kun mikään ei auta. Parina päivänä taas kun oli hetkittäin hyvä olo niin ajatukset lähti heti puhumaan keskeytyneen km puolesta.. että oli tilanne mikä vaan tällä hetkellä, ei ole hyvä mitenkäänpäin

Ens perjantaina ois vuä 7+6.. ahdistaa kamalasti. En osaa päättää menisinkö yksin vai en... ja sitten se tieto että se on vain vuä joka ei kerro mitään muuta kun onko elämää ja oikeassa paikassa oikeassa koossa.. Loppu on edelleen mysteeri, ei voi tietää mitä tuleman pitää.

Mietittekö te muut miten jaksatte näin "vanhoina" vielä tän kaiken? Tai mietittekö kuinka vanhoja olette kun lapsi on vaikka 20v? Mä yks päivä sain itseni kiinni miettimästä näitä.

Janni

Kyllä noita voi sanoa piinaviikoiksi noita paria ekaa raskauskuukautta. Minusta hienosti suojelet mieltäsi olemalla varautunut.

itsellä ei ole kokemusta km:sta kun edelliset tein nuorena ja jotenkin olin niin sokean luottavainen, että kaikki menee hyvin. Onneksi menikin.

Nyt kun ikää yli 40 ja tietoa imenyt itseeni roppakaupalla, niin kaikki uhkat ja riskit tiedossa.
Mun etappi on nyt tulla raskaaksi, ja satavarmasti jos niin käy, alan pelkäämään. Silloin nuorena kirosin pahoinvointia, nyt olisin siitä tyytyväinen.
Anyway, onnekas olet kun olet tullut raskaaksi. Tsemppiä ja tarrasukkia

 

Olen nyt jo rv 18 ja emme ole vieläkään kertoneet lapsille tai kenellekkään muullekaan tulokkaasta. Kohta tosin maha on jo niin mahtava, että pakko kertoa. Mietin olisiko 1.4 sopiva ajankohta Älysin myös, että ehkä eivät vielä ole kuulleet, että uusi serkkukin on syntymässä toukokuussa... eivät ole maininneet asiasta mitään vaikka siitä kyllä ihan avoimesti jo puhuttukin. Ehkä eivät ole kuunnelleet meidän vanhusten juttuja turhan tarkalla korvalla. Ajattelin, että voisin tämänkin vielä kerrata uudelleen tuolloin. Minkälainen vastaanotto on muilla uuteen sisarukseen on ollut?

 

Eipä se ikä tosiaan aina kerro raskautumisen mahdollisuudesta, eli Tsemppiä teille Macademia ja Vierailija.

Mulla alkoi tänään kahdeksas viikko. Olo on karmea pääosin.. väsyttää, kuvottaa, pahaolo, rintoja sattuu, palelee, huimaa, turvottaa.. tää pahaolo tekee mut hulluksi. Kun mikään ei auta. Parina päivänä taas kun oli hetkittäin hyvä olo niin ajatukset lähti heti puhumaan keskeytyneen km puolesta.. että oli tilanne mikä vaan tällä hetkellä, ei ole hyvä mitenkäänpäin

Ens perjantaina ois vuä 7+6.. ahdistaa kamalasti. En osaa päättää menisinkö yksin vai en... ja sitten se tieto että se on vain vuä joka ei kerro mitään muuta kun onko elämää ja oikeassa paikassa oikeassa koossa.. Loppu on edelleen mysteeri, ei voi tietää mitä tuleman pitää.

Mietittekö te muut miten jaksatte näin "vanhoina" vielä tän kaiken? Tai mietittekö kuinka vanhoja olette kun lapsi on vaikka 20v? Mä yks päivä sain itseni kiinni miettimästä näitä.

Janni

Hei mä menen ihan samoilla viikoilla, ja mullakin on perjantaina 7+6 varhaisultra! Todellakin jännittää! Otan miehen mukaan, jotta saa myös heti tiedon, ja voidaan tarvittaessa tukea toisiamme. Toivotaan, että meillä molemmilla menee kaikki hyvin! .

Paljon tsemppiä Macademia ja vierailija!

 

Minä pidin pitkään raskauden salassa. Muutamille kerroin kun niskaturvotusultra ja NIPT:n tulos oli tullut. Senkin tavallaan pakon edessä. Ystävä ehdottaa sushille tai viinibaariin menoa. Pelkäsin, että kun kerron, niin heti tapahtuu jotain ja saan keskenmenon.

Suhtautuminen raskauteen on ollut hyvää, ainakin päin naamaa, moni puolituttu luulee, että olen paljon nuorempi. Töissä vatsaa ihastellaan ja kysellään vointia. Omat vanhemmat on yhtä innoissaan tästä lapsenlapsesta kun muistakin.

Isommat lapset on suhtautuneet ihan hyvin. Heidän serkut on kaikki paljon nuorempia ja molemmat tykkää pikkulapsista. 15.v poika on kiinnostunut turvakaukalon ja vaunujen mekanismeista ym. ja 12.v tyttö ihastelee pieniä vaatteita. Omat kaverit/harrastukset jne. on heille tietysti ne tärkeimmät asiat.
Aika näyttää miten sitten kaikki sujuu.

Yksi tuttu sanoi, että kun taloon tuli vauva. Teinit valui olohuoneeseen lukittujen oviensa takaa useammin. Jostain luin, että teinin on omassa mielenmyrskyssään helpompi osoittaa hellyyttä ja hassutella.esim. lemmikin tai pienen sisaruksen kanssa. He teiniä ehdoitta juuri sellaisena kun tämä on.

Oma jaksaminen toki mietityttää välillä, mutta sitten samalla tiedostaa kuinka äkkiä aika menee. Olin näiden isompien kanssa usein arkena yksin, mies reissutöissä ja isovanhemmat kaukana ja hekin vielä työelämässä. Silloin olin loppu, kun ikäeroa alle 3 vuotta.

Nyt ei tarvitse suihkuun mennessä ottaa kaikkia mukaan, vaan isommat voi katsoa vauvaa sen aikaa. Jos on unohtunut hakea lähikaupasta maito, sen voi hoitaa isommat lapset. Ovat muutenkin mukana yhteisissä kotitöissä.

Ne tulevat päiväkotiin lähdöt aamuisin on se, mitä eniten mietin tällä hetkellä.

Tsemppiä ja onnea yritykseen jokaiselle. Minäkin kävin gynellä kun keskeytyksen jälkeen tuli usein loppukiertoon tiputteluvuotoa. Kaikki oli kunnossa, mutta sain Terolut-lääkkeen tasaamaan loppukiertoa. Ehdin sitä sen yhden 14-30.päivää syödä ja tein positiivisen testin viikon päästä.

 

Rv 19
Vielä pari viikkoa rakenneultraan. Kerrottiin noille pienille (vajaa 4v ja 2v) tulevista sisaruksista ja vanhempi on niin innoissaan! Minullahan vanhimmat asuu jo omillaan mutta onneksi samalla paikkakunnalla niin ovat kovasti avuksi jo nyt pienien kanssa ja kovasti hekin odottavat näitä uusia sisaruksia Mutta tuo lause että teinit tulee huoneistaan kun taloon tulee vauva, pitää paikkansa! Silloin kun tuo 4v syntyi niin teinit asui vielä kotona ja kyllä sitä pientä kaikki oli ihastelemassa.
Oma jaksaminen vähän jännittää kyllä nyt kun talossa sitten on kesällä 2 vauvaa ja 2 taaperoa mutta kaikesta selvitään
Ei olla kerrottu kun ihan lähimmille eikä pidetä kiirettä muille kertoakaan.

Tsemppiä ultriin ja tärppionnea yrittäjille

 

Rv 19
Vielä pari viikkoa rakenneultraan. Kerrottiin noille pienille (vajaa 4v ja 2v) tulevista sisaruksista ja vanhempi on niin innoissaan! Minullahan vanhimmat asuu jo omillaan mutta onneksi samalla paikkakunnalla niin ovat kovasti avuksi jo nyt pienien kanssa ja kovasti hekin odottavat näitä uusia sisaruksia Mutta tuo lause että teinit tulee huoneistaan kun taloon tulee vauva, pitää paikkansa! Silloin kun tuo 4v syntyi niin teinit asui vielä kotona ja kyllä sitä pientä kaikki oli ihastelemassa.
Oma jaksaminen vähän jännittää kyllä nyt kun talossa sitten on kesällä 2 vauvaa ja 2 taaperoa mutta kaikesta selvitään
Ei olla kerrottu kun ihan lähimmille eikä pidetä kiirettä muille kertoakaan.

Tsemppiä ultriin ja tärppionnea yrittäjille

Ihana kuulla, että kaksosraskaus mennyt hyvin. Mulla se on salaisena haaveena. <3

 

Tajusin just että enää 2 kiertoa (mulla 26 päivää) ennen ku jätetään ehkäisy pois. Ihan pian! Mä oon nyt kolmannella kerralla kertonu jo etukäteen läheisimmille ystäville että kolmas saa tulla. Aiemmissa kerroin vasta rakenneultran jälkeen paitsi silloinkin kerroin kahdelle läheisimmälle melko pian positiivisen testin jälkeen. Meillä on muut lapset niin pieniä että heille kerrotaan vasta sit kun raskaus toivottavasti joskus onnistuu ja maha alkaa merkittävästi kasvaa. Ulkopuoliset ihmiset esim töissä on suhtautuneet ihan normaalisti raskausuutisiin, oon kuitenki ollu 37-39v aiempien raskauksien aikaan niin se on pk-seudulla nykyään suht yleinen ikä saada lapsia. Enkä mä nytkään vielä paljoa vanhempi oo niin uskon että nytkään ei tuu mitään ihmettelyitä.

 

Tajusin just että enää 2 kiertoa (mulla 26 päivää) ennen ku jätetään ehkäisy pois. Ihan pian! Mä oon nyt kolmannella kerralla kertonu jo etukäteen läheisimmille ystäville että kolmas saa tulla. Aiemmissa kerroin vasta rakenneultran jälkeen paitsi silloinkin kerroin kahdelle läheisimmälle melko pian positiivisen testin jälkeen. Meillä on muut lapset niin pieniä että heille kerrotaan vasta sit kun raskaus toivottavasti joskus onnistuu ja maha alkaa merkittävästi kasvaa. Ulkopuoliset ihmiset esim töissä on suhtautuneet ihan normaalisti raskausuutisiin, oon kuitenki ollu 37-39v aiempien raskauksien aikaan niin se on pk-seudulla nykyään suht yleinen ikä saada lapsia. Enkä mä nytkään vielä paljoa vanhempi oo niin uskon että nytkään ei tuu mitään ihmettelyitä.

Me ollaan vaan parille kerrottu että jätetty ehkäisy pois, ei varsinaisesti yritetä. Jos vauva tulee niin jännittää eniten kertoa äidille ja esikoiselle joka täyttää tänä vuonna 20v. Tytär varmaan ottaa uutisen paremmin vastaan kuin äitini. Miehelle lapsi olisi ensimmäinen.

 

Me ollaan vaan parille kerrottu että jätetty ehkäisy pois, ei varsinaisesti yritetä. Jos vauva tulee niin jännittää eniten kertoa äidille ja esikoiselle joka täyttää tänä vuonna 20v. Tytär varmaan ottaa uutisen paremmin vastaan kuin äitini. Miehelle lapsi olisi ensimmäinen.

Tsemppiä, uskon että jännittää mahdollinen kertominen kun esikoinen jo aikuinen! Miksi luulet, että äitisi suhtautuisi epäillen?

 

Meillä oli ultra. Alkio löytyi, ei sykettä. Vastasi paria päivää pienempää kuin piti. Oireet jatkuu edelleen. Lähete erikoissairaanhoidon hoitoon. Neljäs kkm. Ja viimeinen.


Onnea matkaan kaikille muille

Janni

 

Meillä oli ultra. Alkio löytyi, ei sykettä. Vastasi paria päivää pienempää kuin piti. Oireet jatkuu edelleen. Lähete erikoissairaanhoidon hoitoon. Neljäs kkm. Ja viimeinen.


Onnea matkaan kaikille muille

Janni

Olen niin pahoillani. Meillä sama kohtalo tämän päivän ultrassa. Ei sykettä, ja ensi viikolla tyhjennys. Tämä oli nyt viides menetys. Meillä ei ole eläviä lapsia, eikä varmaan tulekaan.

 

Tsemppiä, uskon että jännittää mahdollinen kertominen kun esikoinen jo aikuinen! Miksi luulet, että äitisi suhtautuisi epäillen?

Luulen että sieltä tulee se kauhistelu että miten nyt noin vanhana lasta tekemään Mutta ei pidä liikaa stressailla muita ennenkun edes raskautuisi

 

Olen niin pahoillani. Meillä sama kohtalo tämän päivän ultrassa. Ei sykettä, ja ensi viikolla tyhjennys. Tämä oli nyt viides menetys. Meillä ei ole eläviä lapsia, eikä varmaan tulekaan.

Voi.. olen todella pahoillani teidän puolesta. halaus.

Olipa surkea päivä..

Janni

 

Ensinnäkin olen tosi pahoillani menetettyjen raskauksien vuoksi. Molemmilla näytti olevan näitä enemmänkin.

Olen seurannut palstaa jo jonkun aikaa, mutta en ole tullut kirjoittaneeksi kuin kerran ilman rekisteröintiä.

Oma tilanteeni siis se, että plussasin yllättäen syyskuussa ja nyt meneillään rv30 (alkoi tänään). Ensimmäistä kertaa olin raskaana jo 18- vuotiaana ja näiden 25 vuoden ajalle mahtuu 6 plussaa mistä tämä on nyt neljäs lapsi tuloillaan. 2000, 2004 keskenmenot. 2009, 2011, 2021 ja nyt 2025 raskaudet. Lapsi olisi saanut tulla oikeastaan koko ajan. Hoidoissa olin ennen esikoisen syntymää, mutta ne lopetettiin vailla tulosta eli luomulapsia kaikki.

Pelkopoliaika tulossa koska toivoisin sektiota. Esikoinen tuli sektiolla koska oli poikittain kohdussa, kaksi seuraavaa alateitse ja voi jestas olen heidän jälkeen ollut kauan kipeä. Toivoin myös, että sektion yhteydessä tehtäisiin sterilisaatio. Nyt on (taas) alkanut mieli kuitenkin ehkä inasen muuttua epävarmaksi sen suhteen. Täytin joulukuussa 43 ja järki kertoo että kun vielä ylipäätään raskauduin ja kaikki on mennyt hyvin, raskauskin ollut melko helppo, niin nyt oikeasti kannattaisi lopettaa. Etenkin kun se raskaaksi tuleminen tuntuu olevan kohdallani iso ongelma. Mutta onko se sitten se tahattoman lapsettomuuden aiheuttama haava mikä tekee lopullisesta päätöksestä niin hankalaa? Nuorena en muuta toivonut kuin että olisin äiti. Sanoin jo ysiluokalla että ammatin ei ole väliä kunhan saan ison perheen, ainakin 8 lasta. No kahdeksaan ei päästä millään mutta onhan neljäkin jo oikeasti iso määrä lapsia nykyisin. Ja nyt kun terveydenhuolto on tässä jamassa niin saattaisi olla viimeisiä jotka sterilisaation edes julkisella puolella saisi. Ja sitten se yksi iso juttu: ei tarvitsisi enää kerran kuussa testata ja salaa toivoa ihmettä vielä kerran. Olen sitä tosiaan sen 25 vuotta tehnyt ja se on aika raskasta.

Tarkoituksenani ei ole kääntää veistä haavassa heille jotka nyt yrittää. Ajattelin että täällä samanikäisiä ihmisiä jotka voisivat ymmärtää nämä ajatukseni ja ehkä jopa jelpata jonkun järkevän ajatuksen kanssa.

Toivon kaikille yrittäjille sitä omaa kahdenviivan ihmettä pikaisesti ja meille odottaville turvallista loppuraskautta.

 

Olin 40:n paremmalla puolella, ähäkutti, kun saimme ensimmäisen elävän lapsemme. Eli poika oli 2kuukautta, kun täytin 40. Toivottavasti mahdun mukaan tähän ketjuun! 40 päiville osuikin mukavasti tiheän imun vaihe.

No. Eipähän tarvitse ihmetellä, olisiko opiskellut, kiertänyt maailman ympäri tai voittanut Nobelin. Ei olisi.

Ihana, kun meille näkymättömille äipöille tuli tällainen ketju!